Härmän Tähystäjät

PartioWikistä
(Ohjattu sivulta Alahärmän Tähystäjät)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Härmän Tähystäjät
Perustiedot
Tyyppi: yhteislippukunta
Perustettu: 3. maaliskuuta 1938
Jäsenmäärä: n. 150 henkilöä
Lyhenne: HäTä
Kieli: suomi
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Alahärmä
Kotikunta: Alahärmä
Partiopiiri: Pohjanmaan Partiolaiset
Taustayhteisö: Alahärmän seurakunta
Toimipaikat
Kolo: srk-talon alakerta
Kämppä: Pömpeli, vanhan Pömpelinjärven rannalla
Tunnukset
Huivi
Sininen huivimerkillä. Huivimerkin sininen alaosa kuvaa lakeutta, jossa partiolilja. Valkoinen vaakasuora viiva kuvaa Lapuanjokea. Nämä erottaa painanteinen pilvikoro joka on myös Alahärmän vaakunan alaosassa. Kaarevat ympyrät kuvaavat kiikaria, jolla tähystetään - siinä lippukunnan nimi.
Härmän tähystäjät huivi.gif
Partiopaita
Sininen
Linkit
http://www.harmantahystajat.net/


Härmän Tähystäjät on Alahärmässä toimiva yhteislippukunta, joka on perustettu vuonna 1938. Se kuuluu Pohjanmaan partiopiiriin. Tällä hetkellä lippukunnassa on noin 150 eri-ikäistä partiolaista. Lippukunnanjohtajana toimii Niina Kojonen.

Härmän Tähystäjät toimii läheisessä yhteistyössä Alahärmän seurakunnan kanssa. Sen lippukuntakulttuuriin kuuluvat olennaisena osana uskontokasvatus ja luonnonläheisyys. Kokoontumispaikka eli kolo sijaitsee seurakuntatalon alakerrassa. Siellä ja muualla Härmässä kokoontuvat viikoittain lippukunnan sudenpentulaumat ja vartiot.

Perinteet

Lippukunnalle on vuosien kuluessa vakiintunut muutamia jokavuotisia tapahtumia. Aina huhtikuussa järjestetään Yrjönpäivän tienoilla Yrjönpäivän retki ja -juhla, joiden yhteydessä on vartiolaisten riihitys. Kesällä on useamman päivän mittainen leiri vartiolaisille, ja myös sudenpennuille on oma leirinsä. Syksyllä lippukunta matkaa johonkin kiinnostavaan kohteeseen omalla syysretkellään. Itsenäisyyspäivänä on perinteikäs itsenäisyyspäivän lupauksenantojuhla kirkossa.

Härmän Tähystäjien kämppä sijaitsee vanhan Pömpelinjärven rannalla Alahärmässä. Majaa kutsutaankin nimellä Pömpeli. Kämppä sijaitsee metsäisellä kalliolla, jonne kävelymatkaa on kärrypolkua pitkin noin kilometri. Mäntyhirrestä rakennettuun, noin 50 m²:n kokoiseen majaan mahtuu majoittumaan vartio jos toinenkin: nukkumatilaa löytyy yläkerran makuuparven lisäksi alakerran penkeiltä. Valoa Pömpelin majalle saadaan aurinkopaneelin tuottamalla sähköllä. Myös kisatoiminta on vireää: piirin partiotaitokisoissa tapaa lähes aina härmäläisiä vartioita.

Historiaa

1938: 3. maaliskuuta kokoontuu Kukkolan talon ullakolle poikajoukko. Tämän lauman nimeksi tuli Härmän Nuotiotoverit. Lippukunnanjohtajaksi valitaan Juhani Kukkola ja sihteeriksi Kauko Myllykoski. Lauman koko on kuusi poikaa.

1940: 23. huhtikuuta pidetään ensimmäinen lupauksenantotilaisuus juhlallisin menoin toisesta maailmansodasta huolimatta. Juhlassa antaa lupauksen sihteerin ja lippukunnanjohtajan lisäksi yhdeksän poikaa.

1945: Sodan päätyttyä vartioiden toiminta päätetään aloittaa uudelleen 4.1. Sodan aikaisista tähystystehtävistä tulee nimi Härmän Tähystäjät. Toimintaa on käynnistämässä viisi miespuolista henkilöä. Toiminta saadaan alkuun pikaisesti ja innolla, vartioita on kolme ja niissä on yhteensä 40 poikaa.

1947: Vanhempainneuvosto perustetaan. Siihen kuuluu 10 henkilöä, ja myöhemmin neuvostoon valitaan kolme henkilöä lisää Voltista. Samassa kokouksessa valitaan lippukunnanjohtajaksi R. E. Kalmanlehto.

1948: Pidetään ensimmäinen kokous uudessa toimipisteessä Härmän Ravirata Oy:n tiloissa, päivämäärällä 2.5.

1948-51: Toiminta on vilkasta, jäsenmäärä parhaimmillaan 49. Toiminnassa on viisi vartiota: Haukka, Ilves, Saukko, Kärppä ja Susi. Tänä aikana lippukunta noteerataan mm. Suomen Partiopoikajärjestössä.

1952: Toiminta hiipuu lähes kokonaan kuudeksi vuodeksi.

1959: Uuden kirkkoherran Lauri Lehtolan kannustuksella kootaan 1.4. Tähystäjien ”henkiinherättämiskokous”. Tätä puuhaamassa on Lehtolan lisäksi yhdeksän henkeä, ja lippukunnanjohtajaksi valitaan Kalevi Kuoppala sekä vanhempainneuvoston puheenjohtajaksi Matti Plukka. Jäsenmäärä nousee 36:een.

1959-63: Jäsenmäärä vaihtelee 19:n ja 36:n välillä, jäsenet ovat suurin osin Alahärmän Oppikoulun koululaisia.

1960: 10. lokakuuta lippukunta merkitään Suomalaisten Partiopoikien Liiton lippukunnaksi. Johtajavaikeudet kasaantuvat.

1964: Johtajavaikeuksista johtuen toiminnasta ei tule mitään. Pitkä hiljainen kausi alkaa.

1974: Keväällä alkavat naiset ja tytöt toimia vartioissa. Myös poikavartioita suunnitellaan. Johtajien puutteessa saadaan liikkeelle vain yksi tyttövartio.

1975: Perustetaan lippukunta Alahärmän Tähystäjät. Lippukunnanjohtajaksi valitaan Irma Tammela ja hallitukseen viisi naista ja miestä.

1976: Uudet säännöt valmistuvat. Johtajia on edelleen liian vähän, mutta hallituksen voimilla järjestetään silti kokousten ohella esimerkiksi vartionjohtajakursseja ja maastokilpailuja. Vartioita toimii kahdesta kolmeen, ja niissä on jäseniä parhaimmillaan 40. Kylätoiminta alkaa. Ilman sitkeitä lippukunnanjohtajia ja vielä sitkeämpää kunnan nuorisosihteeriä Leena Hirvilammea (myöh. Vaismaa) toiminta loppuisi tälläkin kertaa.

1983: Uusi nousukausi alkaa. Partio otetaan yhdeksi seurakunnan toimintamuodoksi Anneli ja Kari Lähdesmäen johdolla.

1984: Anneli Lähdesmäestä tulee lippukunnanjohtaja ja partion taustajärjestöksi seurakunta. Partiotaloksi valitaan Trenkitupa. Lippukunnan uudistyö alkaa nimen muuttamisella takaisin Härmän Tähystäjiksi.

1985: Lippukunta viedään yhdistysrekisteriin, ja oikeusministeri vahvistaa nimen ja säännöt. Eränkävijöiden sijaan perustetaan oma vanhempainneuvosto, jonka puheenjohtajaksi valitaan Raija Leppäkoski-Finning ja jäseniksi neljä miestä ja naista.

1986: Lippukunnassa on 76 jäsentä, jäsenrekisterissä heistä 43. Jäsenmäärä kasvaa edellisvuodesta 20 jäsenellä. Sudenpentuja on 29 ja heillä on kaksi johtajaa, vartiolaisia on 30. 16 antaa sudenpentulupauksen ja viisi partiolupauksen. Juhlia ovat mm. yrjönpäivät ja itsenäisyyspäivän juhla.

1987: Timo Kuoppala valitaan lippukunnanjohtajaksi, ja lyhyen kauden jälkeen virkaan palaa takaisin Anneli Lähdesmäki. Jäseniä on 64, kolme laumaa ja viisi vartiota. Yhteensä Härmässä on lähes 100 partiolaista.

1989: Sisupartio perustetaan.

1991: Lippukunnanjohtajana toimii Anna-Liisa Liinamaa.

1992: Lippukunnanjohtajaksi valitaan Kauko Huhtaluhta. Toiminta on hyvin vilkasta, ja jäsenmäärä on jatkuvassa kasvussa.

1999: Vaeltajien eli vanhempien partiolaisten toiminta aloitetaan.

2002: Partiokolo muuttaa seurakuntatalon alakertaan.

2004: Härmän Tähystäjät on yksi Etelä-Pohjanmaan alueen suurimmista lippukunnista. Jäseniä on kirjoilla noin 180. Toimivia vartioita on seitsemän ja laumoja kuusi. Lippukunnalla on myös vaeltajaryhmä ja sisuvartio.

Lippukunnanjohtajat

1. Juhani Kukkola 1938-1945

2. Oskari Salminen 1946

3. Rolf Kalmanlehto 1947-1951

4. Kalevi Kuoppala 1959-1963

5. Irma Tammela 1975-1977

6. Kirsti Kunnari (myöh. Palomäki) 1978-1983

7. Anneli Lähdesmäki 1984-1986

8. Timo Kuoppala 1987

9. Anneli Lähdesmäki 1988-1991

10. Anna-Liisa Liinamaa 1991

11. Kauko Huhtaluhta 1992-2007

12. Pekka Väkiparta 2008-2011

13. Niina Kojonen 2011-

Lähteet

Lähde: Härmän Tähystäjät, Toimiva lippukunta (50-vuotisjuhlaesitelmä)


Pohjanmaan Partiolaiset

Pohjanmaan partiolaiset.png

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Alue 1 Vohkasu | Alue 2 Pahki | Alue 3 Pönkkä | Alue 4 Valakia | Alue 5 Pöhinä | Alue 6 Moomma | Alue 7 Priima | Alue 8 Följy | Alue 9 Ylihyvä | Alue 10 Kranni

Aluejärjestöt

Oulun Partiolaiset ry, Vaasan seudun Partiolaiset ry

Lippukunnat

Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Haapajärven Eräpartio | Haapaveden Salopartio | Halsuan Suohaukat | Halkokariset | Hanhikiven Kiertäjät | Het-partio | Himangan Nuotioveljet | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Illinkiertäjät | Jurvan Saloveikot | Kannuksen Korvenkävijät | Karinkoluajat | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kaustisen Kallionkoluajat | Kelopojat | Keskipisteen Kairankävijät | Kiimingin Virkut | Kokkopartio | Kokko-Pojat | Koskenkotkat | Koskiveikot | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Kuusamon Tunturisiskot ja -veikot | Käylän Kiehiset | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Limingan Niittykärpät | Liungilan Eränkävijät | Lohtajan Teiskuveljet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Merituuli | Muhoksen Metsänkävijät | Nivalan Partio | Oulun Metsänkävijät | Oulun Pihka-Versot | Oulun Suuntaveljet | Oulun Valppaat | Oulunsalon Norret | Parran Haltiat | Pateniemen Polunpolkijat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Ilves | Pohjan Veikot | Pohjolan Pirteät | Putaan Vilkkaat | Pyhännän Kairankotkat | Reisjärven Hongankolistajat | Salmen Samoajat | Samposet | Sarka-Versot | Sievin Samoojat | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | SOOPA | Suomi-Weikot | Suomuuraimet ja Sutipurikat | Suotarpojat | Tasangon Talvikit | Tervapartio | Tervastuli | Toimarit | Tyrnävän Mustavarikset | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Valkeavuoren Urasiskot ja -veljet | Vetelin Koskenkävijät | Viessojat | Vihannin Vehkat | Vimpelin Villikehrät | Vääräjoen Vartijat | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot

Lippukuntaluettelo
Eräveijarit | Haapaversot |Isojoen Metsätorrooset | Karin Katajaiset | Kokkolan Suuntaveljet | Kokkolan Vaeltajat | Kokko-Tytöt | Kristiinan Havukat | Kuivaniemen Norpat | Kälviän Metsäveikot | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lehtimäen Lumikurjet | Lestijärven Lepakot | Merijärven Tervanpolttajat | Perhon Pilvenveikot | Pohjan Kärpät | Pudasjärven Mesikämmenet | Raahen Teräs-Versot | Raudaskylän Ristilukit | Ruukin Samoojat | Rämeen Rämpijät | Saloisten Sirkat ja Sudet | Selkämeren Sudet | Siikasavon Samoojat | Toho-Taivaltajat | Tulikokot | Ullavan Eräpojat | Vainion Vesat | Vihannin Jängertäjät | Vähänkyrön Eränkävijät | Yli-Iin Revontulet | Ylikiimingin Jänkävartiot

Piirin alueella olevat lippukunnat, jotka eivät ole piirin jäseniä tai sen lippukuntalistalla
Tuiran Kotkanpojat