Laajalahden Eräveikot

PartioWiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Laajalahden Eräveikot
Virallinen nimi
Laajalahden Eräveikot
Perustiedot
Tyyppi:	yhteislippukunta
Perustettu:	1947
Jäsenmäärä:	67 henkilöä
Lyhenne:	LEV
Veljeslippukunta:	Tapiolan Metsänkävijät
Toiminta-alue
Toiminta-alue:	Laajalahti
Kotikunta:	Espoo
Alue:	Espoo eteläinen
Aluejärjestö:	Espoon Partiotuki
Partiopiiri:	Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
Tunnukset
Huivi

WWW-sivut
http://www.lpk.partio.fi/papa/lev/

Yleistä

Laajalahden Eräveikot on yhteislippukunta Espoon laajalahdesta. Laajalahden Eräveikoista on lähtöisin mm. Otavaeltajat ja Leppävaaran Korvenkävijät.

Historia

Partiolippukunta Laajalahden Eräveikkojen vaiheita

Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa piti asuttaa suuri joukko kotinsa Karjalan kannaksaella menettäneitä suomalaisia. Pula asunnoista oli tuolloin kova etenkin Helsingissä ja sen läheisyydessä. Helpottaakseen asuntopulaa Helsingin kaupunki kaavoitti 1947 tontteja Laajalahteen, mikä loi pohjan nykyiselle asutukselle. Laajalahden teiden nimiksi valittiin luovutetun Karjalan pitäjien nimiä kuten Vuokselantie, Säkkijärventie, Kanneljärventie jne. Aluetta ruvettiinkin kutsumaan Pikku-Karjalaksi.

Laajalahteen perustettiin partiolippukunta 1948. Vuosiluku on mainittu mm. lippukunnan vanhassa leimasimessa. Lippukunnan silloinen nimi oli Leppävaaran Eräveikot.Lippukunnan toimintapaikka oli Friisinmäessä Helsingin ev. lut. seurakuntien tyttökodissa, joka oli melko lähellä nykyistä Partiomaja Kanervaa, joka sijaitsee osoitteessa Palokaivontie 5 02600 Espoo.

Lippukunnan perustivat Helsingin Partiopoikapiirin toiminnanjohtaja Erkki Aimola "Ama" ja Antti Ahola "Naskali-Antti". Tästä ajasta on olemassa hieno silloinen päiväkirja, jossa kerrotaan retkistä, leireistä ja jäsenistä. Toiminta kesti alkuvaiheessa vain 2-3 vuotta, jonka jälkeen toiminta syystä taikka toisesta sammui.

Vuonna 1956 aloitettiin toiminta uudestaan ja Espoon seurakunta tuli lippukunnan taustayhteisöksi. Toiminnan käynnisti tuolloin nuorisotyötä tehnyt teologian ylioppilas Veikko Turunen, joka keräsi poikia lähinnä Pikkalantien ympäristöstä ja kokoontumispaikka oli silloin Koskenrannan kellari.

Laajalahdessa alkoi samoihin aikoihin, siis 1956, myös SOK:n vanhempien toimesta partiotoiminta, johon myös olemassaoleva partiotoiminta liittyi. Lippukunnan nimi muutettiin Laajalahden Eräveikoiksi ja taustayhteisöksi tuli SOK.

Tuohon aikaan lippukunnan johtajana toimi Pauli Puhakka. Vartioita oli neljä ja yksi kolkkaparvi. Kolkkajohtajana toimi Hilkka Silvola, jonka vanhemmat veljet olivat olleet lippukunnan perustamisvaiheessa mukana. Hilkkis piti kolkkia pari vuotta ja sen jälkeen toimeen tarttui Lea Särkkä, nyk. Lahtela, joka hoiti kolkkatoimintaa ainakin 8 vuotta, apunaan sisarensa Pirkko Särkkä.

Jouluna 1958 oli Laajalahden Eräveikoista Kiljavalla vartionjohtajakurssilla Pekka Oksama, Matti Hoikkala, Jouko Lappalainen, Asko Räty, Hannu Hoffman ja Eero Nyberg.

Pauli "Pali" Puhakka jäi sitten pois lippukunnan toiminnasta ja Pekka Oksama toimi lippukunnanjohtajana 1960-61 (16-vuotiaana). Seuraavana lippukunnanjohtajana toimi Eero Nyberg vuosina 1961-63, ja hänen jälkeensä veljensä Martti Nyberg jatkoi toimintaa kunnes Eero Nyberg palasi takaisin ja oli taas lippukunnan johtajana vuoteen 1970. Tämän jälkeen toiminnan vetämistä jatkoi Martti Nyberg vuoteen 1975, jolloin pidettiin mm. Korsolammella leiri.

Muita myöhempiä nimiä voidaan mainita Kirsti Heinänen, Ari Alanko, Ossi Hänninen.

Alueelle perustettiin myös vuosien saatossa partiotyttölippukunta Suotorpan Tytöt, jonka käynnistäjinä olivat Talvion sisarukset. Myöhemmin sen toiminta liitettiin LEV:n toimintaan.

Vuoden 1975 jälkeen Laajalahden Eräveikkojen toiminta hiipui pitkäksi aikaa ja lähes kaikki lippukunnan omaisuus lippua myöden hävisi, sillä mitään pysyvää toimintapaikkaa ei ollut.

Vuonna 1988 toiminta käynnistyi uudestaan kun Mirjami Mäkinen haeskeli sopivaa lippukuntaa tyttärelleen Kati Mäkiselle Tapiolan seurakunnan alueelta. Mihinkään toimivaan lippukuntaan ei mahtunut, sillä tuolloinkin vallitsi kova pula vetäjistä. Mirjami sai kuitenkin Tapiolan seurakunnan silloiselta nuorisotyöntekijältä Veikko Koskiselta vinkin uinuvasta lippukunnasta nimeltä Laajalahden Eräveikot, jonka tilillä oli varoja 4000 mk. Veko kehotti Mirjamia tarttumaan toimeen ja puhaltamaan lippukunnan uudestaan henkiin, sillä muitakin tulijoita oli tuolloin paljon.

Mirjami joka toimi tuolloin lippukunnan johtajana sai 1989 merkittävää tukea myös Espoon Partiotuelta, jonka kautta löytyi Elina Kalli niminen innokas kymenlaaksolainen, joka oli tullut opiskelemaan Otaniemeen ja kaipasi mukaan partiotoimintaan. Toiminta käynnistyi täysipainoisesti maaliskuussa1989. Toimintaa tukemaan löytyi kuin ihmeen kaupalla jotakin materiaalia myös lippukunnan alkuvaiheista.

Toimintaan tuli mukaan pian myös muita vanhempia kuten Mika Nuutila ja Erkki "Eki" Launiainen. Ekin ja Espoon kaupungin neuvottelujen tuloksena kaupunki osoitti lippukunnalle mainiot toimintatilat Laajalahden koulun opettaja-asuntolan autotallista. Lippukunnalle hankittiin myös uusi lippu, jonka rahoituksesta vastasi pääosin SOK, joka halusi jälleen tukea partiotoiminnan kehittymistä Laajalahdessa. Lipun vihki juhlallisesti Tapiolan kirkossa kirkkoherra Antti Rusama.

1990 - luvun alkupuolella Suur - Leppävaaran alueelle perustettiin vanhojen partiolaisten kilta nimeltä Tarvon Partiokilta. Killan rungon muodostivat Vaaran Vaeltajien (Lintuvaara-Leppävaara) ja Laajalahden Eräveikkojen konkari-partiolaiset lisättynä alueelle muuttaneilla entisillä partiolaisilla.

Kilta tarjosi lippukunnalle merkittävää apua ja järjesti Kari Virtasen johdolla Laajalahden Eräveikoille vartionjohtajakurssin, jonka osanottajina olivat pääosin nykyiset lippukunnan johtajat kuten Pekka Antila, Janne Antson ja Jukka Lano. Tuohon aikaan lippukunnan sudenpentulaumaa johti ansiokkaasti Sinikka Antson.

Pääosa lippukunnan nykyisistä jäsenistä on saatu laittamalla ilmoitus syksyisin Laajalahden koulun ilmoitustaululle sekä levittämällä sanaa suusta suuhun ympäri Laajalahtea.

Nykyisin lippukunnan johtajana toimii Mari Järvenpää, sekä muina johtajina Janne Antson, Tuula Myllymäki, Maiju Laamanen, Kimmo Rutanen, Lassi Valtonen, Eero Launiainen ja Santtu Koste. Lippukunta on pitänyt muun toiminnan lisäksi joka vuosi kesäleirin ja osallistunut aktiivisesti myös Pääkaupunkiseudun partiolaisten ja Espoon Partiotuen järjestämiin leireihin.

Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana lippukunnan jäsenmäärä on vaihdellut 30 ja 60 partiolaisen välillä. Mainittakoon vielä, että vanhemmat ovat tulleet innokkaasti tukemaan lippukunnan toimintaa ja verestämään omia vanhoja partiomuistojaan.

[1]