A Hungarian speaking ScoutWiki has joined the ScoutWiki Network.

Nuotio

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nuotio loimuaa laavun edessä

Nuotio on avotuli, jonka ääreen kokoonnutaan valmistamaan ruokaa ja usein myös viettämään aikaa. Nuotio valaisee ja lämmittää, kuivaa varusteet ja aiheuttaa vaatteisiin savun aromin. Nuotion lämmössä voidaan yöpyä taivasalla tai avotulimajoitteessa, esimerkiksi laavussa tai louteessa. Nuotion voi sytyttää kotaan tai tiipiihin sisälle.

Nuotiolla voidaan valmistaa ruokaa monella tavalla: loimussa, hiilloksen päällä ja ympärillä, ympäröivillä kivillä ja tikun nokassa, tai vaikkapa tulen päälle ripustetulla pakilla, kahvipannulla tai nuotiokattilalla.

Nuotion tekemiseen tarvitset maanomistajan luvan. Äärimmäisenä poikkeuksena nuotion voi tehdä hätämerkkinä tai hätätilanteesta – esimerkiksi jäihin putoamisesta – selvitäksesi. Nuotion äärellä saa olla varuillaan nykyaikaisissa vaatteissa, jotka voivat leimahtaa helposti. Puuvillaiset ja villaiset luonnonkuituiset materiaalit ovat turvallisempia. Varo aiheuttamasta metsäpaloa, käytä järkeä nuotiopaikan valinnassa, äläkä sytytä avotulta kun metsäpalovaroitus on voimassa.

Iltanuotio on perinteinen retkien ja leirien iltaohjelma, joka noudattaa tiettyä totuttua kaavaa. Iltanuotion nuotiomestari vie läpi sytytysmenot, juontaa esitykset, aloittaa laulut ja lopuksi hiljentää osallistujat.

Nuotion pystyttäminen

Nuotio tulee perustaa syttymättömälle alustalle, joten raivaa metsän pintakerros pois tai käytä valmista nuotiopaikkaa. Älä tee nuotiota avokalliolle, sillä kivi rapautuu kuumuudesta. Kokoa riittävä määrä sytykkeitä, pieneksi pilkottua puuta ja isompia halkoja käden ulottuville ennen kuin sytytät. Älä jätä nuotiota valvomatta ja sammuta se lopuksi huolella.

Nuotiopaikka

Nuotiopaikalla tarkoitetaan nuotion polttoon nuotiota tarkoitettua paikkaa, jossa sitä varten rakenteita.

Nuotiosija

Nuotiopaikan tärkein ominaisuus on paloturvallisuus. Yleensä siitä on huolehdittu nuotion polttoon tarkoitetun kohdan hyvällä pohjustuksella. Tuli ei saa päästä nuotiopohjan kautta palaviin humuskerroksiin. Palamaton reunus rajaa tilan nuotiolle ja estää kekäleitä leviämästä. Reunus on usein tehty kivistä. Joskus nuopaikka on tehty esim. kivikeon päälle niin, että nuotio saa happea alakautta keon raoista. Tällöin tulee kuitenkin huolehtia, ettei kekäleet pääse tippumaan paloaroille pinnoille.

Keittovarustus

Retkeilalueiden nuotiopaikoilla on usein kiinteästi asennettuna teräksinen nuotiovarustus ruoan valmistusta varten. Yleensä se on nuotion reunuksessa oleva pystytakon, jossa on teräksinen keitto-orsi ja ritilä. Niiden korkeutta ja etäisyyttä nuotioon voidaan säätää oikean valmistuslämpötilan löytämiseksi.

Keitto-orsi on nuotion päälle viritettävä orsi, johon voidaan ripustaa esimerkiksi kattila tai vesipannu. Ritilän päällä voidaan grillata tai pitää kahvipannua. Keitto-orren voi tarvittessa valmistaa paikanpäällä sopivasta riu'usta. Orsi voi olla tuettu joko vain toisesta kiinnittämällä tai molemmista päistään esim. kolmijalkojen varaan laskettuna. Molemmista päistä tukemalla saa orresta yleensä tukevamma. Orrella kattilan lämpötilaa on helpo säätää liikuttamalla sitä lähemmäs ja kauemmas tulesta ortta pitkin.

Penkit

Mikäli nuotion vieressä on tarkoitus viettää aikaa esim. ruokaa valmistaen, voi siinä olla penkit. Usein leiripenkit ovat poikkipöllin varaan laitettuja punnrungon pätkiä tai sopivan korkuisia pöllejä.

Estradi ja katsomo

Ohjelmallisia iltanuotioita varten on iltanuotiopaikalla yleensä esitysten esittämistä varten sopivaa tilaa. Esityksiä seurataan usein sopivasta rinteestä tai porrastetuilta penkeiltä.

Nuotiotyyppejä

Raappanan keittotuli
Ristikkonuotio

Nuotiotyyppejä on monenlaisia eri tarpeisiin. Ruuanlaittoon riittää tiivis ja matala nuotio, iltanuotiolla pystytetään usein isompi roihu. Harvoin on tarvetta tehdä "Valkoisen miehen nuotio", joka valaisee koko metsän ja jota ei voi mennä paria metriä lähemmäksi.

Nuotio voidaan sytytettäessä koota vaikkapa ristikon muotoon, pyöreäksi pagodiksi tai tähtinuotioksi.

Raappanan tuli

Pääartikkeli: Raappanan tuli

Raappanan tuli on keittonuotio, jossa halottu pölli toimii polttoaineena ja telineenä. Suurin osa lämmöstä suuntautuu nuotion päällä olevaan ruoanlaittovälineeseen, joten yöpymis- tai iltanuotioksi se ei oikein sovi.

Ristikkonuotio

Ristikkonuotiossa puut ladotaan ristikkäin. Ensin tehdään isoista puista neliö ja niiden keskelle tuli, sitten korotetaan nuotiota kerros kerrokselta kuten hirsimökkiä.

Kekonuotio

Aku Ankasta tuttu kekonuotio on syystäkin huonon nuotion maineessa. Siinä puut nojaavat toisiinsä kärjistään kuten kodan kepit ja se romahtaa helposti. Huonojen puiden kanssa se kuitenkin puoltaa paikkaansa, syttymisvaiheessa liekit nuolevat puita pitkältä matkalta ja kuivaavat niitä paremmin kuin ristikkonuotio, pagodi yms. mallit joissa puut ovat vaakasuorassa tai lähes vaakasuorassa. Romahtamistaipuksen takia puita ei kannata vain latoa toisiaan vasten, vaan painaa alapäätä maahan tai estää ulospäin kaatuminen pienellä kivellä. Romahdusta viivyttämään nuotion keskelle voi myös laittaa pystysuoran kepin joka on tökätty maahan. Koska romahdus kuitenkin tapahtuu ennenmmin tai myöhemmin, on hyvä varautua siihen etukäteen, eli valitaan riittävän iso paikka nuotiolle ettei romahduksesta ole haittaa. Keko on myös toimiva tapa sytyttää tähtinuotio.

Kynnystuli

Kynnystulessa nuotion toisella reunalla, yleensä tuulen suuntaisesti on paksumpi puu tai iso kivi. Sen viereen asetetaan sytykkeet ja siihen päälle tulipuut siten, että toinen pää on maassa, toinen "kynnyksen" päällä. Kynnys myös heijastaa jonkin verran lämpöä, eli paras istumapaikka on se, muissä nuotio jää itsesi ja kynnyksen väliin. Nuotiotavalla saavutetaan monia etuja, mm. selvästi parempi syttyvyys huonoilla puilla kuin ristikkonuotiolla, nuotio ei romahda kekonuotion tavoin ja koloseen voi lisätä sytykkeitä purkamatta koko nuotiota mikäli nuotio ei ensimmäisellä yrityksellä syttynytkään.

Tähtinuotio

Tähtinuotiossa useat pitkät puut lähtevät säteittäisesti ulospäin nuotion keskipisteestä. Nämä sakarat on asetettu niin harvaan, ettei tuli pääse ikinä sytyttämään niitä koko matkalta. Keskipisteen päälle tehdään esim. pieni kekonuotio joka sytyttää isommat puut. Nuotion palaessa tähden sakaroita työnnetään kohti nuotion keskipistettä kohti sitä mukaa kun ne lyhenevät. Nuotion etuna on se, ettei puita tarvitse pätkiä, toisaalta taas tähti vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja melko kuivaa puuta.

Rakovalkea

Pääartikkeli: Rakovalkea

Nuotioiden nuotio on rakovalkea, jossa kaksi kuivaa mäntytukkia palavat päällekkäin. Rakovalkea on perinteinen yötuli eräretkillä, mutta nykyään se yhä useammin toimii tunnelmanluojana retkeilytapahtumissa muinakin vuorokaudenaikoina. Rakotulen pystyttäminen vaatii ennakkotyötä enemmän kuin tavallinen nuotio, mutta toisaalta rakotuli palaa itsenäisesti koko yön, eikä vaadi puiden lisäilyä tms. Rakovalkean etuna on myös se, että nuotiosta voidaan tehdä leveä, jolloin kaikille nukkujille riittää lämpöä tasaisesti.

Roitotuli

Pääartikkeli: Roito

Rakotulen huonokäytöksinen sukulaispoika on roito, jossa kolme puuta palavat päällekkäin. Roitotuli eroaa näennäisesti samankaltaisesta rakotulesta monella tapaa. Se polttaa puut nopeammin, hukkaa lämpöä enemmän ylöspäin ja vaatii huolenpitoa toisin kuin rakotuli. Se on kuitenkin nopeampi tehdä, eikä vaadi niin hyviä puita, joten tunnelmanluojaksi se kelpaa siinä missä rakotulikin - itseasiassa siinä käytössä nopea palaminen voi joskus olla jopa etu. Yötuleksi se on kuitenkin huono.

Laulu: Kuusi paukkuu kokossasi

Tämä laulu sopii hyvin muistisäännöksi siihen, miten eri puulajit sopivat nuotiopuiksi.

Kuusi paukkuu kokossasi,
varo siispä vaatteitasi.
Haapa palaa taulan lailla,
liekki lämpöä on vailla.
Savu nousee katajasta,
sitten rungot syttyy vasta.


Kostea on raita,
puuta käytä ellet löydä muuta.
Lepästä saa hyvää tuhkaa,
suopa loppumaan jos uhkaa.
Koivu kuluu nopeasti,
käytä sitä varovasti.


Honka parhain kokkopuista,
rakovalkeata muista.


(Säv. trand., san. Einar Fieandt)