Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkailijat/Länsi5

SIIRRETTY Tavoite: Seikkailija tuntee yleisimmät suomen puulajit ja tuntee niiden ominaisuuksia polttopuina

Tämä aktiviteetti liittyy sytyke-aktiviteettiin. Aihepiirit ovat limittäisiä. Voit käsitellä niitä yhdessä tai erikseen, riippuen käytettävissä olevasta ajasta. Teethän tämän aktiviteetin retkillä: rakennetaan puulajitietoa oikeassa ympäristössä.

Suomalaisista puulajeista eniten polttopuina käytetyt ovat koivu ja kuusi. Tämä johtuu siitä, että ne ovat vähemmän arvokkaita puulajeja puuteollisuuden näkökulmasta ja ne kuuluvat yleisimpiin puulajeihimme. Näillä kahdella puulla on erilaiset ominaisuudet polttopuina.

Koivu (tähän kuva rungosta ja lehdistä; hies- ja rauduskoivu)

Koivua käytetään yleisesti saunan lämmityspuuna, mihin se toki soveltuu, mutta se palaa kuumasti, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi kovien pakkasten jälkeen ei esimekiksi partiomökin saunaa kannata lämmittää pesällisellä koivuhalkoja, sillä se voi aiheuttaa vanhinkoa savupiipulle ja itse pesälle. Toisaalta koivusta saa poltettaessa parhaan lämpöarvon, jolloin se lämmittää ympäristöään tehokkaasti. Koivu palaa parhaiten kuivattuna, tuoretta koivua tai kastunutta halkkoa ei kannata yrittää polttaa. Kastuneen halon palaessa suurin osa lämpöenergiasta menee veden höyrystämiseen, eikä ympäristön lämmittämiseen. Koivuhalosta vuollut sytykkeet toimivat hyvin nuotion tai takan sytyksessä, sillä ne palavat voimakkaasti, mutta tarvittavan hitaasti sytyttääkseen ympäröivän polttopuun. Koivua on myös turvallista polttaa avotulisijassa, sillä se ei kipinöi.

Kiehisten lisäksi koivusta saa irroitettua tuohta, joka toimii hyvänä sytykkeenä. Elävän puun tuohta ei kannata repiä, sillä ei ole hyviä palo-ominaisuuksia.

Kuusi (tähän kuva puusta ja lehvästä)

Kuusi on koivua parempi polttopuu esimerkiksi kaminassa, sillä se palaa matalammassa lämpötilassa eli sen lämpöarvo on matalampi kuin koivulla. Takassa ja saunanpesässä polttamiseen kuusi soveltuu hyvin, sillä se palaa kuivana savuttamatta. Kuusen (samoin männyn)ominaisuuksiin kuuluu kuitenkin kipinöinti, joka johtuu puussa olevasta väliaineesta, pihkasta. Kipinöinnin vuoksi kuusta käytetään yleensä luukullisissa tulisijoissa, sillä kipinät voivat sytyttää ympäröivän materiaalin tuleen esim. makuupussin.

Kuusesta saa hyviä kiehisiä ja niitä on myös helpompaa ja kevyempää vuolla puukolla kuusesta kuin koivusta, sillä kuusi on pehmeämpää puuta kuin koivu.

Muita polttopuina käytettäviä puita ovat haapa, leppä ja mänty. Näillä on suurin piirtein sama lämpöarvo kuin kuusella. Näistä erityisesti leppää käytetään saunan ja savusaunan lämmitykseen, koska sillä saadaan aikaan pehmeät löylyt.

Vinkki! Pohtikaa yhdessä, minkä kokoisia polttopuita pitäisi käyttää nuotiossa, saunan pesässä, takassa tai kaminassa?

Vinkki! Tunnistakaa puulajeja myös halkoina. Mistä tunnistaa havupuut ja lehtipuut? Järjestäkää pieni puuntunnistuskilpailu! /Terhi

Vinkki! Valtion puulajitaulu vj:n käsis s. 165: Opetelkaa samalla eri puulajien tunnistamista kaarnan ja värin perusteella.

Syttymiskoe

Kokeilkaa sytyttämistä eri puulajeista ja eri sytykkeillä. Miettikää, mikä on parasta polttopuuta ja miksi kuusta ei kannata käyttää kaminapuuna. Kilpailkaa nuotion sytyttämisestä kolmiosaisessa kilpailussa: Tehkää ensimmäisessä osassa mahdollisimman hyvä nuotiopaikka, toisessa osassa ottakaa aikaa ja yrittäkää saada 2 dl vettä kiehumaan mahdollisimman nopeasti. Nuotion saa tehdä vain luonnonmateriaaleista eikä esimerkiksi valmiita klapeja saa käyttää. Tehkää lopuksi nuotiopaikka näkymättömäksi.

Puulajinäyttely

Kerätkää näyttely eri puulajeista. Lajitelkaa ne käyttötarkoituksen mukaan (muistakaa jokamiehenoikeudet) ja opetelkaa samalla tunnistamaan puulajeja rungon perusteella, vaikka muistipelin tapaan.

Laulu

Laulakaa esimerkiksi iltahartaudessa laulu Kuusi paukkuu kokossasi. Laulu toimii myös muistisääntönä, miten eri puulajit sopivat nuotiopuiksi.

Kuusi paukkuu kokossasi,

varo siis sä vaatteitasi

Haapa palaa taulan lailla,

liekki lämpöä on vailla.

Savu nousee katajasta,

sitten rungot syttyy vasta.

Kostea on raita,

puuta käytä ellet löydä muuta.

Lepästä saat hyvää tuhkaa,

suopa loppumaan jos uhkaa.

Koivu kuluu nopeasti,

käytä sitä varovasti.

Honka parhain kokkopuista,

rakovalkeata muista.

(säv. trad., san. Einar Fieandt)

Kasvatustavoitteet, joihin liittyy:

• Kyky liikkua ja toimia suomalaisessa luonnossa (metsässä, merellä, tuntureissa)