Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkailijat/Pohjoinen18

aktiviteetti

Partiotarinat SIIRRETTY

nimi

Partiotarinat

kuvaus

Seikkailija tutustuu keskeisimpiin partiotarinoihin ja niiden opetuksiin.

tavoite

Seikkailija on kuullut keskeisimmät partiotarinat (selityksineen):

• B-P:n tarina
• Kimin tarina
• Pyhän Yrjön tarina
• Sammakko kermasaavissa

ryhmä (millaisessa ryhmässä juttu tehdään)

Koko joukkueena tai vartioittain

kesto

1 kokous tai osa useammasta kokouksesta

tarvikkeet Taitokirja PJ:n käsikirja

aikuisen rooli Ohjaa toimintaa

aikuisen tehtävä

paikka

Kololla tai iltaohjelmana retkellä/leirillä

valmisteluun kuluva aika 10 minuuttia

toimintavinkit

Tarinat kuuluvat olennaisena osana partioon. Keskeisimpiä partiotarinoita ovat BP: n tarina sekä Pyhän Yrjön tarina. B-P ihaili entisaikojen ritareita. Ritarius vaati, että nuoret on kasvatettava suorittamaan ilomielin raskaimmat ja halvimmatkin tehtävät ja tekemään hyvää toisilleen. B-P:n mielestä ritarit olivat todellisia partiolaisia, koska he kuolivat mieluummin kuin elivät kunniattomasti. Siksi hän laati partiolaisille oman lain ritarilain pohjalta. Ritarien ja partiolaisten suojeluspyhimys on Pyhä Yrjö. Pyhä Yrjö on partiolaisten esikuva siksi, että hän auttoi lähimmäisiään ja taisteli pahaa vastaan. Esikuvansa tavoin partiolaistenkin tulisi tehdä vähintään yksi hyvä työ päivässä.

Muita partiotarinoita löytyy esimerkiksi Reijo Takamaan kirjasta Kärppävartion tarinoita sekä B-P:n Partiopojan kirjasta. Tutustukaa myös lippukunnan omiin tarinoihin ja historiikkeihin.

Tarinan kertomisesta

Paras kertojan paikka on kuulijoista muodostuvan puoliympyrän keskipisteessä. Katsekontakti vetää kuulijat mukaan kertomukseen, samalla näet kuulijoiden reaktiot. Kerro omin sanoin, älä lue. Puhu hitaalla rytmillä, selkeästi ja yksinkertaisin lausein. Tauko on tehokeino. Tauko korostaa edellä sanottua ja antaa kuulijalle aikaa ymmärtää. Äänenkäytöllä, kynttilöillä ja muulla rekvisiitalla luodaan tunnelmaa. Iloiset asiat kerrotaan hymyä äänessä ja kun tarinassa huudetaan, korottaa kertojakin ääntään.

• Tarinat voi lukea iltatarinoina. Muista kuitenkin kiteyttää tarinan opetus.

• Tarinat voi käydä läpi siten, että kukin vartio tutustuu yhteen tarinaan ja tekee siitä esityksen muille.

• Jos tarinat ovat sudenpennuista tuttuja, voi niistä tehdä "hassut adjektiivit" version.

• Kun tarinat ovat tuttuja, voidaan pelata pantomiimipeliä:

Sampo kirjoittaa ennen kokousta lapuille tarinoiden nimet, kaikkien päähenkilöiden nimet ja satunnaisia muita tarinoihin liittyviä sanoja. Sanojen määrän pitää olla jaollinen vartioiden määrällä. Sanat laitetaan ruokailuvälinepussiin/hattuun. Kisataan vartioittain: 1 seikkailija vuorollaan nostaa lapun ja esittää pantomiimilla sanan. Ensimmäisenä oikein arvanneen joukkue saa pisteen. Eniten pisteitä saanut voittaa.

• Lue tarinat vartioillan päätteeksi kynttilän

valossa tai anna vartiolaisten lukea tarina jatkokertomuksena peräkkäisissä kokouksessa.

• Piirtäkää sarjakuva tai tehkää valokuvasarja,

kuvakertomus tai muovailuvahamalli tarinan aiheesta.

• Tee tarinasta tietokilpailu, aukkotehtävä,

sanaristikko tms.

• Tehkää tarinoiden näytelmä esimerkiksi

lippukunnan yrjönpäivän juhlaan. Panostakaa lavasteisiin ja asuihin.

• Lukekaa Pyhän Yrjön tarina ja pohtikaa

sen jälkeen hyvän ja pahan esiintymistä maailmassa. Etsikää sanomalehdistä hyviä ja huonoja uutisia ja tehkää niistä kuvataulu. Miettikää, miten voitte toimia partiolaisina hyvän puolella.

• Keskustelkaa jokaisen omista ”lohikäärmeistä”

peloista, pahoista tekemisistä, epäonnistumisista ja virheistä. Miten ne voisi voittaa? Kukaan ei ole täydellinen, tarvitsemme toisia ja ’pyhiä yrjöjä’, jotka auttavat meitä.

• Hartausvinkki: Miettikää miten Pyhän Yrjön tarina ja

Raamatun opetukset liittyvät toisiinsa (ks. Matt. 7:12. / Joh. 13:34 / Gal. 6:2 / Ef. 6:10-17)

kasvatustavoitteet, joihin liittyy

• Oman ja muiden kulttuurien arvostus
• Kyky ymmärtää itsensä osaksi paikallista, kansainvälistä ja kansallista yhteisöä