Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkalijat/10-12-vuotiaan lapsen kehitysvaihe

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Millainen on seikkailija?

  • 10- vuotias (aloittelee syksyllä neljättä luokkaa):
  • sovinnainen, tasapainoinen; aktiivinen; hallitsee itseään; toimii taitavasti ryhmässä
  • haluaa kokea olevansa tarpeellinen, luottamuksen osoituksia
  • yksilöllisyys vahvistuu, omat mielipiteet, asioitten arvostelu,
  • voi olla sisäänpäin kääntynyt
  • esimurrosikä: uhmakkuus, kömpelyys, huolimattomuus, rauhattomuus, herkkyys
  • kaverit entistä tärkeämpiä, tarve olla hyväksytty
  • roolileikit, pelit, leikit
  • tytöt ja pojat yleensä omissa porukoissaan.
  • empatiataidot kehittyvät, hoivaamistarve,
  • ryhmä: säännöt, päättäminen, säännöt
  • monet kaipaavat fyysisempää ja kilpailullisempaa toimintaa. Partion lopettaminen?
  • syy-seuraussuhteet selkiytyvät
  • seikkailijaikään kasvanut vaikuttaa jo isolta. Tässä vaiheessa monesti joutuu miettimään sanojen lapsi ja nuori käyttöä: moni 10- vuotias haluaa kutsuttavan itseään jo nuoreksi mutta toisaalta haluaa välillä olla ihan lapsi.
  • 10- vuotias on taitava ryhmässä toimija - tähän on jo meikäläinen koulu kasvattanut.
  • http://vanhemmat.mll.fi/lapsi_kasvaa_ja_kehittyy/9-11vuotias.php?dir=/lapsi_kasvaa_ja_kehittyy
  • 11- vuotias (aloittelee syksyllä viidettä luokkaa):
  • 12- vuotias (aloittelee syksyllä kuudetta luokkaa):

Murrosikäisen maailma

(VJ:n oppaasta)

Murrosiän aikana tapahtuu ihmisessä suuri muutos. Hän muuttuu vähitellen lapsesta aikuiseksi, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Muutos on yksilöllistä - muutos tapahtuu eri ihmisillä hyvinkin eri tavalla. Osalla muutos on helppo, tuskin huomattava, pehmeä liukuma, toisilla taas rajujakin kapinavaiheita sisältävä.

Murrosikä sijoittuu nuoruuteen. Vaikka murrosikä käsitteenä on selkeästi muutosta, välivaihetta kuvastava, tulisi nuoruus ajatella itsenäisenä, täysipainoisena ikävaiheena. Nuori ei siis ole yli-ikäinen lapsi tai alaikäinen aikuinen. Nuori saa olla nuori niin kauan kuin hänestä siltä tuntuu. Sama pätee tietenkin lapsuuteen: lapsella ei saa olla ulkoapäin annettu paine luopua lapsuudestaan.

Muutokset kehossa ja henkisessä elämässä saa murrosikäisen monesti hämilleen. Elämänvaiheeseen liittyy epävarmuus, joka voi näkyä monin tavoin: ääripäissä toisaalta eristäytyminen ja sisäänpäin kääntyminen ja toisaalta äänekäs huomiota herättävä käyttäytyminen. Mieli ja mielialat vaihtelevat paljon ja usein.

Kehon muutokset

Tytöillä murrosikä alkaa noin 10–11-vuotiaana. Rinnat alkavat kasvaa ja lantio pyöristyy. Poikien murrosikä alkaa noin kaksi vuotta myöhemmin kuin tytöillä. Näkyvin merkki murrosiän alkamisesta on yleensä pituuskasvu. Voimakkainta kasvu on murrosiän loppuvaiheessa. Pituutta voit tulla vuodessa kymmenenkin senttiä. Kehon ja mielen kypsyminen ei käy kaikilla samaa tahtia. Jokainen kehittyy yksilöllisesti ja omaan tahtiin. Kaikki käyvät kuitenkin samat muutokset läpi enemmin tai myöhemmin. ”Ääripäähän” kuuluvasta saattaa tuntua ahdistavalta olla se ensimmäinen tai viimeinen ystäväpiirissä. Omien tuntemuksien kuunteleminen on siksi tärkeää.

Kuka minä olen?

Oman itsensä löytäminen kestää läpi elämän. Lapsuuden tärkeimmät roolimallit ovat useimmilla omat vanhemmat. Murrosiässä suhde vanhempiin muuttuu, kun nuori alkaa itsenäistyä ja sitä myötä side vanhempiin löystyy. Kavereiden seura muuttuu entistä tärkeämmäksi, ja nuori haluaa kuulua samaan porukkaan kavereiden kanssa. Partio voi tarjota tässä suhteessa nuorelle turvallisen viiteryhmän. Useimmat nuoret ovat vielä epävarmoja omasta identiteetistään. Epävarmuuteen haetaan parannuskeinoa esimerkiksi sulautumalla ikätovereiden joukkoon. Pyrkimys samankaltaisuuteen voi näkyä monenlaisissa asioissa vaatetuksen valinnasta ja musiikista aina alustavaan ammatinvalintaan asti.

Maailmankuva

Kun nuori tuntee itsensä varmemmaksi, hän alkaa pohtia mitä elämältään haluaa. Ajatukset koskevat elämän eri puolia, esimerkiksi rakkautta, ammatinvalintaa ihmiskunnan tulevaisuutta; nämä ovat suuria kysymyksiä joihin on otettava kantaa. Tähän kuuluu asioiden puntarointi ja monien vaihtoehtojen hakeminen omaa maailmankuvaa etsiessä. Tämä vaatii myös vastuuta vartionjohtajalta, sillä nuori on vielä monille vaikutuksille altis.

Kevyesti heitetyt ajatukset voivat vaikuttaa vartiolaisiin suuresti. Partiossa on tarkoitus kehittää omaa itsenäistä ajattelua. Vaikka itse olet tullut jossain maailmankatsomuksellisessa kysymyksessä johonkin päätökseen, et saa tyrkyttää ajatusmaailmaasi vartiolaisillesi. Voit kertoa, että tämä on sinun näkemyksesi asioista ja voi olla muitakin. Vartionjohtajana voit toki tukea suurten kysymysten kanssa painiskelevaa vartiolaista esimerkiksi kuuntelemalla ja keskustelemalla hänen kanssaan. Voidakseen löytää itsensä on nuoren tunnettava kelpaavansa johonkin ja ehkä parasta mitä partio voi tehdä, on tarjota siihen mahdollisuus.

Tytöt ja pojat

Murrosikäiselle oma ruumis on erityisen herkkä alue. Biologisesti synnytään tytöiksi ja pojiksi. Sukupuoliroolit opitaan sen sijaan muilta ihmisiltä. Sukupuolikäsityksemme mukaan sukupuolia on kaksi: mies ja nainen. Sukupuolet ajatellaan toisensa poissulkeviksi ja ominaisuuksiltaan erilaisiksi – jos olen nainen, en voi olla mies. Sukupuolen ajatellaan määrittävän ihmisen toimintaa, tunteita, ulkomuotoa, mieltymyksiä. Ne luovat helposti vanhanaikaista ajatusmallia siitä, että tytön täytyy olla tietynlainen ja pojan tietynlainen. Esimerkiksi pikkutyttö saa lahjaksi nuken, pikkupoika leikkiauton. Vastaavasti pientä tyttöä palkitaan olemaan kiltti, kun taas poika saa kehuja reippaudesta ja rohkeudesta. Murrosikäinen vartiolainen hakee sukupuoli- identiteettiään, ja häneen sukupuoliroolit vaikuttavat erittäin voimakkaasti. Siksi tämän ikäiset tytöt voivat käyttäytyä korostetun naisellisesti ja pojat taas uhota miehisyyttä. Kaikki pojat eivät kuitenkaan välttämättä pidä rajuista leikeistä, eivätkä kaikki tytöt ole kiinnostuneita rauhallisista näpertelypuuhista. Vartionjohtajana tehtävänäsi on varmistaa, ettei ketään kiusata erilaisuuden vuoksi, ja että toiminta on monipuolista niin että jokainen saa jotakin. Partion tehtävä on tukea vartiolaisen omaa kehitystä huolimatta siitä, mikä hänen sukupuolensa on.

Nuoruuden katsotaan ajoittuvan ikävuosien 11–20 välille. Tuona aikana ihmisen elämässä tapahtuu muutoksia niin fyysisesti kuin henkisestikin. Nuoruus on myös valintojen aikaa: silloin tehdään esimerkiksi koulutukseen ja elämäntapaan liittyviä ratkaisuja. Toisia tämä voi pelottaa, toisista taas tuntuu, että maailma on avoinna ja täynnä mahdollisuuksia. Nuoruudesta kannattaa kuitenkin nauttia, eikä kiirehtiä liian aikaisin aikuiseksi. (Lähde: VJ:n opas)