A new ssl certificate is installed on the ScoutWiki's. Everyone can now connect to the ScoutWiki again securely..

Pääskyparvi

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääskyparvi
Virallinen nimi
Partiolippukunta Pääskyparvi Ry
Perustiedot
Tyyppi: yhteislippukunta
Perustettu: 1958
Jäsenmäärä: 125 henkilöä
Lyhenne: PPP
Kieli: suomi
Lehti: Hirundo Rustica
Toiminta-alue
Kotikunta: Noormarkku
Alue: Pohjois-Satakunta
Aluejärjestö: Pohjois-Satakunnan Partiolaiset
Partiopiiri: Lounais-Suomen Partiopiiri
Taustayhteisö: Vanhempainneuvosto
Toimipaikat
Kolo: Pappilan vieressä
Kämppä: Aittalahti ja Mäntynokka
Linkit
http://www.paaskyparvi.fi/

Pääskyparvi on vuonna 1958 perustettu yhteislippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Elli-Mari Huhtanen. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna 2006 oli 125.

Yleistä

Partiolippukunta Pääskyparvi on yksi Noormarkun virkeimmistä yhdistyksistä. Toiminnassa on mukana noin 150 aktiivista jäsentä lähes kaikista ikäluokista vauvasta vanhukseen.

Partiotoiminnan periaatteet ovat Noormarkussa samat kuin kaikkialla muuallakin maailmassa: Partio on toimintaa, jossa lapsilla ja nuorilla on yksilöllisten edellytystensä puitteissa mahdollisuus kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Partiotoiminta on varhaisnuoriso- ja nuorisotoimintaa, vapaaehtoista, avointa kaikille, itsenäistä ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta sekä kansainvälistä. Se kasvattaa palvelemaan ja ohjaa uskoa korkeimpaan.

Viikoittain partiolaiset kokoontuvat partiokololle kokouksiin. Alle kymmenvuotiaat laumoihin ja 10–15-vuotiaat vartioihin. Laumanjohtajina Noormarkussa toimivat hieman vanhemmat, jo aikuiset "konkarit". Vartioita vetää hieman nuorempi sukupolvi, jonka ikä vaihtelee 13:sta 20:een.

Vartioiden ja laumojen kokouksissa partiolaiset opettelevat hyödyllisiä taitoja elämää varten, mutta kokoukset ovat silti usein kaikkea muuta kuin pelkkää asioitten opettelemista. Leikkejä, pelejä, kavereita ja kivaa yhdessäoloakaan ei ole unohdettu.

Monille partiotaipaleen kohokohtia ovat kuitenkin nimenomaan retket ja leirit, joita Noormarkussa teemme muunmuassa Ahlströmin metsiin, partiokämppäämme Aittalahteen sekä Mäntynokkaan, sekä moniin muihin paikkoihin kotikunnassa ja sen ulkopuolella. Leirien ja retkien avulla partiolaiset saavat yhteyden luontoon oppien samalla kunnioittamaan sitä.

Historia

Seuraavassa lainaus lippukunnan 40v-historiikista[1], jossa kerrotaan miten Pääskyparvi sai alkunsa.

"Pääskyparvi on virallisesti perustettu vuonna 1958. Lippukunnan varsinaisena perustajana oli lastentarhanopettaja, partionjohtaja Lipa Ruoho, joka perusti ensimmäisen tyttövartion Noormarkkuun. Muina perustajajäseninä yhdistystä virallistettaessa on mainittu Irja Kärkkäinen, Pauli Österlund, Vera Uusitalo, Irma Parvinen ja Antti Lope. Lippukunnan alkutaipaleella yhteistyö oli tiivistä Porin Terttujen kanssa.
Pääskyparvi-nimen keksi Outi Ruoho, joka huomasi silloisen kokoontumispaikan eli lastentarhan räystäiden alla lukuisia pääskynpesiä ja pääskysiä parvittain läheisillä puhelinlangoilla.
Kokoontumispaikkoja Pääskyparvella on ollut monia: Lastentarhan lisäksi partiolaisten kodit, Finpyyn koulu, Seurakuntatalon alakerta, Söörmarkun osuuspankin kerhotilat ja vuodesta 1989 alkaen oma Kolo pappilan piharakennuksessa. Toimintakausina 1984–1986 kokoontui myös Lassilassa oma ryhmä. Retkiä ja leirejä on järjestettu usein Ahlströmin omistamissa kiinteistöissä ja metsissä. Vuodesta 1978 Ahlström lahjoitti lippukunnan käyttöön Aittalahden kämpän, jota on käytetty retkeilykäytössä erittäin ahkerasti.
Pääskyparven lippu vihittiin käyttöön 6.9.1970. Sen suunnittelivat Lisbeth Gripenberg ja Pauli Österlund.
Vähitellen pojat kiinnostuivat toiminnasta ja vuonna 1978 lippukunnan nimi muutettiinkin Partiotyttölippukunta Pääskyparvesta Partiolippukunta Pääskyparveksi.
Pomarkkulaiset, jotka olivat olleet mukana Pääskyparven toiminnassa jatkoivat vuodesta 1988 alkaen partiointiaan omassa lippukunnassaan, kun Pomarkun Polunkävijät aloittivat uudelleen toimintansa.
Toimintaa aloitettaessa pääpaino oli koulutuksessa ja partioinnin toimintatapojen etsimisessä. Keskusjärjestön ja piirin eri vuosien teemat ovat antaneet suuntaviittoja omaa toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä.
Myös taloudelliset seikat ovat vaikuttaneet toiminnan laajuuteen. Partiolaiset ovat omien kykyjensä mukaan järjestäneet omaa varainhankintaa. Merkittävä panos on ollut myös Noormarkun kunnalla, seurakunnalla sekä A. Ahlström osakeyhtiöllä."

Hirundo Rustica

Hirundo Rustica on lippukuntamme jo legendaariseksi muodostunut oma lehti. Se ilmestyy tavallisesti neljä kertaa vuodessa (syksyllä, jouluna, keväällä ja kesällä).

Lähteet

  1. Lippukunnan 40v historiikki, 1998, Koonnut Konkarit
{{{kuvankoko}}}
Tämä lippukuntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa PartioWikiä laajentamalla artikkelia.

Lounais-Suomen Partiopiiri

Lehti | Piirileirit

Alueet

Altti | Huittinen | Kaakkois-Turku | Kaarina | Koillis-Turku | Leijankorpi | Lounais-Turku | Luoteis-Turku | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Pohjois-Satakunta | Pori | Rannikkoseutu | Rauma | Salo | Saviseutu

Aluejärjestöt

Kaarinan Kymmenykset | Porin Partiolaiset | Turun Partiolaiset

Lippukunnat

Ahertajat | Ahlaisten Ankkurit | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Euran Peurat | Halikon Siniset | Harjavallan Pirkat | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Honkahukat | Huittisten Eränkävijät | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Jokilaakson Ravut | Jämijärven Miilunvartijat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kankaanpään Korpiveikot | Karimo | Karvian Majavapartio | Keikyän Korvenkävijät | Kiikalan Kelopartio | Kiikoisten Partiopojat | Kiskon Kupariset | Kiukaisten Metsäveikot | Kipinäpartio | Kolkankävijät | Kopardit | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kullaan Kuusipeurat | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Käppäräpartio | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Lallin Partio | Lavian Eränkävijät | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen-Tytöt | Luvian Loukke | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat ja Mikon Pojat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Tyttäret ja Pojat | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Meri-Porin Partio | Mesikäpälät | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Myrskypojat | Naantalin Naakat | Naantalin Siniset | Nakkilan Partiolaiset | Narvin Pojat | Narvin Tytöt | Nousiaisten Henrikin Lippukunta | Nuotiotytöt | Ouran Partiolaiset | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Pomarkun Polunkävijät | Porin Nuotiopojat | Porin Tertut | Porin Tulitikut | Porin Versot | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit | Pyhärannan Korpiankkurit | Pääskyparvi | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Rauman Partiotytöt | Rauman Sinermot | Rauman Suuntaveljet | Ruoripojat | Ruskon Maunun Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Saaren Kiertäjät | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvon Hakkiset | Saviseudun Peurat | Siikaisten Karhuveikot | Suomusjärven Mesoliitit | Säkylän Partio | Tarvan Tapiot | Tasalam Boja | Tavastin Liljat | Teljän Partio | Teljän Tuikkeet | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Ulvilan Eräpojat | Ulvilan Erätytöt | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Vampulan Varpuspartio | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Vesipeikot | Väinän Vartijat | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät