Helsingin Erä-Majavat

PartioWikistä
Versio hetkellä 17. helmikuuta 2008 kello 12.57 – tehnyt Wiltsu (keskustelu | muokkaukset) (8)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin Erä-Majavat
Perustiedot
Perustettu: 1975
Jäsenmäärä: 40+ henkilöä
Lyhenne: HEMa
Lehti: Erätorvi
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Etu-Töölö ja Kamppi
Kotikunta: Helsinki
Alue: Helsinki läntinen
Partiopiiri: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
Taustayhteisö: Taivallahden seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Perhonkatu 3 00100 Helsinki
Vene: S/Y Sindbad
Tunnukset
Huivi
HEManHuivi.gif
Partiopaita
Ruskea kultaisin napein
Lippu
Helsingin Erä-Majavat-lippu.jpg
Logo
Symppismajava.png
Linkit
http://eramajavat.partio.net/

Partiolippukunta Helsingin Erä-Majavat on todennäköisesti Pääkaupunkiseudun Partiolaisten keskisin lippukunta, sillä toiminta sijoittuu Kamppiin ja Etu-Töölöön. Helsingin Erä-Majavat on ollut virallisesti rekisteröity maa-meripartiolippukunta vuodesta 1991 lähtien. Tällöin lippukunta hankki itselleen Shipman 28 -mallisen purjeveneen S/Y Sindbadin, jota kutsutaan kavereiden kesken Simpaksi. Lippukunnan taustayhteisönä toimii Taivallahden seurakunta, joka oli tiiviisti mukana myös lippukunnan perustamisessa vuonna 1975.

Lippukunta toimii pienellä mutta erittäin aktiivisella porukalla. Lippukunta panostaa erä- ja meritoimintaan. Lippukunnalla on muun muassa oma I-luokan suoritusohje, johon on sekoitettu Suomen Partiolaisten erä- ja meriohjelmia pienellä paikallislisällä maustettuna. Lippukunnan äänenkannattajana toimii aika ajoin ilmestyvä lippukuntalehti Erätorvi. Pääasiallisena tiedotuskanavana kuitenkin toimivat lippukunnan internetsivut, jotka ovat uudistumassa syystalvella 2007.

Lippukunnalla on oma ansiomerkkijärjestelmä. Rakentaja-Majavaksi nimetty katajainen ansiomerkki on numeroitu ja myönnetään vain Helsingin Erä-Majavissa pitkään vaikuttaneille henkilöille. Merkki voidaan myöntää myös henkilölle, joka on antanut suuren työpanoksen lippukunnan hyväksi. Lippukunnan omaan ansiomerkkijärjestelmään lukeutuu myös Suurmajavan häntä.

Lippukunta käyttää ruskeaa partiopaitaa kultaisilla napeilla. Lippukunnan huivi on pohjaväriltään sininen, kanttinauhat ovat tummanvihreät. Huivikolmiossa esiintyy metsä, joki ja joen pintaan muodotuva heijastus majavan syömästä tukista. Sama kuvio toistuu lippukunnan lipussa.

Lippukunnan vene S/Y Sindbad on ankkurissa Lauttasaaressa, Helsingfors Segelklubbenin laiturissa.

Historia

Lippukunnan perustaminen

Helsingin Erä-Majavien historia on mielenkiintoisempi kuin mitä hieman yli 30-vuotiaalta lippukunnalta voisi odottaa. Taivallahden alueella toimi ennen Helsingin Erä-Majavia muutamia lippukuntia, joiden juuret ulottunevat 1920-30 -luvuille. Vanhojen muistiinpanojen perusteella ollaan kyetty päättelemään poikalippukunta Taivallahden Sinihaitten ja tyttölippukunta Töölön Temmeltäjien edeltäneen yhteislippukunta Taivallahden Majavia. Taivallahden Sinihailla on ilmeisesti muutaman vuoden pidempi historia kuin Töölön Temmeltäjillä, mutta asiasta ei ole täyttä varmuutta. Yhdistymisestä tuli ajankohtainen tiettävästi vuonna 1974, kun kummankin lippukunnan toiminta oli hiipumassa. Töölön Temmeltäjistä oli lähes pelkkä kalusto jäljellä. Yhdistyminen tapahtui lopulta vuonna 1975 Taivallahden seurakunnan merkittävällä tuella. Seurakunta oli alusta asti tiiviisti lippukunnan toiminnassa mukana, aivan lippukunnanjohtajatasolla asti.

Kun lippukunnat yhdistyivät lopullisesti vuonna 1975, syntyi Taivallahden Majavat. Lippukunnan nimi tosin vaihtelee lähteestä riippuen Erämajavien, Erä-Majavien, Helsingin Erä-Majavien ja Taivallahden Majavien välillä. Uusi Lippukunta nousi kovassa kapinahengessä juuri paria vuotta aikaisemmin perustettua Suomen Partiolaisia (1972) vastaan. Kapinahenkeen liittyy läheisesti muun muassa lippukunnan virallinen ruskea paita ja huivin sitomatta jättäminen (käytettiin huiviholkkia). Näiden lisäksi myös Suomen Partiolaisille lähetetystä lippukunnan perustamisilmoituksesta kuultaa läpi kapinahenki kaikkia uudistamisideoita kohtaan (esimerkiksi ilmoitettiin ettei lippukunnalla ole mitään aikomusta ryhtyä rekisteröityneeksi yhdistykseksi).

Majavien mahtiaikaa

1980-luvulla lippukunta kukoisti. Helsingin Erä-Majavat kävivät leireilemässä peräti Kuusamossa saakka paikallisen lippukunnan vieraina vuonna 1984. Kyseessä ei ollut mikään pieni leiri, sillä HEMassa oli tuolloin ainakin yli 100 ihmistä aktiivina. Helsingin Erä-Majavat rekisteröityi yhdistykseksi lopulta vuonna 1986 ja kapinahenki oli laantunut 1970-luvulta olemattomaksi uuden johtajasukupolven tultua valtaan. Kuusamon leirin lisäksi käytiin useina ryhminä vierailemassa muun muassa ranskalaisten partiolaisten leirillä.

1990-luvun alussa Helsingin Erä-Majavat oli uransa huipulla: jäseniä oli yli 250. Vartiot jakaantuivat joukkueisiin. Joukkueita oli kaksi, toisessa oli viisi vartiota ja toisessa kuusi. Kaikki vartiot toimivat aktiivisesti ja retkeilivät itsenäisesti ympäri Suomea. Sudenpentulaumoja lippukunnassa oli parhaimmillaan viisi ja ne oli nimetty värien mukaan, Keltainenlauma, Punainenlauma jne. Vuonna 1991 lippukunnan hallitus päätyi ostamaan lippukunnalle vielä purjeveneen, jolle sitten riittikin käyttöä: yhden kesän ennätykseksi tuli yli 3000 merimailia purjehtien. Purjeveneellä käytiin mm. Finnjamboree Loistolla ja Satahanka-leirillä Saimaalla.

Vuonna 1995 alkoi lippukunnan alamäki; monet johtajat lopettivat toiminnan ja vuonna 1997 lippukunnassa ei ollut jäljellä kuin murto-osa aiemmista jäsenistä. Se näkyi välittömästi lippukunnan toiminnassa, joka lähestulkoon seisahtui muutamaksi vuodeksi. Hiljaiselosta on kuitenkin noustu lähes nollasta nykyiseen n. 40 jäseneen ja jäsenmäärä kasvaa tasaisesti.

Kultaiset napit otettiin käyttöön HEMan virallisissa asussa varsin myöhäisessä vaiheessa, 1990-luvun keskivaiheilla. Silloinen lippukunnanjohtaja saapui hallituksen kokoukseen partiopaidassa, johon normaalien nappien tilalle oli vaihdettu meripartiolaisten napit. Kokouksen jälkeen oli tehty päätös, että Helsingin Erä-Majavat ry:n viralliseen partiopukuun kuuluvat meripartiolaisten kultaiset napit. Päätös oli lopulta hyvinkin yksimielinen, vaikka kokouksen alussa hallitus oli ollut hyvin varautunut koko ideaa kohtaan.

Helsingin Erä-Majavat tänään

Helsingin Erä-Majavien nykypäivä näyttää jo huomattavasti valoisammalta kuin jokunen vuosi aikaisemmin. Tällä hetkellä jäseniä on noin neljäkymmentä. Lasten rekrytointia suuremmaksi ongelmaksi on ilmennyt johtajien vähäinen määrä. Lippukunnan myönteinen tilanne on Helsingin keskusta-alueella kuitenkin melko poikkeuksellinen, sillä yleisesti ottaen muut keskustan lippukunnat kituvat lapsipulassa. Tämä on seurausta rakennemuutoksesta, mikä on näkynyt lapsiperheiden muuttoliikkeenä pois keskusta-alueelta. Viimeisinä kahtena purjehduskautena myös "Simppa" on saanut uutta käyttöä kun espoolaislippukunta Otavaeltajat on lupautunut alustamme kipparoimaan.

Syksyllä 2005 lippukuntaan löytyi myös oma kippari, jonka ansiosta meripartiointi pysyy tiiviisti lippukunnan elämässä mukana myös tulevaisuudessa. Kesäkaudella 2007 vene laskettiin vesille melko myöhään alukselle tehdystä pohjaremontista johtuen. Syksyn ensimmäisellä lippukuntaretkellä Simppa oli merkittävässä asemassa, sillä leiripaikkaan Kaunissaareen siirryttiin veneellä Vuosaaresta käsin ja retkiohjelma rakentui meripartiotoiminnan varaan. Syksyllä venekuntien jäsenet suorittavat meritaitomerkkejä, joten vene on myös viikkotoiminnassa aktiivisesti mukana. Lippukunnan omistamat kanootit, Hemootti ja Hematar, ovat niin ikään löytäneet paikkansa HSK:lta Lauttasaaresta ja ovat aktiivisessa käytössä. Kesän aikana kokosimme vuosien tauon jälkeen myös lippukuntalehti Erätorven.

Lippukunnassa toimii kaksi laumaa, tyttölauma Paviaanit ja sekalauma Merikotkat. Vartioita lippukunnassa on tällä hetkellä yksi: poikavartio Saukot. Lippukunnasta löytyy myös aktiivinen vaeltajaryhmä Edelläkävijät.

Viikottaisten tapaamisten ohella perustoimintamme koostuu ennen kaikkea Nuuksion kansallispuiston tuntumaan suuntautuvista viikonloppuretkistä, purjehduksista, suuriin partiotapahtumiin osallistumisista sekä tutustumiskäynneistä Helsingin erikoiskohteisiin. Syksyllä 2006 laumat retkeilivät Korkeasaaressa ja keväällä 2007 Suomenlinnassa. Simppa oli erityisesti syksyllä aktiivisessa käytössä, kun laumat ja vartiot tekivät veneretkiä Lauttasaaren lähivesillä. Loppuvuoden 2007 kohokohta HEMassa tulee olemaan syysretki Kiljavalle marras-joulukuun vaihteessa. Retken ohjelmaan kuuluu muun muassa SP:n uuden metsätaitomerkin suorittamista.

Toimintakaudella 2008 olemme aikeissa järjestää jäsenillemme mahdollisuuden osallistua piirileiri Aihkille sekä kansainväliselle Satahanka-meripartioleirille. Luonnollisesti järjestämme myös oman kesäleirin.

Tulevia tapahtumia

16.3 Kolehdinkantotilaisuus Temppeliaukionkirkossa, Sokeain jumalanpalveluksessa.

21.4-27.4 Partioviiko

27.4 Partio Paraati ja Yrjönpäivän kirkko

23.5-25.5 Kevätregatta

28.7-4.8 Satahanka XI, Sauvo

30.7-7.8 Aihki 2008, Jämijärvellä

Yhteystiedot

Lippukunnanjohtajana toimivan Mikko Vesan yhteystiedot saa Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piiritoimiston kautta.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

Piiri papa.gif

Ansiomerkit | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

ELLI | Etelä-Helsinki | Järeä-Grani | Keski-Helsinki | Länsi-Helsinki | Pohjois-Helsinki | Koillis-Helsinki | Kaakkois-Helsinki | Itä-Helsinki | Tammi | Vantaa itäinen | Vantaa läntinen | Vespa

Aluejärjestöt

Espoon Partiotuki | Partiokannus

Lippukunnat

Aarnikarhut | Aarnivalkeat | Aviapartio | Erämetsot | Espoon Leppäversot | Espoon Metsänkävijät | Fisut | Haagan Eräveikot | Haagan Sirkut | Hakasiskot | Haukkavuoren Haltiat | Helsingin Eräkaverit | Helsingin Erä-Leijonat | Helsingin Erä-Majavat | Helsingin Hakatytöt | Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt | Helsingin Kotkat | Helsingin Merilokit – Helsinki Seagulls | Helsingin Metsänkävijät | Helsingin Sinihaukat | Helsingin Versoveikot ja -siskot | Hespartto | Huipunvaltaajat | Huuhkajaportin Vartijat | HYDE | Ilvesveikot | Jeanne d'Arc | Jokihiset | Jyrin Sissit | Järvihaukat | Kaivokselan Delfiinit | Kara-Karhut | Karhunvartijat | Kartanopartio | Kaskenpolttajat | Kaskipartio | Katajanokan Karhunkaatajat | Kauka-Kuutit | Kelotytöt | Kelovartijat | Keronkävijät | Kilon Kipinät | Kirisiskot | Kivenlahden Piilevät | Kontutytöt | Korson Honkapartio | Korven Koukkaajat | Koskenhaltiat | Koudat | Kuksat | Kulman Kiertäjät | Kulosaaren Meripartio | Kurkisuon Rusakot | Käpytytöt | Laajalahden Eräveikot | Laajasalon Siniset | Lauttapartio | Lauttasaaren Luotsitytöt | Leppäpirkot | Leppävaaran Korvenkävijät | Lounapartio | Maahiset | Malmin Tuulenkävijät | Mankkaan Eräsudet | Mastonvartijat | Merimetsot | Mesikämmenet | Metsolan Pojat | Mustat Veljet | Muuttolinnut | Myllymarit | Myllypuron Mustarastaat | Myyrpartio | Navigatores | Niipperin Nuolihaukat | NMKY:n Rastipartio | Nuuksion Eräkarhut | Olarin Eräkotkat | Olarinmäen Samoojat | Oravanmarjat | Otavaeltajat | Oulunkylän Käskynhaltijat | Pitkäjärven Vaeltajat | Pohjois-Espoon Kalahaukat | Puropartio | Pursitytöt | Pyhän Laurin Ritarit (PäPa) | Rantasipit | Rekolan Metsäsiskot | Rekolan Metsäveikot | Saharan Sissit | Simometsot | Siniritarit | Sinivuoren Soihdut | Sipoonkorven Haltiat | Sotungin Tuliketut | Suomenlinnan Merisudet | Suosirrit | Susiveikot | Susivuoren Vaeltajat | Suvelan Samoojat | Tammisalon Metsänkävijät | Tapiolan Metsänkävijät | Tavastit | Teepakki | Tikkurilan Siniset | Timanttipartio | Toimen Pojat | Toimen Tytöt | Töölön Nuotioveikot | Töölön Siniset | Töölön Tähystäjät | Vaaran Vaeltajat | Vantaan Jokiversot | Vantaan Metsänkävijät | Vartiovuoren Pojat | Vartiovuoren Tytöt | Viestitytöt | Viherlaakson Peurat | Viikin Vesikot | Viipurin Metsänkävijät | Vuokot | Vuoren Valppaat | Vuorenhaltiat | Vuosaaren Vesipääskyt | Westendin Metsänkävijät