Kiimingin Virkut
| Kiimingin Virkut | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Tyyppi: | yhteislippukunta |
| Perustettu: | 1973 |
| Jäsenmäärä: | reilu 120 henkilöä |
| Lyhenne: | KiVi |
| Toiminta-alue | |
| Toiminta-alue: | Kiiminki |
| Partiopiiri: | Pohjanmaan Partiolaiset |
| Taustayhteisö: | Kiimingin Seurakunta |
| Tunnukset | |
| Huivi | |
| |
| Partiopaita | |
| sininen | |
| Linkit | |
| http://www.kiiminginvirkut.fi/ | |
Kiimingin Virkut on reilun 120 partiolaisen eräilylippukunta Pohjois-Pohjanmaalta.
Lippukunnan historia
Kiimingin ensimmäiset partiolaiset 1960-luvulla
Partiotoiminta Kiimingissä alkoi syksyllä 1960 tavallaan opettaja Erkki Pääkkösen ansiosta. Hän nimittäin sanoi Teiderin opettajapariskunnalle: ”Jussi perustaa partion ja Maire martat.” Kun Mairekin piti nuorten kanssa touhuilusta, sai partioaate molemmat innostumaan. He suorittivat lippukunnanjohtajan tutkinnon ja aloittivat toiminnan. Koulun ilmoitustaululla oli kutsu nuorille. Maire sanoi: ”Piirsin siihen vielä suuren ristin, ettei kenelläkään jäisi epäselväksi, missä hengessä kokoonnutaan.”
Ja innokkaita partiolaisia löytyi, melkein kaikki nuoret tulivat mukaan. Teimme retkiä ja Yrjönpäivänä oli juhla yleisölle. Kaiken koho kohta oli mahtava yhteisleiri, joka pidettiin Pikku Viitajärvellä.
Ensimmäinen partiolupaus annettiin Kiimingin kirkossa v. 1961. Lupauksen antajia oli 16, tyttöjä ja poikia molempia yhtä monta.
Toiminnan lopahtaminen vuonna 1962
Partiotoiminta lopahti vähitellen vuoden 1962 syksypuolella, mutta jäljelle jäi paljon hauskoja muistoja ja elämänohjeita myöhempiä aikojakin varten. Ongelmana oli vetäjien puute. Nuoria tuli mukaan, mutta vetäjiä oli vähän. Ja se ikioma kolo kangasteli haaveissa.
Uusi alku 1970-luvun alussa
Kiimingissä 1960-luvun alussa virinneen, mutta kohta sammuneen partiotulen uudelleen sytyttämiseen 1970-luvulla ja nyt virkeästi toimivan partiolippukunta Kiimingin Virkkujen toiminnan alkamiseen on ratkaisevasti vaikuttanut sosiaalipäällikkö Erkki Siitonen Jäälistä. Hän on entinen Oulun NMKY:n lippukunta Pohjan Veikkojen jäsen.
Kun Erkki Siitosen pojat tulivat sudenpentuikäisiksi, vei isä heidät Pohjan Veikkojen riveihin. Kohta hän vei myöskin tyttärensä Pohjan Veikkoihin. Hän puhui Jäälissä vanhemmille partiotoiminnasta. Keskustelujen pohjalta järjestettiin ensimmäinen vartionjohtajakurssi Kiimingissä.
Siitosen perhe ansaitsee kiitoksen aidon partiotulen sytyttämisestä ja vaalimisesta Kiimingissä.
Ensimmäiset vartionjohtajat koulutettiin Jäälissä
Kiimingissä, Siitosen tilalla, pidettiin ensimmäinen vartionjohtajakurssi kevättalvella 1972. Kurssilla oli yhteensä 19 koulutettavaa Pohjan Veikoista ja Kiimingistä. Kouluttajina toimivat Pohjan Veikkojen partionjohtajat. Kurssilaisille järjestetty yöherätys oli nukahtaneen partiotoiminnan herätyshuuto Kiimingissä. Herätetyistä kurssilaisista tuli Virkkujen ensimmäisiä johtajia, jotka kokosivat itselleen vartiot.
Pohjan Veikkojen Kiimingin osastosta itsenäiseksi lippukunnaksi
Aluksi toimittiin Pohjan Veikkojen Kiimingin osastona. Osasto sai osallistua mm. Pohjan Veikkojen leirille Nuvuksessa Norjassa, kesällä 1972.
Vuonna 1972 Kiimingissä toimi kolme poikavartiota, joista mainittakoon Ahma-vartio, joka sai Pohjan Veikkojen toimivimman vartion kiertopalkinnon 1972-73. Poikavartioiden johtajat saivat opastusta tehtäviinsä osallistumalla kerran viikossa Pohjan Veikkojen vartionjohtajaneuvostoon ns. Suureen Savuun.
Kiimingin osastolla oli oikeus lähettää edustaja Pohjan Veikkojen johtajaneuvoston kokouksiin, jollaisessa kokouksessa partiojohtaja Tauno Siira löysi osastollemme johtajan, Antti Liukkosen Jäälistä. Antista, joka oli entinen Pohjan Veikkojen jäsen tuli lippukunnan itsenäistyttyä ensimmäinen lippukunnanjohtaja.
Päätös itsenäisen yhteispartiolippukunnan perustamisesta tehtiin Kiimingin pappilassa 10.5.1973 pidetyssä kokouksessa.
Tyttöpartiotoiminnan alku
Tyttöpartiotoiminta sai alkunsa tammikuussa 1973 järjestetystä kurssista. Kurssilla koulutettiin 13 tyttöä partiotoimintaan.
YKSLYSTI-lippukuntalehti
Vuoden 1981 elokuussa lippukuntamme lehden YKSLYSTIn ensimmäinen numero näki päivänvalon. Nimen julkaisulle on keksinyt Antti Liukkonen. Nimi oli kaikille ykslysti, joten lehdestä tuli YKSLYSTI.
Huivimerkin suunnittelu
Joulukuussa 1981 aloitettiin lippukuntamme huivimerkin suunnittelu. Timo Siitosen ja Petteri Viramon suunnittelema merkkiehdotus lähetettiin SP:lle. Muutaman kuukauden odottelun jälkeen Helsingistä tuli tieto: Suomen partioheraldikot ovat hyväksyneet merkkiehdotuksen.
Huivimerkin selitys
Merkissä oleva Aurinko symbolisoi Virkku-nimeä, kuusimetsä ja valkoinen taivas kuntamme pohjoisuutta sekä kolme kuusta ja aurinko yhdessä muistuttavat partiolupauksen sanoista "tahdon rakastaa Jumalaani ja lähimmäistäni, isänmaatani ja ihmiskuntaa." Tuttavallisesti selitys on: "pallo hukassa metsässä."
Rekisteröityminen vuonna 1992
Vuosikokouksessa 26. tammikuuta 1992 päätettiin lippukunnasta tehdä rekisteröitynyt yhdistys. Lippukunnan uudeksi nimeksi tuli näin Partiolippukunta Kiimingin Virkut r.y.
Lähteet
- Partiolippukunta Kiimingin Virkut 1973-1978 - katkelmia viisivuotistaipaleelta.
- Kiimingin Virkut 1973-1983 - tapahtumia vuosilta 1978-1983.
- YKSLYSTIt 1981-1997
Lippukunta numeroina
Jäsenistö (4.4.2017) Jäsenmäärä 112
Lippukunnan huuto
- Torku torku ei,
- Kiimingin Virkut hei!
- Kukko kiekuu -kuu -kuu,
- metsä raikuu -kuu -kuu,
- Kiimingin Virkut!
Eräveijarit | Kelopojat | Kiimingin Virkut | Kokkopartio | Koskiveikot | Oulun Metsänkävijät | Oulun Pihka-Versot | Oulun Suuntaveljet | Oulun Valppaat | Oulunsalon Norret | Pateniemen Polunpolkijat | Pohjan Veikot | Pohjolan Pirteät | Putaan Vilkkaat | Soopa | Tervapartio | Toimarit
Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö
Alue 1 Vohkasu | Alue 2 Pahki | Alue 3 Pönkkä | Alue 4 Valakia | Alue 5 Pöhinä | Alue 6 Moomma | Alue 7 Priima | Alue 8 Följy | Alue 9 Ylihyvä | Alue 10 Kranni
Oulun Partiolaiset ry, Vaasan seudun Partiolaiset ry
Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Haapajärven Eräpartio | Haapaveden Salopartio | Halsuan Suohaukat | Halkokariset | Hanhikiven Kiertäjät | Het-partio | Himangan Nuotioveljet | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Illinkiertäjät | Jurvan Saloveikot | Kannuksen Korvenkävijät | Karinkoluajat | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kaustisen Kallionkoluajat | Kelopojat | Keskipisteen Kairankävijät | Kiimingin Virkut | Kokkopartio | Kokko-Pojat | Koskenkotkat | Koskiveikot | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Kuusamon Tunturisiskot ja -veikot | Käylän Kiehiset | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Limingan Niittykärpät | Liungilan Eränkävijät | Lohtajan Teiskuveljet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Merituuli | Muhoksen Metsänkävijät | Nivalan Partio | Oulun Metsänkävijät | Oulun Pihka-Versot | Oulun Suuntaveljet | Oulun Valppaat | Oulunsalon Norret | Parran Haltiat | Pateniemen Polunpolkijat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Ilves | Pohjan Veikot | Pohjolan Pirteät | Putaan Vilkkaat | Pyhännän Kairankotkat | Reisjärven Hongankolistajat | Salmen Samoajat | Samposet | Sarka-Versot | Sievin Samoojat | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | SOOPA | Suomi-Weikot | Suomuuraimet ja Sutipurikat | Suotarpojat | Tasangon Talvikit | Tervapartio | Tervastuli | Toimarit | Tyrnävän Mustavarikset | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Valkeavuoren Urasiskot ja -veljet | Vetelin Koskenkävijät | Viessojat | Vihannin Vehkat | Vimpelin Villikehrät | Vääräjoen Vartijat | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot
Lippukuntaluettelo
Eräveijarit | Haapaversot |Isojoen Metsätorrooset | Karin Katajaiset | Kokkolan Suuntaveljet | Kokkolan Vaeltajat | Kokko-Tytöt | Kristiinan Havukat | Kuivaniemen Norpat | Kälviän Metsäveikot | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lehtimäen Lumikurjet | Lestijärven Lepakot | Merijärven Tervanpolttajat | Perhon Pilvenveikot | Pohjan Kärpät | Pudasjärven Mesikämmenet | Raahen Teräs-Versot | Raudaskylän Ristilukit | Ruukin Samoojat | Rämeen Rämpijät | Saloisten Sirkat ja Sudet | Selkämeren Sudet | Siikasavon Samoojat | Toho-Taivaltajat | Tulikokot | Ullavan Eräpojat | Vainion Vesat | Vihannin Jängertäjät | Vähänkyrön Eränkävijät | Yli-Iin Revontulet | Ylikiimingin Jänkävartiot
Piirin alueella olevat lippukunnat, jotka eivät ole piirin jäseniä tai sen lippukuntalistalla
Tuiran Kotkanpojat