Ero sivun ”Lippukunta” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
p (väliotsikoita) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
<scoutdict>31</scoutdict> | <scoutdict>31</scoutdict> | ||
Partiolippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö. Lippukunnan koko on yleensä noin 20–200 partiolaista. | <b>Partiolippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö, joka toimii tietyllä alueella esim. kaupunginosassa. Lippukunnan koko on yleensä noin 20–200 eri ikäistä partiolaista. </b> | ||
=Ryhmät ja osastot= | |||
Lippukunnan sisäisiä toimintaryhmiä ovat [[lauma]]t, [[vartio]]t ja [[vaeltajaryhmä]]t. Lippukunnat voivat olla [[tyttölippukunta|tyttö-]], [[poikalippukunta|poika-]] tai [[yhteislippukunta|yhteislippukuntia]]. Suomen noin [[luettelo lippukunnista|850 lippukunnasta]] yli puolet on yhteislippukuntia. | Lippukunnan sisäisiä toimintaryhmiä ovat [[lauma]]t, [[vartio]]t ja [[vaeltajaryhmä]]t. Lippukunnat voivat olla [[tyttölippukunta|tyttö-]], [[poikalippukunta|poika-]] tai [[yhteislippukunta|yhteislippukuntia]]. Suomen noin [[luettelo lippukunnista|850 lippukunnasta]] yli puolet on yhteislippukuntia. | ||
Lippukuntaa voi olla jaettu erilaisiin osastoihin. Näistä tyypillisimpiä ovat: | Lippukuntaa voi olla jaettu erilaisiin osastoihin. Näistä tyypillisimpiä ovat: | ||
| Rivi 16: | Rivi 11: | ||
* [[Vaeltajaosasto]], jota johtaa [[valtermanni]] yhdessä [[Hankeohjaaja|hankeohjaajien]] kanssa. | * [[Vaeltajaosasto]], jota johtaa [[valtermanni]] yhdessä [[Hankeohjaaja|hankeohjaajien]] kanssa. | ||
Lippukunnat eroavat paitsi jäsenistöltään, myös toiminnaltaan. On olemassa [[meripartio]]lippukuntia, [[eräpartio]]lippukuntia | =Lippukuntatyypit= | ||
Lippukunnat eroavat paitsi jäsenistöltään, myös toiminnaltaan. On olemassa [[meripartio]]lippukuntia, [[eräpartio]]lippukuntia ja [[opiskelijalippukunta|opiskelijalippukuntia]]. | |||
=Tunnukset= | |||
Lippukunnan tunnuksina on oma [[partiohuivi]] ja [[lippu]]. | Lippukunnan tunnuksina on oma [[partiohuivi]] ja [[lippu]]. | ||
=Yhdistys= | |||
Lippukunnat ovat usein itsenäisiä yhdistyksiä, joista useimmat ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Lippukunnan korkeinta päätösvaltaa käyttää rekisteröityneissä yhdistyksissä vuosikokous, joita voi olla 1 tai 2 vuodessa. Lippukunnan toimintaa johtaa yhdessä hallituksen kanssa [[lippukunnanjohtaja]], joka on samalla yhdistyksen puheenjohtaja. | |||
=Taustayhteisöt ja varainhankinta= | |||
Lippukunnalla saattaa olla tukenaan [[taustayhteisö]], joka usein on seurakunta. Taustayhteisönä saattaa toimia myös aatteellinen tai uskonnollinen yhdistys, kunta, vanhempainneuvosto tai yritys. Taustayhteisö rahoittaa lippukunnan toimintaa joko kustantamalla lähes koko toiminnan tai avustamalla lippukuntaa jonkin verran. Monet lippukunnat hankkivat [[varainhankinta|rahoitusta]] toimintaansa myös myymällä erilaisia tuotteita, paketoimalla lahjoja jouluna tai muilla tempauksilla. | |||
Perinteisin varainhankintakeino on partiolaisten [[adventtikalenteri]]. Adventtikalenterin toivat Suomeen partiotytöt jo vuonna 1947. Kalenterin ensimmäinen luukku avataan ensimmäisenä adventtina, viimeinen jouluaattona. Luukkujen perinteisiä kuva-aiheita ovat esimerkiksi adventtikynttilät, itsenäisyyspäivän Suomen lippu, Lucian päivän Lucia-neito ja jouluaaton Jeesus-lapsi. | |||
=Partiopiirit= | |||
Jokainen Suomen lippukunnista kuuluu yhteen 18 [[partiopiiri]]stä, joiden jako myötäilee maakuntien rajoja, poisluettuna Finlands Svenska Scouter r.f., joka on Suomen ruotsinkielisten lippukuntien valtakunnallinen partiopiiri. | |||
[[Luokka: Lippukunnat]] | [[Luokka: Lippukunnat]] | ||
{{tynkä/Lippukunnat}} | {{tynkä/Lippukunnat}} | ||
Versio 21. maaliskuuta 2006 kello 14.21
<scoutdict>31</scoutdict>
Partiolippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö, joka toimii tietyllä alueella esim. kaupunginosassa. Lippukunnan koko on yleensä noin 20–200 eri ikäistä partiolaista.
Ryhmät ja osastot
Lippukunnan sisäisiä toimintaryhmiä ovat laumat, vartiot ja vaeltajaryhmät. Lippukunnat voivat olla tyttö-, poika- tai yhteislippukuntia. Suomen noin 850 lippukunnasta yli puolet on yhteislippukuntia.
Lippukuntaa voi olla jaettu erilaisiin osastoihin. Näistä tyypillisimpiä ovat:
- Sudenpentuosasto, jota johtaa akela laumanjohtajaneuvoston kanssa, johon kuuluu laumanjohtajat
- Partiopoikaosasto, Partiotyttöosasto tai Vartio-osasto jota johtaa sampo vartionjohtajaneuvoston kanssa, johon kuuluu vartionjohtajat
- Vaeltajaosasto, jota johtaa valtermanni yhdessä hankeohjaajien kanssa.
Lippukuntatyypit
Lippukunnat eroavat paitsi jäsenistöltään, myös toiminnaltaan. On olemassa meripartiolippukuntia, eräpartiolippukuntia ja opiskelijalippukuntia.
Tunnukset
Lippukunnan tunnuksina on oma partiohuivi ja lippu.
Yhdistys
Lippukunnat ovat usein itsenäisiä yhdistyksiä, joista useimmat ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Lippukunnan korkeinta päätösvaltaa käyttää rekisteröityneissä yhdistyksissä vuosikokous, joita voi olla 1 tai 2 vuodessa. Lippukunnan toimintaa johtaa yhdessä hallituksen kanssa lippukunnanjohtaja, joka on samalla yhdistyksen puheenjohtaja.
Taustayhteisöt ja varainhankinta
Lippukunnalla saattaa olla tukenaan taustayhteisö, joka usein on seurakunta. Taustayhteisönä saattaa toimia myös aatteellinen tai uskonnollinen yhdistys, kunta, vanhempainneuvosto tai yritys. Taustayhteisö rahoittaa lippukunnan toimintaa joko kustantamalla lähes koko toiminnan tai avustamalla lippukuntaa jonkin verran. Monet lippukunnat hankkivat rahoitusta toimintaansa myös myymällä erilaisia tuotteita, paketoimalla lahjoja jouluna tai muilla tempauksilla.
Perinteisin varainhankintakeino on partiolaisten adventtikalenteri. Adventtikalenterin toivat Suomeen partiotytöt jo vuonna 1947. Kalenterin ensimmäinen luukku avataan ensimmäisenä adventtina, viimeinen jouluaattona. Luukkujen perinteisiä kuva-aiheita ovat esimerkiksi adventtikynttilät, itsenäisyyspäivän Suomen lippu, Lucian päivän Lucia-neito ja jouluaaton Jeesus-lapsi.
Partiopiirit
Jokainen Suomen lippukunnista kuuluu yhteen 18 partiopiiristä, joiden jako myötäilee maakuntien rajoja, poisluettuna Finlands Svenska Scouter r.f., joka on Suomen ruotsinkielisten lippukuntien valtakunnallinen partiopiiri.
