Pykällys

PartioWikistä
Versio hetkellä 20. marraskuuta 2008 kello 14.25 – tehnyt Takku (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pykällys on siirtymäriitti partiomatkalla aikuisuuteen. Afrikkalaisen Bathonga-heimon pojat käyvät läpi aikuistumisriitin, jonka aikana heidät eristetään muusta heimosta ja heidän pitää mm. huutaa karkeita loukkauksia entisille leikkitovereilleen, jotka eivät ole paikalla, jotta ero lapsuuteen tulisi selväksi. Partiossa vähemmän roisi tapa irtautua riittää. Pykällys on tapa liittyä ryhmään tai perustaa ryhmä. Jotta pykällys palvelisi tarkoituksiaan, pitäisi sen olla uusille vaeltajille yhteinen ja myönteinen kokemus. Se luo vaeltajuudelle imagoa omissa ja muiden silmissä ja erottaa vartio- ja vaeltaja-ajan.

Lippukuntien pykällysperinteet

Monilla lippukunnilla tai vaeltajaryhmillä on salainen pykällysperinne, jonka yksityiskohdat saa tietää vain pykällyksen läpikäymällä. Pykällys voi olla retki, elämys, tehtäväsarja, eli mitä tahansa yhdessä tehtyä ja koettua. Hyvässä pykällyksessä välitetään uudelle vaeltajalle arvoja, jotka ovat lippukunnassa tai ryhmässä tärkeitä. Parhaimmillaan pykällyksessä välittyy uudelle vaeltajalle myös viesti siitä, että on tullut aika ottaa vastuu omista tekemisistä ja tavoitteista. Pykällys on yleensä uusien vaeltajien ensimmäinen yhdessä koettu juttu.

Pykällyksellä luodaan ryhmähenkeä ja uudenlaista roolia lippukunnassa vaeltajana. Ryhmähenki syntyy keskinäisestä luottamuksesta. Luottamus mahdollistaa sen, että vaeltajaryhmän jäsenet voivat ottaa erilaisia rooleja eri tilanteissa. Voi johtaa, pärjätä, pelätä, epäonnistua... Luottamus ja ryhmähenki ovat suunnitelmien ja projektien onnistumisen edellytyksiä. Kumpikaan ei tietenkään synny tyhjästä pykällyksessä, mutta pykällys on hyvä startti ryhmähengen luomiselle.

Pykällyksen järjestäminen

Ryhmä ei järjestä pykällystä itse itselleen. Sen järjestävät valtermanni tai lippukunnan johtajat, vanha vaeltajaryhmä uudelle ryhmälle tai ryhmän vanhat vaeltajat uusille tulokkaille. Jos muita vaihtoehtoja ei ole, voi ryhmä toki pykällyksen itsekin järjestää.

Pykällyksen toteuttajilla on toivottavasti yhtä lystiä kuin pykältävillä. Kaikki alkaa ideoinnista. Silloin annetaan mielikuvituksen laukata estottomasti. Kannattaa kysellä myös vanhoilta johtajilta ja vaeltajilta vinkkejä lippukunnan perinteistä ja aiempien pykällysten järjestelyistä. Pykällyksen voi järjestää myös pari lippukuntaa yhdessä tai alueellisesti.

Kun ideointi on tehty, alkaa suunnittelu. Tässä vaiheessa pykällystä voisi verrata pt-kisoihin: on kasa ideoita (=rasteja), joista pitää juonen avulla koota kokonaisuus. Mitä parempi juoni, sitä toimivampi pykällys. Tarinaan kannattaa siis satsata. Pitäkää suunnitteluvaiheessa mielessänne, miksi ja kenelle pykällystä teette.

Toteutuksessa täytyy muistaa pykällyksen vetäjien positiivinen suhtautuminen tuleviin vaeltajiin. Hyvän pykällyksen perinteet kannattaa dokumentoida jälkipolville, jotta pykällysten järjestäminen jatkossa on helpompaa ja hyviä käytäntöjä ei tarvitse keksiä uudestaan.

Onnistunut pykällys

Hyvä pykällys on usein pitänyt sisällään joitain seuraavista asioista:

  • Pykällys on jäänyt mieleen. Se on eronnut selvästi kaikesta aikaisemmin koetusta. Eläkepäivilläkin on muisteltu, kuinka silloin Joroisilla kavereiden kanssa pykälleltiin.
  • Perinne ja arvot ovat välittyneet. Lippukunnan perinteet ovat olleet esillä, ja uudet vaeltajat on pykällyksessä pestattu perinteen välittäjiksi.
  • Pykällys on ollut salainen ja mystinen. Vain vaeltajat tietävät pykällyksen sisällön, ja se herättää muissa uteliaisuutta, kaipuuta ja kiinnostusta. Imagokysymys.
  • Pykällyksessä on ollut toimintaa. Väitetään, että erityisesti nuoria miehiä kiinnostaisi fyysinen revittely.
  • Pykällykseen on sisältynyt erilaisia tehtäviä. Tehtävät ovat antaneet mahdollisuuden toimintaan ja toisaalta ne ovat herättäneet ajatuksia.
  • Pykällys on ollut myönteinen kokemus. Kaikille on jäänyt tapahtumasta hyvä olo. Ketään ei ole simputettu tai nöyryytetty.
  • Pykällyksen aika ja paikka ovat olleet erikoisia. On oltu vieraassa kämpässä tai teltassa korven keskellä. On oltu paikassa, jota uudet vaeltajat eivät tunnista. On oltu läheisen tanssilavan perjantaihumpassa. On syöty brunssi Köyliön Tyyttynummen metsissä tai yömyöhän lihis Someron nakkikiskalla.
  • Mukana on ollut efektejä. Ilotulitus. Soihtuja. Ääniä – erikoisin ääniefekti on hiljaisuus. Rekvisiittaa, kuten viitta, silakka tai taikakalu.
  • Pykällys on ollut juhlahetki. Se on ollut ravintolailta tai erikoinen ruokailu lippukunnan tiloissa. Vanhat vaeltajat ovat tarjoilleet. Se on ollut tanssiaisiin päättyvä, ohjelmallinen gaalailta, jossa kaikilla on ollut ykköset päällä.
  • Vanhat vaeltajat ovat olleet mukana. He ovat ottaneet uudet arvostaen vastaan. Onnistunut tapahtuma on liittänyt uudet vaeltajat tasavertaisina vanhojen joukkoon.
  • Pykällys on luonut yhteishenkeä. Se on ollut yhdessä tehty ja koettu, se on tarjonnut haasteita ja positiivisia kokemuksia. Yllättävät tilanteet ovat pakottaneet uusiin rooleihin.
  • Vaeltajan tunnus on ollut esillä. "Palvelen." On suoritettu jokin palvelutehtävä, tai vanhat ovat palvelleet uusia.

Triviaa

  • Tiesitkö, että pykällys voi tarkoittaa myös poron korvamerkkausta?