Ritarilaki
B-P:n kirjasta: Ohjeita partiojohtajille
Keskiajan ritarilaki on ollut herrasmieskäytöksen perusta aina n. vuodesta 500 lähtien, jolloin kuningas Arthur laati Pyöreä Pöydän Ritarien säännöt. Ritariromantiikka vetoaa poikiin ja nimenomaan heidän moraalitajuunsa. Ritarilakiin sisältyvät kunnia, itsekuri, kohteliaisuus, rohkeus, epäitsekäs velvollisuudentunto ja palvelualttius sekä uskon johdatus. Henrik VII:n julkaiseman ritarilakiin sisältyi seuraavaa:
|
Kuningas Arthur oli Englannin myyttinen kuningas, joka kuvataan tarinoissa täydelliseksi kuninkaaksi. Arthur oli Camelotin perustaja ja pyöreän pöydän ritareista kertovien tarujen keskushenkilö. Arthurilla on saattanut olla todellinen historiallinen esikuva, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole.
Sir Thomas Malory, kirjoitti vuonna 1485 painetun kirjan nimeltä Le Morte d'Arthur, joka on suomennettu nimellä Pyöreän pöydän ritarit. Hän kuvaa pyöreän pöydän ritareiden säännöt seuraavaan tapaan:
* Ritari ei murhaa * Ritari välttää petosta * Ritari ei ole koskaan julma ja antaa armon niille, jotka sitä pyytävät * Ritari auttaa aina ylhäisiä naisia tai leskiä * Ritari ei koskaan ahdistele ylhäisiä naisia tai leskiä * Ritari ei koskaan lähde taistoon lemmenasioiden tai maallisten kiistojen tähden