Ero sivun ”Turun Eränkävijät” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (fix)
Rivi 61: Rivi 61:
Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisa, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.
Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisa, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.


==Liity!!!==
==Liity!==


Varsinainen rekrytointi tapahtuu syksyisin, mutta kukaan ei estä sinua tulemasta toimintaan mukaan vaikka juuri tänään!
Varsinainen rekrytointi tapahtuu syksyisin, mutta kukaan ei estä sinua tulemasta toimintaan mukaan vaikka juuri tänään!

Versio 12. marraskuuta 2006 kello 23.04

Turun Eränkävijät
Perustiedot
Perustettu: 1935
Lyhenne: TEK
Sisarlippukunta: Toivon Erätytöt
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Turku
Alue: Kaakkois-Turku
Partiopiiri: Varsinais-Suomen Partiopiiri
Taustayhteisö: Toivo II
Toimipaikat
Kolo: Kaskenkatu 16
Leirialue: Varvsholm
Tunnukset
Huivi
vihreä, kelta-valkoinen reunanauha
Partiopaita
Ruskea
Linkit
http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/


Turun Eränkävijät on perustettu vuonna 1935.

Historiaa

Turun Eränkävijät perustettin kesällä 1935 Raittiusyhdistys Toivo II:n poikalippukunnaksi Pansion Koivuluodossa. Nimi oli tuolloin Toivon Eränkävijät. Samana syksynä perustettiin sisarlippukunta Toivon Erätytöt, jonka kanssa yhteistyö on ollut tiivistä aina näihin päiviin saakka.

Alkuvuosina toiminta koostui mm. retkistä, suunnistuksesta, ilmakivääriammunasta, kasvitarhan hoidosta ja hiihtämisestä. Ennen talvisodan syttymistä Eränkävijät voitti toimintakilpailu ”Matin jousen” ollen useasti piirin paras ja 1937 jopa Suomen aktiivisin partiopoikalippukunta.

Sotavuosien jälkeenkin toiminta jatkui noususuuntaisena. Vuodesta 1950 lähtien leiri- ja retkisaarena on ollut Varvisholma Kakskerran eteläpuolella. Lapinvaelluksia lippukunta on järjestänyt kesän 1959 Saariselän vaelluksesta lähtien.

Aarne Räisänen ja Aili Sarvanto

Alkuvuodet lippukuntaa johti sen perustaja Aarne ”Poppi” Räisänen. Ensimmäisten kolmen vuosikymmenen toinen merkittävä nimi oli Suomen ensimmäinen Ko-Gi-kurssin suorittanut nainen Aili Sarvanto, jonka johdossa kolkkapoikatoiminta pyöri aina 1960-luvun lopulle saakka.

Lipunnosto 50-luvulla

Yhteiskunnan politikoitumisen aika 1960-70 -lukujen taitteessa lamautti myös eränkävijätoiminnan. Vain 1980-luvun lippukunnanjohtaja ja 1990-luvun piirinjohtaja Heikki "Hessu" Heilän johtama Ahma-vartio toimi tuon kriisiajan yli. 1970-luvun alun jälkeen toiminta lähtikin uuteen kukoistukseen. Seuraavan vuosikymmenen alussa kokeiltiin myös meripartiotoimintaa a/y Ailin kanssa.

Lippukunnan täyttäessä 40 vuotta alkoi ilmestyä lippukunnan jäsenlehti Rinkka. Hienoa lehteä ovat vuosien varrella toimittaneet mm. kompostimestari Jukka Lindroos, toiminnanjohtaja Nils "Nipa" Grönberg, päätoimittaja Pauli Aalto-Setälä ja valokuvaaja Roni Lehti. Viisi vuotta myöhemmin rinnalla alkoi ilmestyä tiedotuslehti Sivutasku.

Aamutee leirillä

Nousuhuumassa monille johtajille jäi aikaa suuremmillekkin hankkeille. Mm. Pekka "Peku" Lindroos on muonittanut useat suurleirit, kuten Satahankoja ja Tervas -90:n. Pitkäaikaisin lippukunnanjohtajamme (v. 1967-93 kolmeen eri otteeseen) Markku "Wiki" Raaska oli Tervaksen kuljetuspäällikkö.

Ensimmäinen 1936 käyttöön otettu Pyhä Yrjö-aiheinen lippumme kului siinämäärin puolessa vuosisadassa, että juhlavuonna 1985 Kaj Puumalainen suunnitteli uuden. Alkuvuosina kaulojamme koristivat sini-vihreät huivit, jotka kuitenkin ajan myötä vaihtuivat tavallisiin sinisiin. Vuonna 1991 otettiin käyttöön pitkäaikaisen sihteerimme Juha "Stranttu" Strandénin suunnittelemat viher-kelta-valkoiset huivit. Samalla hän suunnitteli lippukunnallemme Pyhä Yrjö-aiheiset TEK:n ansiomerkit.

Toiminnassamme olemme noudattaneet erilaisia valtakunnallisia toimintaohjelmia sekä ns. eräohjelmaa. Vuonna 1998 teimme kuitenkin oman toimintaohjelman ”Eränkävijän kirjan”. Jo vuosikymmenen alkuvuosina toteutettiin sudenpentujen oma ohjelma.

Olemme kokoontuneet säännöllisesti kokouksiin Kaskenkatu 16:ssa Raittiusyhdistys Toivo II:n kerhohuoneistossa. Vuonna 1961 vanha "puutoippa" purettiin ja nykyinen tilamme valmistui seuraavana vuonna. Käynti Kupittaankadun puolelta.

Syksy on kisailun aikaa

Leppoisa kutsukisa Ritarikoe saa joka syksy suuren eränkävijäedustuksen. Myös piirin kisoissa käydään, kuten myös autosuunnistus- ja kaupungintuntemuskisoissa. Ehditään sitä vielä syksyllä patikoida ruskassakin. Kuitenkin syksyn kohokohta on lähes 100 eränkävijää ja erätyttöä mukaansa houkutteleva Maastomarras Sauvon Ahtelassa.

Joulujuhlat päättävät aina vuotemme perinteikkään tunnelmaillisesti. Mantelia on riisipuurosta jahdattu viimevuosina Ruissalon Honkapirtillä.

Sudarit käyvät viikonlopun mittaisella kevätretkellään huhtikuisin. Vanhemmalle väelle on toukokuussa rentouttava kevätrieha. Keväisin on myös perinteinen lupauskirkko Tuomiokirkon Tarkk'ampujakappelissa sekä VS-P:n kevätparaati.

Vuoden kohokohta on noin viikon mittainen kesäleiri. 1999 vaellettiin Saariselällä, 1998 polkupyöräiltiin Ahvenanmaalla. Ensi kesänä pidämme kesän 2000 tapaan leirimme pysytellen rauhallisesti yhdessä luonnonkauniissa leirimaastossa koko viikon.

Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisa, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.

Liity!

Varsinainen rekrytointi tapahtuu syksyisin, mutta kukaan ei estä sinua tulemasta toimintaan mukaan vaikka juuri tänään!

Ota siis suunnaksesi Kaskenkatu 16. Sisäänkäyntimme sijaitsee Kupittaankadun puolella.

Vartiot

Vartio-osasto on toiminnallisesti Turun Eränkävijöiden elämän ydin ja tulevaisuus. 10-15 vuotiaat pojankoltiaiset rymyävät vartiokokouksissaan yleensä kerran viikossa. Koloiltojen ohjelmaan kuuluu remeltämisen lisäksi myös kosolti solmuilua, ensiapuopetusta, erä- ja retkitaitojen opettelua ynnä muuta partioaatteen ilmentymää. Yritämme parhaan kykymme mukaan myös toteuttaa "Partio ei ole toinen koulu" - ideologiaa, eli ulkoiluaktiviteetteja viikonloppuretkineen myös vartiotoiminnan tasolla pyritään rohkaisemaan.

Tällähetkellä lippukunnassa toimii kaksi vartiota - Ahma ja Karhu. Vartioiden nimissä noudatamme perinteistä linjaa. Muita aikojen saatossa käytetyyjä nimiä ovat esim. Pöllö, Kettu ja Susi. Siis mitkään halipuudelit tai sikapossulit eivät oviamme kolkuttele. Poikamainen meininki sävyttää muutenkin ilmapiiriämme. Vartiot huhuilevat omia huutojaan niin koloilloissa kuin ihmisten ilmoillakin.

Vartioiden toiminnasta ruohonjuuritasolla vastaavat vartionjohtajat, jotka ovat yleensä 14-16 - vuotiaita nuorukaisia. Vartiojärjestelmässä on näille ns. vertaisjohtajille annettu erittäin paljon vastuuta niin kouluttamisessa kuin järjestyksen ja turvallisuudenkin takaamisessa.

Vartioiden toiminnan arkea ja ongelmia puidaan elimessä nimeltä vartionjohtajaneuvosto eli VJN. VJN:n kutsuu aika ajoin koolle lippukunnan vartiotoiminnasta vastaava partiojohtaja eli Sampo. Eränkävijöiden VJN-vartio on nimeltään Skunkki, jota se on ollut vuodesa 1994 lähtien. Kokouksia on noin kerran kuussa ja siellä käsitellään vartioiden asioita ja jutellaan sekavia sekä tiätty juodaan kaffet (hehheh) ja syödään pullaa. Ajoittain toteutetaan vartionjohtajille erikoisohjelmaa retkien tai muiden tapahtumien merkeissä. Mainitsemisen arvoinen on mm. itsenäisyyspäiväpippalot, joka on jo muodostunut yhteistraditioksi sisarlippukuntamme Toivon Erätyttöjen kanssa. Siihen sisältyy yöretki kololle 5.-6.12, itsenäisyyspäivänaamun lipunnosto ja sitä seuraava brunssi kololla.

Ahman huuto

"Ahma on vahva,
vahvempi kuin muut!"

Karhun huuto

"Karhu - täyttä ainetta!"

Varsinais-Suomen Partiopiiri

Piiri v-sp.gif

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Altti | Kaakkois-Turku | Kaarina | Koillis-Turku | Leijankorpi | Lounais-Turku | Luoteis-Turku | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Rannikkoseutu | Salo | Saviseutu

Lippukunnat

Ahertajat | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Hakkistytöt | Halikon Siniset | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kiikalan Kelopartio | Kolkankävijät | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen Tytöt | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Pojat | Maskun Hemmingin Tyttäret | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mikon Pojat | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Naantalin Siniset | Nousiaisten Henrikin lippukunta | Nuotiotytöt | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit (V-SP) | Pyhärannan Korpiankkurit | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Ruskon Maunun-Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvojapojat | Suomusjärven Mesoliitit | Tarvan Tapiot | Tavastin Liljat | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät