Ero sivun ”Turun Eränkävijät” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(fixfix + wk)
Rivi 2: Rivi 2:
|nimi=Turun Eränkävijät
|nimi=Turun Eränkävijät
|perustettu=1935
|perustettu=1935
|perustettu_pvm=
|jäsenmäärä=
|jäsenmäärä=
|lyhenne=TEK
|lyhenne=TEK
Rivi 11: Rivi 10:
|taustayhteisö=Toivo II
|taustayhteisö=Toivo II
|kolo=Kaskenkatu 16
|kolo=Kaskenkatu 16
|leirialue=Varvsholm
|leirialue=[[Turun Eränkavijät/Varvsholm|Varvisholm]]
|paitakuvaus=Ruskea
|paitakuvaus=Ruskea
<!--|paitakuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
|huivikuvaus=vihreä, kelta-valkoinen reunanauha
|huivikuvaus=vihreä, kelta-valkoinen reunanauha
<!--|huivikuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
|tunnuskuvaus=
<!--|tunnuskuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
|lippukuvaus=
<!--|lippukuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
<!-- Kotisivut -->
|www=http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/
|www=http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/
|www-text=http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/
}}
}}


'''Turun Eränkävijät''' on perustettu vuonna [[1935]].
'''Turun Eränkävijät''' on vuonna [[1935]] perustettu [[poikalippukunta]].


==Historiaa==
==Historiaa==
Turun Eränkävijät perustettin kesällä 1935 Raittiusyhdistys Toivo II:n poikalippukunnaksi Pansion Koivuluodossa. Nimi oli tuolloin ''Toivon Eränkävijät''. Samana syksynä perustettiin sisarlippukunta [[Toivon Erätytöt]], jonka kanssa yhteistyö on ollut tiivistä aina näihin päiviin saakka.
===Alkuvuodet===
Turun Eränkävijät perustettiin kesällä 1935 Raittiusyhdistys Toivo II:n poikalippukunnaksi Pansion Koivuluodossa. Nimi oli tuolloin ''Toivon Eränkävijät''. Samana syksynä perustettiin sisarlippukunta [[Toivon Erätytöt]], jonka kanssa yhteistyö on ollut tiivistä aina näihin päiviin saakka.


Alkuvuosina toiminta koostui mm. [[retki|retkistä]], [[suunnistus|suunnistuksesta]], ilmakivääriammunasta, kasvitarhan hoidosta ja [[hiihto|hiihtämisestä]]. Ennen talvisodan syttymistä Eränkävijät voitti toimintakilpailu ”[[Matin jousi|Matin jousen]]” ollen useasti piirin paras ja [[1937]] jopa Suomen aktiivisin [[poikalippukunta|partiopoikalippukunta]].
Alkuvuosina toiminta koostui mm. [[retki|retkistä]], [[suunnistus|suunnistuksesta]], ilmakivääriammunnasta, kasvitarhan hoidosta ja [[hiihto|hiihtämisestä]]. Ennen talvisodan syttymistä Eränkävijät voitti toimintakilpailu ”[[Matin jousi|Matin jousen]]” ollen useasti piirin paras ja [[1937]] jopa Suomen aktiivisin [[poikalippukunta|partiopoikalippukunta]].


Sotavuosien jälkeenkin toiminta jatkui noususuuntaisena. Vuodesta [[1950]] lähtien leiri- ja retkisaarena on ollut [[Turun Eränkavijät/Varvsholm|Varvisholma]] Kakskerran eteläpuolella. Lapinvaelluksia [[lippukunta]] on järjestänyt kesän [[1959]] Saariselän [[vaellus|vaelluksesta]] lähtien.
==Aarne Räisänen ja Aili Sarvanto==
Alkuvuodet lippukuntaa johti sen perustaja ''Aarne ”Poppi” Räisänen''. Ensimmäisten kolmen vuosikymmenen toinen merkittävä nimi oli Suomen ensimmäinen [[Ko-Gi|Ko-Gi-kurssin]] suorittanut nainen ''Aili Sarvanto'', jonka johdossa kolkkapoikatoiminta pyöri aina 1960-luvun lopulle saakka.
Alkuvuodet lippukuntaa johti sen perustaja ''Aarne ”Poppi” Räisänen''. Ensimmäisten kolmen vuosikymmenen toinen merkittävä nimi oli Suomen ensimmäinen [[Ko-Gi|Ko-Gi-kurssin]] suorittanut nainen ''Aili Sarvanto'', jonka johdossa kolkkapoikatoiminta pyöri aina 1960-luvun lopulle saakka.


==Lipunnosto 50-luvulla==
===Sotavuosien jälkeen===
Yhteiskunnan politikoitumisen aika 1960-70 -lukujen taitteessa lamautti myös eränkävijätoiminnan. Vain 1980-luvun lippukunnanjohtaja ja 1990-luvun piirinjohtaja ''Heikki "Hessu" Heilän'' johtama Ahma-vartio toimi tuon kriisiajan yli. 1970-luvun alun jälkeen toiminta lähtikin uuteen kukoistukseen. Seuraavan vuosikymmenen alussa kokeiltiin myös [[meripartio]]toimintaa a/y Ailin kanssa.
Sotavuosien jälkeenkin toiminta jatkui noususuuntaisena. Vuodesta [[1950]] lähtien leiri- ja retkisaarena on ollut [[Turun Eränkavijät/Varvsholm|Varvisholm]] Kakskerran eteläpuolella. Lapinvaelluksia lippukunta on järjestänyt kesän [[1959]] Saariselän [[vaellus|vaelluksesta]] lähtien.


Lippukunnan täyttäessä 40 vuotta alkoi ilmestyä lippukunnan jäsenlehti '''Rinkka'''. Hienoa lehteä ovat vuosien varrella toimittaneet mm. kompostimestari ''Jukka Lindroos'', toiminnanjohtaja ''Nils "Nipa" Grönberg'', päätoimittaja ''Pauli Aalto-Setälä'' ja valokuvaaja ''Roni Lehti''. Viisi vuotta myöhemmin rinnalla alkoi ilmestyä tiedotuslehti Sivutasku.
Yhteiskunnan politikoitumisen aika 1960–70 -lukujen taitteessa lamautti myös eränkävijätoiminnan. Vain 1980-luvun lippukunnanjohtaja ja 1990-luvun piirinjohtaja ''Heikki "Hessu" Heilän'' johtama Ahma-vartio toimi tuon kriisiajan yli. 1970-luvun alun jälkeen toiminta lähtikin uuteen kukoistukseen. Seuraavan vuosikymmenen alussa kokeiltiin myös [[meripartio]]toimintaa a/y Ailin kanssa.


==Toiminta ja osastot==
Turun Eränkävijöissä toimintaa pojille tarjoavat [[sudenpentuosasto]], [[vartio-osasto]] ja [[vaeltajaosasto]].


Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kaksi [[vartio]]ta - Ahma ja Karhu. Vartioiden nimissä noudatamme perinteistä linjaa. Muita aikojen saatossa käytettyjä nimiä ovat esim. Pöllö, Kettu ja Susi. Siis mitkään halipuudelit tai sikapossulit eivät oviamme kolkuttele. Poikamainen meininki sävyttää muutenkin ilmapiiriämme.<br>
Koloiltojen ohjelmaan kuuluu remeltämisen lisäksi kosolti [[:Luokka:Solmut|solmuilua]], [[ensiapu]]opetusta, erä- ja retkitaitojen opettelua ynnä muuta [[partioaate|partioaatteen]] ilmentymää. Ulkoiluaktiviteetteja viikonloppuretkineen vartiotoiminnan tasolla pyritään rohkaisemaan.


==Syksy on kisailun aikaa==  
===Ahman huuto===
Leppoisa kutsukisa ''Ritarikoe'' saa joka syksy suuren eränkävijäedustuksen. Myös piirin kisoissa käydään, kuten myös autosuunnistus- ja kaupungintuntemuskisoissa. Ehditään sitä vielä syksyllä patikoida ruskassakin. Kuitenkin syksyn kohokohta on lähes 100 eränkävijää ja erätyttöä mukaansa houkutteleva ''Maastomarras'' Sauvon Ahtelassa.
:''"Ahma on vahva,''
:''vahvempi kuin muut!"''


Joulujuhlat päättävät aina vuotemme perinteikkään tunnelmaillisesti. Mantelia on riisipuurosta jahdattu viimevuosina Ruissalon Honkapirtillä.


Sudarit käyvät viikonlopun mittaisella kevätretkellään huhtikuisin. Vanhemmalle väelle on toukokuussa rentouttava kevätrieha. Keväisin on myös perinteinen lupauskirkko Tuomiokirkon Tarkk'ampujakappelissa sekä [[Varsinais-Suomen Partiopiiri/Kevätparaati|VS-P:n kevätparaati]].
Eränkävijöiden [[vartionjohtajaneuvosto|VJN-vartio]] on nimeltään Skunkki, jota se on ollut vuodesta [[1994]] lähtien. Kokouksia on noin kerran kuussa ja siellä käsitellään vartioiden asioita ja jutellaan asioita laidasta laitaan. Ajoittain toteutetaan vartionjohtajille erikoisohjelmaa retkien tai muiden tapahtumien merkeissä.


Vuoden kohokohta on noin viikon mittainen kesäleiri. [[1999]] vaellettiin Saariselällä, [[1998]] polkupyöräiltiin Ahvenanmaalla. Ensi kesänä pidämme kesän [[2000]] tapaan leirimme pysytellen rauhallisesti yhdessä luonnonkauniissa leirimaastossa koko viikon.


Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisa, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.
==Perinteitä ja tapahtumia==  
 
Leppoisa kutsukisa ''Ritarikoe'' saa joka syksy suuren eränkävijäedustuksen. Myös piirin kisoissa käydään, kuten myös autosuunnistus- ja kaupungintuntemuskisoissa. Ehditään sitä vielä syksyllä patikoida ruskassakin. Kuitenkin syksyn kohokohta on lähes 100 eränkävijää ja erätyttöä mukaansa houkutteleva ''Maastomarras'' Sauvon Ahtelassa.
==Liity!==
 
Varsinainen rekrytointi tapahtuu syksyisin, mutta kukaan ei estä sinua tulemasta toimintaan mukaan vaikka juuri tänään!
 
Ota siis suunnaksesi Kaskenkatu 16. Sisäänkäyntimme sijaitsee Kupittaankadun puolella.


==Vartiot==
Itsenäisyyspäiväpippaloista on jo muodostunut yhteistraditio sisarlippukuntamme Toivon Erätyttöjen kanssa. Siihen sisältyy yöretki kololle 5.-6.12, itsenäisyyspäivänaamun lipunnosto ja sitä seuraava brunssi kololla.


[[Vartio-osasto]] on toiminnallisesti Turun Eränkävijöiden elämän ydin ja tulevaisuus. 10-15 vuotiaat pojankoltiaiset rymyävät vartiokokouksissaan yleensä kerran viikossa. Koloiltojen ohjelmaan kuuluu remeltämisen lisäksi myös kosolti [[:Luokka:Solmut|solmuilua]], [[ensiapu]]opetusta, erä- ja retkitaitojen opettelua ynnä muuta [[partioaate|partioaatteen]] ilmentymää. Yritämme parhaan kykymme mukaan myös toteuttaa "Partio ei ole toinen koulu" - ideologiaa, eli ulkoiluaktiviteetteja viikonloppuretkineen myös vartiotoiminnan tasolla pyritään rohkaisemaan.
Joulujuhlat päättävät aina vuotemme perinteikkään tunnelmallisesti. Mantelia on riisipuurosta jahdattu viimevuosina Ruissalon Honkapirtillä.


Tällähetkellä lippukunnassa toimii  [[vartio]]ta - Ahma ja . Vartioiden nimissä noudatamme perinteistä linjaa. Muita aikojen saatossa käytetyyjä nimiä ovat esim. Pöllö, Kettu ja Susi. Siis mitkään halipuudelit tai sikapossulit eivät oviamme kolkuttele. Poikamainen meininki sävyttää muutenkin ilmapiiriämme. Vartiot huhuilevat omia huutojaan niin koloilloissa kuin ihmisten ilmoillakin.
Sudenpennut käyvät viikonlopun mittaisella kevätretkellään huhtikuisin. Vanhemmalle väelle on toukokuussa rentouttava kevätrieha. Keväisin on myös perinteinen lupauskirkko Tuomiokirkon Tarkk'ampujakappelissa sekä [[Varsinais-Suomen Partiopiiri/Kevätparaati|VS-P:n kevätparaati]].


Vartioiden toiminnasta ruohonjuuritasolla vastaavat [[vartionjohtaja]]t, jotka ovat yleensä 14-16 - vuotiaita nuorukaisia. Vartiojärjestelmässä on näille ns. vertaisjohtajille annettu erittäin paljon vastuuta niin kouluttamisessa kuin järjestyksen ja turvallisuudenkin takaamisessa.
Vuoden kohokohta on noin viikon mittainen kesäleiri.<br>
[[1999]] vaellettiin Saariselällä, [[1998]] polkupyöräilttiin Ahvenanmaalla. Suunnitelmissa on kesällä [[2007]] pitää kesän [[2000]] tapaan leiri pysytellen rauhallisesti yhdessä luonnonkauniissa leirimaastossa koko viikon.


Vartioiden toiminnan arkea ja ongelmia puidaan elimessä nimeltä [[vartionjohtajaneuvosto]] eli VJN. VJN:n kutsuu aika ajoin koolle lippukunnan vartiotoiminnasta vastaava partiojohtaja eli [[Sampo]]. Eränkävijöiden VJN-vartio on nimeltään Skunkki, jota se on ollut vuodesa [[1994]] lähtien. Kokouksia on noin kerran kuussa ja siellä käsitellään vartioiden asioita ja jutellaan sekavia sekä tiätty juodaan kaffet (hehheh) ja syödään pullaa. Ajoittain toteutetaan vartionjohtajille erikoisohjelmaa retkien tai muiden tapahtumien merkeissä. Mainitsemisen arvoinen on mm. itsenäisyyspäiväpippalot, joka on jo muodostunut yhteistraditioksi sisarlippukuntamme Toivon Erätyttöjen kanssa. Siihen sisältyy yöretki kololle 5.-6.12, itsenäisyyspäivänaamun lipunnosto ja sitä seuraava brunssi [[kolo]]lla.
Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisia, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.


===Ahman huuto===
==Lippukuntalehti==
:''"Ahma on vahva,''
Vuonna [[1975]] lippukunnan täyttäessä 40 vuotta alkoi ilmestyä lippukunnan jäsenlehti '''Rinkka'''. Hienoa lehteä ovat vuosien varrella toimittaneet mm. kompostimestari ''Jukka Lindroos'', toiminnanjohtaja ''Nils "Nipa" Grönberg'', päätoimittaja ''Pauli Aalto-Setälä'' ja valokuvaaja ''Roni Lehti''. Viisi vuotta myöhemmin rinnalla alkoi ilmestyä tiedotuslehti Sivutasku.
:''vahvempi kuin muut!"''
'


{{Varsinais-Suomen Partiopiirin lippukunnat}}
{{Varsinais-Suomen Partiopiirin lippukunnat}}

Versio 7. huhtikuuta 2007 kello 13.30

Turun Eränkävijät
Perustiedot
Perustettu: 1935
Lyhenne: TEK
Sisarlippukunta: Toivon Erätytöt
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Turku
Alue: Kaakkois-Turku
Partiopiiri: Varsinais-Suomen Partiopiiri
Taustayhteisö: Toivo II
Toimipaikat
Kolo: Kaskenkatu 16
Leirialue: Varvisholm
Tunnukset
Huivi
vihreä, kelta-valkoinen reunanauha
Partiopaita
Ruskea
Linkit
http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/


Turun Eränkävijät on vuonna 1935 perustettu poikalippukunta.

Historiaa

Alkuvuodet

Turun Eränkävijät perustettiin kesällä 1935 Raittiusyhdistys Toivo II:n poikalippukunnaksi Pansion Koivuluodossa. Nimi oli tuolloin Toivon Eränkävijät. Samana syksynä perustettiin sisarlippukunta Toivon Erätytöt, jonka kanssa yhteistyö on ollut tiivistä aina näihin päiviin saakka.

Alkuvuosina toiminta koostui mm. retkistä, suunnistuksesta, ilmakivääriammunnasta, kasvitarhan hoidosta ja hiihtämisestä. Ennen talvisodan syttymistä Eränkävijät voitti toimintakilpailu ”Matin jousen” ollen useasti piirin paras ja 1937 jopa Suomen aktiivisin partiopoikalippukunta.

Alkuvuodet lippukuntaa johti sen perustaja Aarne ”Poppi” Räisänen. Ensimmäisten kolmen vuosikymmenen toinen merkittävä nimi oli Suomen ensimmäinen Ko-Gi-kurssin suorittanut nainen Aili Sarvanto, jonka johdossa kolkkapoikatoiminta pyöri aina 1960-luvun lopulle saakka.

Sotavuosien jälkeen

Sotavuosien jälkeenkin toiminta jatkui noususuuntaisena. Vuodesta 1950 lähtien leiri- ja retkisaarena on ollut Varvisholm Kakskerran eteläpuolella. Lapinvaelluksia lippukunta on järjestänyt kesän 1959 Saariselän vaelluksesta lähtien.

Yhteiskunnan politikoitumisen aika 1960–70 -lukujen taitteessa lamautti myös eränkävijätoiminnan. Vain 1980-luvun lippukunnanjohtaja ja 1990-luvun piirinjohtaja Heikki "Hessu" Heilän johtama Ahma-vartio toimi tuon kriisiajan yli. 1970-luvun alun jälkeen toiminta lähtikin uuteen kukoistukseen. Seuraavan vuosikymmenen alussa kokeiltiin myös meripartiotoimintaa a/y Ailin kanssa.

Toiminta ja osastot

Turun Eränkävijöissä toimintaa pojille tarjoavat sudenpentuosasto, vartio-osasto ja vaeltajaosasto.

Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kaksi vartiota - Ahma ja Karhu. Vartioiden nimissä noudatamme perinteistä linjaa. Muita aikojen saatossa käytettyjä nimiä ovat esim. Pöllö, Kettu ja Susi. Siis mitkään halipuudelit tai sikapossulit eivät oviamme kolkuttele. Poikamainen meininki sävyttää muutenkin ilmapiiriämme.
Koloiltojen ohjelmaan kuuluu remeltämisen lisäksi kosolti solmuilua, ensiapuopetusta, erä- ja retkitaitojen opettelua ynnä muuta partioaatteen ilmentymää. Ulkoiluaktiviteetteja viikonloppuretkineen vartiotoiminnan tasolla pyritään rohkaisemaan.

Ahman huuto

"Ahma on vahva,
vahvempi kuin muut!"


Eränkävijöiden VJN-vartio on nimeltään Skunkki, jota se on ollut vuodesta 1994 lähtien. Kokouksia on noin kerran kuussa ja siellä käsitellään vartioiden asioita ja jutellaan asioita laidasta laitaan. Ajoittain toteutetaan vartionjohtajille erikoisohjelmaa retkien tai muiden tapahtumien merkeissä.


Perinteitä ja tapahtumia

Leppoisa kutsukisa Ritarikoe saa joka syksy suuren eränkävijäedustuksen. Myös piirin kisoissa käydään, kuten myös autosuunnistus- ja kaupungintuntemuskisoissa. Ehditään sitä vielä syksyllä patikoida ruskassakin. Kuitenkin syksyn kohokohta on lähes 100 eränkävijää ja erätyttöä mukaansa houkutteleva Maastomarras Sauvon Ahtelassa.

Itsenäisyyspäiväpippaloista on jo muodostunut yhteistraditio sisarlippukuntamme Toivon Erätyttöjen kanssa. Siihen sisältyy yöretki kololle 5.-6.12, itsenäisyyspäivänaamun lipunnosto ja sitä seuraava brunssi kololla.

Joulujuhlat päättävät aina vuotemme perinteikkään tunnelmallisesti. Mantelia on riisipuurosta jahdattu viimevuosina Ruissalon Honkapirtillä.

Sudenpennut käyvät viikonlopun mittaisella kevätretkellään huhtikuisin. Vanhemmalle väelle on toukokuussa rentouttava kevätrieha. Keväisin on myös perinteinen lupauskirkko Tuomiokirkon Tarkk'ampujakappelissa sekä VS-P:n kevätparaati.

Vuoden kohokohta on noin viikon mittainen kesäleiri.
1999 vaellettiin Saariselällä, 1998 polkupyöräilttiin Ahvenanmaalla. Suunnitelmissa on kesällä 2007 pitää kesän 2000 tapaan leiri pysytellen rauhallisesti yhdessä luonnonkauniissa leirimaastossa koko viikon.

Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisia, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.

Lippukuntalehti

Vuonna 1975 lippukunnan täyttäessä 40 vuotta alkoi ilmestyä lippukunnan jäsenlehti Rinkka. Hienoa lehteä ovat vuosien varrella toimittaneet mm. kompostimestari Jukka Lindroos, toiminnanjohtaja Nils "Nipa" Grönberg, päätoimittaja Pauli Aalto-Setälä ja valokuvaaja Roni Lehti. Viisi vuotta myöhemmin rinnalla alkoi ilmestyä tiedotuslehti Sivutasku.

Varsinais-Suomen Partiopiiri

Piiri v-sp.gif

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Altti | Kaakkois-Turku | Kaarina | Koillis-Turku | Leijankorpi | Lounais-Turku | Luoteis-Turku | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Rannikkoseutu | Salo | Saviseutu

Lippukunnat

Ahertajat | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Hakkistytöt | Halikon Siniset | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kiikalan Kelopartio | Kolkankävijät | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen Tytöt | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Pojat | Maskun Hemmingin Tyttäret | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mikon Pojat | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Naantalin Siniset | Nousiaisten Henrikin lippukunta | Nuotiotytöt | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit (V-SP) | Pyhärannan Korpiankkurit | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Ruskon Maunun-Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvojapojat | Suomusjärven Mesoliitit | Tarvan Tapiot | Tavastin Liljat | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät