Hätämajoitteet
Hätämajoite on tarpeen esimerkiksi eksymistilanteessa, majoitteen kadottua tai hajottua tai jos vaikkapa sairaskohtauksen vuoksi on saatava rakennettua suoja, eikä mukana ole valmista majoitetta. Kesällä nukkua voi taivasallakin, mutta kun ilman lämpötila laskee, sataa kaatamalla tai tuulee, tarvitaan suoja. Talvella voi rakentaa lumimajoitteen.
Hätämajoite suojaa sateelta, lumelta, tuulelta ja eristää nukkujan kylmästä maasta, mutta myös vaatetus on tärkeää. Kehon lämmön kannalta on tärkeää pukea päälleen riittävästi (vaatteet lämmittävät päällä enemmän kuin majoitteen rakenteissa) ja vaihtaa kosteat vaatteet kuiviin. Hätämajoitteen ympärille kannattaa rakentaa hätämerkki tai merkitä paikka muuten näkyvästi, jotta mahdolliset etsijät saavat paikannettua eksyneen. Hätätilanteessa kannattaa sytyttää nuotio. Se sekä lämmittää, valaisee että auttaa ruoanvalmistuksessa ja tuli on myös hyvä huomiomerkki.
Hätätilanteessa käytetään hyväksi maaston ominaisuuksia ja mukana olevia varusteita. Hätamajoitteen rakentamista kannattaa harjoitella jo etukäteen, jotta tositilanteessa ei panikoi.
Asentokuusi
Jos tarve yöpymiseen yllättää, eikä mukana ole minkäänlaisia varusteita (puukkoa tms.), niin metsäisellä seudulla yksinkertaisin yöpymismuoto on asentokuusi. Asentokuusella tarkoitetaan ison kuusen juureen jäävää tilaa, jolle kuusen isot ja tuuheat oksat muodostavat katon ja joskus jopa seinät. Kuusen alle on varissut havuja, jotka auttavat pohjan eristämisessä ja pehmentävät maata. Jos oksisto ei ole riittävän tiheä, niin alimmaisten oksien päälle voi kasata lisää irto-oksia tai muuta maastosta löytyvää. Talvella lisää suojaa tuulelta saa kasaamalla lunta bunkkeriksi, oksien toimiessa kattona. Asentokuusen huonoina puolina ovat usein heikko sateen pitävyys ja huono huomioarvo.
Luolat, puun rungot, juurakot, yms.
Kaatuneen suuren puun rungon alta voi löytyä riittävän kokoinen suoja tai ainakin sitä vasten on helppo laittaa nojalle riukuja, havuja tms. ikäänkuin laavuksi. Majoituttaessa on syytä varmistaa, että runko varmasti pysyy omien oksiensa varassa paikallaan. Kaatuneen puun suuri, vino juurakko suojaa sateelta ja tuulelta (tuulen suunnasta riippuen) ja sen eteen voi tehdä tulet. Majoituttaessa on syytä kuitenkin varmistua, ettei juurakosta irtoa kiviä tms. eikä juurakko pääse kaatumaan nukkujien päälle. Kaatumisen estämiseksi voidaan juurakko tukea riu'uilla.
Kallioisessa maastossa löytyy usein kallionkoloja, lohkareita tai jopa luola, jossa saa täydellisen suojan sadetta ja tuulta vastaan. Kalliota vasten voi riu'uista ja oksista myös rakentaa suojan. Kallioon liittyvä ongelma varsinkin talvella on kallioon varastoitunut kylmyys, joka hohkaa majoittujiin. Kesällä kallio heijastaa nuotion lämmön takaisin.
Havulaavu
Havulaavun voi rakentaa esim. kahden puun väliin kiinnitetyn riu'un, "kurkihirren", varaan. Kurkihirttä vasten köytöstellään vähintään kaksi sivuriukua vinosti laavun takaseinän reunoiksi ja näihin sivuriukuihin köytöstellään riittävä määrä riukuja kurkihirren suuntaisesti kattoristikoksi. Kun kattorakennelma on valmis peitetään katto ja seinät tiiviisti havuilla. Havujen päälle kiinnitetään muutama riuku, jotta havut pysyvät paikoillaan. Havulaavun huono puoli on sen rakentamiseen kuluva pitkä aika, joka verottaa voimia. Rakentamiseen voi käyttää havujen lisäksi myös esim. kaislaa.
Kangaslaavut yms.
Havulaavun kateaineena voi myös käyttää kangasta tai muuta mukana tai maastosta löytyvää materiaalia. Sadeviitasta, pressusta, lämpöpeitteestä, telttakankaasta tai muusta isosta kankaasta voi rakentaa monenlaisia ja -mallisia hätämajoitteita. Jos teltan kepit ovat rikki tai kadonneet, niin majoitteen voi silti pystyttää mielikuvitustaan käyttämällä. Malliltaan majoite voi olla mm. harjateltta-, loue-, laavu- ja kotamallinen. Perusideana on tehdä köydestä, riu'uista tai vaikkapa vaellussauvoista tukiranka, jonka varaan kangas pingotetaan. Yksinkertaisimmillaan tällainen majoite voi olla esim. kahden puun väliin noin metrin korkeudelle kiinnitetty naru ja sen päälle harjatelttamaisesti levitetty suojakangas.