Haagan Eräveikot

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haagan Eräveikot
Perustiedot
Tyyppi: poikalippukunta
Perustettu: 1942
Jäsenmäärä: 100 henkilöä
Lyhenne: HEV
Sisarlippukunta: Haagan Sirkut
Veljeslippukunta: Suosirrit
Lehti: Päre
Toiminta-alue
Alue: Länsi-Helsinki
Partiopiiri: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
Taustayhteisö: Huopalahden srk
Toimipaikat
Kolo: Haagan pappilantie 2
Kämppä: Vihdissä
Vene: Joe 17 & 2 optimistijollaa!
Tunnukset
Huivi
Ruskea, puuvillainen kolmioliina. "Kahvinporot" (Presidentti, myös Tumma Pres. tai Reilu Kauppa OK). Pitkä sivu yli metrin, kantit väh. 70 cm.
HaaganEräveikotHuivi.svg
Partiopaita
sininen, H:kinen, Bleu
Lippu
Samanlainen kuin tunnus, mutta tavallinen neliö
Tunnus
Metallinen vinoneliö (2cm*2cm) partiopaidan oikean taskun keskikohdassa

tai kankainen vinoneliö (5cm*5cm) rinkassa tai takissa.

Hevlogo.png
Linkit
https://haaganeraveikot.fi/
Facebook

Partiolippukunta Haagan Eräveikot on Helsingin Haagassa toimiva poikalippukunta. Haagan Eräveikkojen sisarlippukuntia ovat Suosirrit ja Haagan Sirkut.

Vanhemmat

Vanhempainneuvosto tukee hevien toimintaa auttamalla toukokuussa partionäyttelyn, lokakuussa kämppätalkoissa ja joulukuussa joulujuhlan järjestämisessä. Vanhempainneuvosto kerää rahaa, jolla tuetaan lippukunnan toimintaa. Uutena toimintamuotona ovat marraskuussa pidettävä huiviompelukerho, jossa uudet partiolaiset auttavat oman huivinsa valmistuksessa. Vanhempainneuvosto kokoontuu muutaman kuukauden välein suunnittelemaan tulevia tapahtumia sekä omia retkiään.

Vanhemmat ovat tervetulleita osallistumaan partiotoimintaan. Vierailu vartiolaisten retkellä ja kalan perkauksen, virkkaamisen tai kirveen tahkoamisen opettaminen ovat asioita, joissa kaivataan vanhempien tukea. Apua on myös siitä, kun auttaa poikia leiriruokien suunnittelussa tai käväisee kaatamassa konkelot kämpän pihapiiristä. Uuden partio-ohjelman myötä sudenpentuja ja seikkailijoita johtamaan tarvitaan täysi-ikäinen akela (sudenpennut) tai sampo (seikkailijat). Jos kiinnostuit, ota yhteys lippukunnanjohtajaan.

Tilat

Huopalahden juna-aseman vieressä sijaitseva kolo on Huopalahden seurakunnan lippukunnalle tarjoama kellaritila. Kolo sopii mainiosti partiokäyttöön ja monikymmenvuotisen käyttöaikansa ansiosta partiokädenjälki näkyy monessa paikassa: Seinät on paneloitu petsatulla karkealla laudalla sekä veisto- ja käsityönnäytteillä, viireillä, huiveilla ja muilla aikaansaannoksilla. Huonekalut ovat lähes täysin puusta ja kaikki väritys on hyvin maanläheistä. Kellaritila on jaettu eteiseen, isoon huoneeseen, muutamaan pienempään huoneeseen sekä keittiöön ja wc:hen. Kolo on käytössä joka päivä.

  • "Joskus kololla tuntee ajan pysähtyneen. Vaihda silloin uudet paristot kelloon." --Lentävä lause kolon takahuoneessa
  • "Meskimenin laki: koskaan ei ole aikaa tehdä sitä kunnolla, mutta aina on aikaa tehdä se uudelleen" --Lainaus kolon astiankuivauskaapin ovesta

Kämppä sijaitsee Ison-Kairin rannalla, noin kymmenen kilometrin päässä Röykän keskustasta. 60-luvulla siirretty vanha hirsiaitta on perinteinen vartioiden retkien kohde, jossa voi rentoutua ja nauttia upeasta suomalaisesta luonnosta. Kairin kämpällä on pari vuotta sitten remontoitu sauna, varastona toimiva aitta, puuliiteri, höndäri, paristoilla toimiva radio ja itkukivi. Ajoittain nykyaikaa henkii toki hirvenmetsästys, talousmetsät ja ojitetut suot, järvelle laskeutuvat vesitasot, Rauhaniemen asuntovaunuturistit tai jopa koiravaljakot. Kämpän ja maat omistaa Hiiskulan kartano, joka on vuosikymmenien ajan tukenut partiotoimintaa.

Historia

Haagan Eräveikot on virallisesti perustettu vuonna 1942 ja hyväksytty vuonna 1954 Suomen Partiopoikaliikkeen jäseneksi. Partiotoimintaa Haagassa (Huopalahdessa) on ollut kuitenkin jo 1900-luvun alusta lähtien. Kurt Stenius, eräs suomalaisen partioliikkeen perustajista, ja yksi Toimen Pojat -lippukunnan perustajista, joka oli kotoisin Haagan kauppalasta, johti Gunnar Grönstrandin perustamaa pientä partiolaisjoukkoa Haagassa ensimmäisellä koeleirillä Suomessa kesällä vuonna 1910. Tämän lisäksi ensimmäisissä suomalaista partiotoimintaa käsittelevissä teksteissä mainitaa Huopalahdessa toimiva scout-vartio.

Julkaisut ja viestintä

Haagan Eräveikkojen virallinen äänenkannattaja on ollut jo vuosikymmeniä Päre-lehti. Päreessä julkaistaan juttuja ja kuvia tapahtumista, hyödyllistä tietoa toiminnasta, pulmia, tehtäviä ja muuten vaan eräveikoille kirjoitettuja tekstejä. Perinnerakentamisen suosion ja sähkön hinnan kasvaessa Päre on saanut uutta tuulta alleen. Päreen voi polttaa räppänällä tai hormilla varustetussa huoneessa, mutta - nykyisen trendin mukaan sen suositellaan säilytettävän esim. välikaton eristeenä.

Päreen päätoimittajana 2013 on vanha tähtireportterimme Veikko Kotimäki.

Päreen perinteikästä olemusta, avaraa maailmankatsomusta ja tinkimätöntä toimitustyötä voi kuvata eläväksi legendaksi. Seuraavat lainaukset saattavat kuvata lehteämme tai tuoda mieleesi muistoja menneiltä ajoilta.

  • "Päre. Miestenlehti. Hyviä uutisia jo vuodesta 1959."
  • "Päre testaa: lippukunnanjohtajat"
  • "Päre testaa: Suosirrit"
  • "HaSi:n disko"
  • "Seikkailu on tuolla partiossa"
  • "Yrityksesi ilmoitus voisi olla tässä"
  • "Kuka onkijoista saa kalan?"
  • "Pyryn solmusivut"
  • "Tunnista johtajasi!"
  • "Huhutaan, että..." —Lainaukset Päreestä eri vuosikymmeniltä

Päreen ajoittaisen ilmestymisen takia lippukunnassa on viime vuosina kiinnitetty enemmän huomiota tiedotukseen. Perheet suunnittelevat lomamatkoja pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Käppyrä on syksyn ja kevään aluksi julkaistava paperinen tiedote, jossa on esitelty isommat *yhteiset tapahtumat, kokousajat ja johtajien yhteystiedot*.

  • Käppyrän postitus on oiva tapa aloittaa kausi ja siitä selviää myöhemminkin kuumimmat menot, jos sen tallettaa vaikkapa jääkaapin oveen.
  • Tiedotuksesta ja viestinnästä vuonna 2013 vastaa Ilari Rauhala.

"Tiedotus- vai toimintakäppyrä?

Ensimmäisen käppyrän taisi laatia Jaakko Weuro joskus vuonna 2002. Sen nimi oli muistaakseni toimintakäppyrä ja se alkoi sanoin "Hei, hoi ja syksyä!". Saatan muistaa väärinkin. Mutta miten oli tultu tähän tilanteeseen? Lippukuntalehti Päre oli jo useamman vuoden ajan ilmestynyt vaihtelevin, mutta melko pitkin väliajoin. Jaakko toimi tuohon aikaan LPKJA:na ja ilmeisesti ajatteli, että partiolaisten vanhempien olisi hyvä tietää retkistä jotenkin etukäteen.

Laput, joita kololla jaetaan paria viikkoa ennen retkeä eivät kuitenkaan tavoita aina kaikkia. Osa ei ole siinä kokouksessa, osa hukkaa lapun matkalle tai se ruttaantuu taskunpohjalle ja joutuu pesukoneeseen. Joskus on käynyt jopa niin hullusti, että johtajat ovat unohtaneet jakaa lappuja (Huh sentään). Kun sopivaa tiedotusmenetelmää ei ollut, otti Jaakko reippaasti multimedianäppiksen käsiinsä ja alkoi naputella.

(Käppyrän näpyttelyä edeltänyt suunnittelu, retkien vetäjien värväys ja hauskojen kuvien kopiointi, leikkaus ja teippaus perinnemenetelmin ei kuulostane Internet-sukupolven lapsista kovin sankarilliselta, joten se jätettiin tästä tarinasta pois.)" —Lainaus eräveikkowikistä

Paperin alhainen hinta, kolon rikkinäinen kopiokone ja kirkkoherranviraston toimistohenkiset aukioloajat eivät ole haitanneet eräveikkoja siirtymästä uuteen aikakauteen. Eräveikot ovat aina olleet kiinnostuneita tekniikasta, olkoon kyse sitten Kiljavan telttasaunasta, leirirakennelmista, elokuvaprojektoreista tai tietokoneista. Hamalta 1980-luvulta on koneiden parissa nykrätty ehtimiseen ja saatukin aikaan varsin kattava julkaisukanava Internetissä. Eräveikkojen verkkovastaavana vuonna 2013 on Ilari Rauhala.

Varainhankinta ja kansainvälisyys

Perinteisiä varainhankintakeinoja ovat olleet partionäyttely ja joinain vuosina hernerokkatempaus. Vanhempien voimin pystytetyt markkinat eivät kuitenkaan enää vedä niin paljon yleisöä kuin aikoinaan. Eräveikoilla on vuosikymmenien kokemus joulupukkipalvelusta. Lippukunta saa avustusta seurakunnalta ja kaupungin nuorisotoimelta mutta toki etsimme uusia tapoja kerätä varoja partiotoimintaan.

Partio on tavoitteellista toimintaa. Idealismin tärkein tavoite on maailmanrauha, vaikka keinot siihen ovat rajoitetut. Yhden rajoitteen muodostavat pitkät välimatkat. Eräveikoilla on ystävyyslippukuntia Sambiassa, Haapsalussa ja Upsalassa. Maailmanlaajuista partioveljeyden ja -sisaruuden henkeä koetetaan pitää yllä tekemällä vierailuja ulkomaille. Vuonna 2009 eräveikkoja oli lähdössä leireille Islantiin, Senegaliin ja Karjalan tasavaltaan.

Eräveikot hoitavat "oman osuutensa" hyväntekeväisyydestä, suvaitsevaisuuskasvatuksesta ja kehitysyhteistyöstä. Vuonna 2007 rahoitimme sambialaiselle vaeltajalippukunnalle ompelukoneet, joilla tehdään partioasuja ja omaksi varainhankinnaksi myytäviä vaatteita. Syksystä 2007 lähtien olemme olleet koko lippukunnan voimalla kerääjinä Lähetysseuran Tasaus-kampanjassa. Vähän isommat eräveikot ovat keränneet SPR:lle rahaa. Uusin projekti on Senegaliin osoitettu Woomal-hanke, jota luotsaa Tom Henriksson.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

Piiri papa.gif

Ansiomerkit | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

ELLI | Etelä-Helsinki | Järeä-Grani | Keski-Helsinki | Länsi-Helsinki | Pohjois-Helsinki | Koillis-Helsinki | Kaakkois-Helsinki | Itä-Helsinki | Tammi | Vantaa itäinen | Vantaa läntinen | Vespa

Aluejärjestöt

Espoon Partiotuki | Partiokannus

Lippukunnat

Aarnikarhut | Aarnivalkeat | Aviapartio | Erämetsot | Espoon Leppäversot | Espoon Metsänkävijät | Fisut | Haagan Eräveikot | Haagan Sirkut | Hakasiskot | Haukkavuoren Haltiat | Helsingin Eräkaverit | Helsingin Erä-Leijonat | Helsingin Erä-Majavat | Helsingin Hakatytöt | Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt | Helsingin Kotkat | Helsingin Merilokit – Helsinki Seagulls | Helsingin Metsänkävijät | Helsingin Sinihaukat | Helsingin Versoveikot ja -siskot | Hespartto | Huipunvaltaajat | Huuhkajaportin Vartijat | HYDE | Ilvesveikot | Jeanne d'Arc | Jokihiset | Jyrin Sissit | Järvihaukat | Kaivokselan Delfiinit | Kara-Karhut | Karhunvartijat | Kartanopartio | Kaskenpolttajat | Kaskipartio | Katajanokan Karhunkaatajat | Kauka-Kuutit | Kelotytöt | Kelovartijat | Keronkävijät | Kilon Kipinät | Kirisiskot | Kivenlahden Piilevät | Kontutytöt | Korson Honkapartio | Korven Koukkaajat | Koskenhaltiat | Koudat | Kuksat | Kulman Kiertäjät | Kulosaaren Meripartio | Kurkisuon Rusakot | Käpytytöt | Laajalahden Eräveikot | Laajasalon Siniset | Lauttapartio | Lauttasaaren Luotsitytöt | Leppäpirkot | Leppävaaran Korvenkävijät | Lounapartio | Maahiset | Malmin Tuulenkävijät | Mankkaan Eräsudet | Mastonvartijat | Merimetsot | Mesikämmenet | Metsolan Pojat | Mustat Veljet | Muuttolinnut | Myllymarit | Myllypuron Mustarastaat | Myyrpartio | Navigatores | Niipperin Nuolihaukat | NMKY:n Rastipartio | Nuuksion Eräkarhut | Olarin Eräkotkat | Olarinmäen Samoojat | Oravanmarjat | Otavaeltajat | Oulunkylän Käskynhaltijat | Pitkäjärven Vaeltajat | Pohjois-Espoon Kalahaukat | Puropartio | Pursitytöt | Pyhän Laurin Ritarit (PäPa) | Rantasipit | Rekolan Metsäsiskot | Rekolan Metsäveikot | Saharan Sissit | Simometsot | Siniritarit | Sinivuoren Soihdut | Sipoonkorven Haltiat | Sotungin Tuliketut | Suomenlinnan Merisudet | Suosirrit | Susiveikot | Susivuoren Vaeltajat | Suvelan Samoojat | Tammisalon Metsänkävijät | Tapiolan Metsänkävijät | Tavastit | Teepakki | Tikkurilan Siniset | Timanttipartio | Toimen Pojat | Toimen Tytöt | Töölön Nuotioveikot | Töölön Siniset | Töölön Tähystäjät | Vaaran Vaeltajat | Vantaan Jokiversot | Vantaan Metsänkävijät | Vartiovuoren Pojat | Vartiovuoren Tytöt | Viestitytöt | Viherlaakson Peurat | Viikin Vesikot | Viipurin Metsänkävijät | Vuokot | Vuoren Valppaat | Vuorenhaltiat | Vuosaaren Vesipääskyt | Westendin Metsänkävijät