Joutsenon Nuotioveljet
| Joutsenon Nuotioveljet RY | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Tyyppi: | Poikalippukunta |
| Perustettu: | 1946 |
| Jäsenmäärä: | n. 100 henkilöä |
| Lyhenne: | JNV |
| Sisarlippukunta: | Joutsenon Ainotytöt |
| Toiminta-alue | |
| Toiminta-alue: | Joutseno |
| Partiopiiri: | Etelä-Karjalan Partiolaiset |
| Toimipaikat | |
| Kolo: | Rientolassa |
| Kämppä: | Joutsenossa, Koivunen ja Ahmaskarhun Kämmänä |
| Varasto: | Makasiini Koivusessa |
| Vene: | Toveri, Kamu |
| Tunnukset | |
| Huivi | |
| Merkissä punaisella pohjalla musta joutsen. Merkki on mukaeltu kunnan vaakunasta. Punainen osmonsolmu. | |
| |
| Partiopaita | |
| Sininen | |
Nuotioveljien Historiaa
Nuotiotuli syttyy
Joutsenon Nuotioveljet RY on perustettu kesällä 1946. Lippukunnan ensimmäinen kesäleiri pidettiin Satamosaaressa säilyneen leirikirjeen mukaan kesäkuun 10.-18 päivinä, leirille mentiin Hackmanin vuokraamalla laivalla. Vuonna 1965 Nuotioveljet ostivat Lauritsalan Siniveljiltä purjeveneen, joka sittemmin kastettiin Ankka II:ksi. Meripartiolippukunta Nuotioveljistä tuli virallisesti vuonna 1968. Lippukunta oli pienimmillään vuonna 1970, jolloin jäseniä oli vain 19. Keväällä 1972 Nuotioveljet sai lahjoituksena Lightning-tyyppisen purjeveneen, joka ristittiin Kalossiksi. Lippukunnalla ei käytössä oleva Tema 6 -mallinen purjevene Iisi rakennettiin itse, ja laskettiin juhlallisesti vesille 16.6. 1974.
Koivunen lippukunnan satamaksi
Keväällä 1975 saatiin veneille oma satamapaikka Joutsenon Punnanlahdesta. Äitienpäivänä Joutsenon seurakunta luovutti Koivusessa olevan laiturin ja rakennukset lippukunnan käyttöön. Koivuniemessä olleesta mökistä tuli lippukunnan venekaluston säilytyspaikka, ja samalla venekuntien ahkerasti kuluttama retkikohde.

Kun siirryttiin Toverin aikaan
Muuan Hackmannin rautapaatti...
Keväällä 1976 lippukunta osti Oy Hackman Ab:n vanhan niputusaluksen. Vuonna 1934 Viipurissa rakennetun aluksen nimi oli Toveri, tarkemmin vielä "Niputtajan Toveri". Erinäisen tapahtumaketjun kautta niputtajan rungosta rakennettiin kahvelikuunari. Ensimmäinen viikonloppupurjehdus tehtiin Jari Tujulan johdolla syyskuussa 1978. Toveri oli viimeistelyä vaille valmis kesällä 1982, kun lippukunta teki sillä matkan kansainväliselle meripartioleirille Satahanka kuutoselle Paraisille. Toverin kippari Pekka Mutikaisen joukkoon kuului kolmekymmentä partiolaista. Toveri herätti leirillä ansaittu huomiota ja pääsi myös Helsingin Sanomien palstoille 4.8.1982: "...Satamassa vetää katseet puoleensa kuitenkin joutsenolaisten vanhasta Saimaan asuntoproomusta rakentama kahvelikuunari Toveri. Tukkilaiset nukkuvat nykyään muualla. Tilalle ovat tulleet Joutsenon Nuotioveljien purjehtijat. ' Ainoa purjeella kulkeva tämänkokoinen alus Saimaalla. Ja ainoa puuveneen malliin tehty rautavene. Me olemme rakennelleet tästä purjevenettä nyt kuusi vuotta' , kehaisee kippari Pekka Mutikainen. ...Sumuvaloina me käytämme vanhoja öljylamppuja. Niitä on lämmitettävä vartti ennen sytyttämistä, muuten lasit nokeentuvat...". Toveri näyttäytyy myös Yle Areenassa olevassa Satahanka VI Paraisilla (otteita) videossa. https://areena.yle.fi/1-50105546
Nuotioveljet Tätä nykyä
Nuotioveljet ylläpitää edelleen meripartiotoimintaa Joutsenossa. Toiminta on keskittynyt keskustaajamassa sijaitsevalle Kololle, Roisossa sijaitsevalle Ahmaskarhun Kämmänälle ja Punnanlahteen, Koivuseen, jossa sijaitsee myös lippukunnan satama. Sekä tietysti aluksille, kahvelikuunari Toverille ja Rock 20 -malliselle purjeveneelle, Kamulle.
Lippukunnan huudot
JNV-huuto
- JNV!
- JNV!
- Räjähtää kuin TNT!
Nuotioveljet-huuto
- Tuulta, aaltoa, Saimaa soi
- Nää Nuotioveljet osaa ja voi

Joutsenon Nuotioveljien Alukset
Isommat alukset
- Ankka, 1947-50 ja 1957-58
- Ankka II, 1966-1973
- Tillero, 1969
- Kalossi, 1972-1985
- Iisi, 1974-?
- Toveri, 1976-
- Kamu, 2017-
Jollat
- Optimistit (12kpl), 1970-1989
- OK-Jolla, 1971-1989
- Pamir ja Passat (Scout 430-jollia), 1989-?
Soutuveneet/Toverin laivaveneet
Tunnettuja Joutsenon Nuotioveljiä
- Eero "Ierikka" Hyvättinen, Hopeasusi nro. 80
- Olli Naukkarinen, Hopeasusi nro. 90
Lippukunnajohtajat
- 1946 Jaakko Hokkanen
- 1947 Eino Kaulio
- 1948Onni Martikka
- 1949 Aarre Hyppönen
- 1950 Onni Martikka
- 1951 Risto Tapionlinna
- 1952 Eero Hyvättinen
- 1953 Turo Linnahalme
- 1954-1963 Eero Hyvättinen
- 1964 Jyrki Kaulio
- 1965 Taisto Puustelli
- 1966-1970 Eero Hyvättinen
- 1971 Touko Tyrväinen
- 1972 Jyrki Hyvättinen
- 1973 Eero Hyvättinen
- 1974 Touko Tyrväinen
- 1975 Eero Hyvättinen
- 1976 Touko Tyrväinen
- 1977 Lasse Wallenius
- 1978 Eero Hyvättinen
- 1979 Tapani Tyrmi
- 1980 Pekka Mutikainen
- 1981 Tapani Tyrmi
- 1982 Touko Tyrväinen
- 1983-1984 Vesa Konttinen
- 1985 Pekka Mutikainen
- 1986 Touko Tyrväinen
- 1987 Eero Hyvättinen
- 1988 Touko Tyrväinen
- 1989 Eero Hyvättinen
- 1990-1993 Olli Naukkarinen
- 1994 Juha Tujula
- 1995-1996 Olli Naukkarinen
- 1997-1999 Pasi Veikkolainen
- 1999 Jussi Hynninen
- 1999 Eeva Mäkelä (22.7->)
- 2000-2001 Karo Rinkinen
- 2002-2003Olli Naukkarinen?
- 2004 Pasi Veikkolainen
- 2005 Matti Kymäläinen
- 2006 Anssi Hakoma
- 2007 Teemu Myllärinen
- 2008-2009 Anssi Hakoma
- 2010-2011 Matti Kymäläinen
- 2012-2016 Marko Nyyssönen
- 2017 Otto Turunen
- 2018-2021 Jesse Kangaspunta
- 2022-2025 Aatu Ahonen
- 2026- Oskari Harmanen
Lähteet
Kipinästä tuli syttyy : partiolippukunta Joutsenon Nuotioveljet 1946-1996, Marko Tikka
Enson Partiosiskot | Joutsenon Ainotytöt | Joutsenon Nuotioveljet | Korven Vaeltajat | Lappeen Siniset | Lappeen Tuulitytöt | Lappeenrannan Suuntaveljet | Lappeenrannan Wallisirkut | Lappeenrannan Walliveljet | Lappeenrannan Versot | Lauritsalan Sinisiskot | Lauritsalan Siniveljet | Lemin Erävä | Parikkalan Ilvekset | Rautjärven Rajankävijät | Ruokolahden Erätoverit | Saaren Kanava-Karhut | Saimaan Sissit | Saimaan Vartiot | Savitaipaleen Samoilijat | Skinnarilan Lutuset | Taavetin Korpihaukat | Taipalsaaren Taivaltajat | Tarmontytöt | Vuoksen Partioveikot | Vuorenveikot | Ylämaan Kivisissit
Muut partioyhdistykset

