Jyväskylän Metsänkävijät
| Jyväskylän Metsänkävijät | |
|---|---|
| Virallinen nimi | |
| Jyväskylän Metsänkävijät r.y. | |
| Perustiedot | |
| Tyyppi: | poikalippukunta |
| Perustettu: | 1933 |
| Perustaja: | Yrjö Ensio |
| Jäsenmäärä: | n. 80 henkilöä |
| Lyhenne: | JyMe |
| Kieli: | Suomi |
| Lippukunnanjohtaja: | Tommy Salminen |
| Lehti: | Ursus |
| Toiminta-alue | |
| Toiminta-alue: | Jyväskylä |
| Kotikunta: | Jyväskylä |
| Aluejärjestö: | Jyväskylän Partiolaiset |
| Partiopiiri: | Järvi-Suomen Partiolaiset |
| Ryhmittymä: | Suomen Metsänkävijät |
| Taustayhteisö: | Kannatusyhdistys |
| Toimipaikat | |
| Kolo: | Mäki-Matti |
| Kämppä: | Taka-Keljo |
| Tunnukset | |
| Huivi | |
| Mänkijähuivi | |
| Partiopaita | |
| Ruskea | |
| Lippu | |
| Karhu ja neljä nuotiota miehen elämässä (kaste, partiolupaus, sotilasvala ja vihkivala) | |
| Tunnus | |
| JyMen logona toimii tyylitelty karhu, metsänkävijöiden tunnuseläin. | |
| Linkit | |
| http://jyme.org | |
Partiolippukunta Jyväskylän Metsänkävijät (JyMe) on vuonna 1933 perustettu, Jyväskylässä toimiva perinteikäs partiolippukunta. Se on pieni poikalippukunta, jossa on tällä hetkellä noin 60 aktiivista jäsentä. Pienestä koosta on etua, sillä kaikki jäsenet tuntevat toisensa hyvin ja lippukunnassa vallitsee vahva yhteisöllisyys. JyMelle on ominaista erämäisyys – toimintaa ovat pitkään sävyttäneet retkeily ja erätaidot, kuten myös huumorintaju ja hyvä yhteishenki.[1] Lippukunnan vakituinen kokouskolo sijaitsee Jyväskylän Mäki-Matissa, ja oma eräkämppä löyty Ylä-Sallaajärven rannalta Taka-Keljossa.[2]
Historia
Jyväskylän Metsänkävijät perustettiin vuonna 1933, kun kokenut partiolainen Yrjö Ensio kokosi Jyväskyläläisiä partiolaisia ja perusti uuden lippukunnan. Tuohon aikaan Suomen partiokentällä oli rinnakkaisia poikaliittoja – siniset ja ruskeat – ja Jyväskylässä toimi vain sinisiä lippukuntia. Näin ollen kaupungin ruskeiden tuli kääntyä sinisiksi tai lopettaa rakas harrastus. Ensio muutti tilanteen avaamalla heille oman yhteisön, jolloin Jyväskylän Metsänkävijöiden, "yksinäisten susien" toiminta sai alkunsa. Lippukunnan perustamisen aikoihin Ensio oli toiminut Oulun Metsänkävijöissä, ja hänen kokemuksensa auttoi sitomaan yhteisöä yhteen.
JyMe on historiansa aikana painottanut erityisesti luonnossa liikkumista ja selviytymistä. Perustaja Yrjö Ensio on kertonut, että Jyväskylän Metsänkävijät olivat ensimmäinen lippukunta, joka järjesti talviretkiä Jyväskylän seudulla. Aiemmin talviretkeilyä ei Jyväskylässä juurikaan pidetty tarpeellisena, mutta JyMessä aloitetut eräretket toivat uuden perinteen kaupungin partiotoimintaan. Siitä asti JyMen toiminta on ollut aktiivista ja lippukunta on pitänyt yllä metsänkävijäperinnettä. Nykyään Jyväskylän Metsänkävijöillä on kestävä perinne järjestää myös kansainvälisiä partioprojekteja, joista kerrotaan jäljempänä.[1]
Tunnukset
Jyväskylän Metsänkävijöillä on omat tunnukset, jotka korostavat metsänkävijäperinnettä ja lippukunnan identiteettiä. Keskeinen tunnus on lippukunnan käyttämä, kaikkien suomen metsänkävijöiden käyttämä mänkijähuivi, joka on kaksivärinen sinivalkoinen. Huivissa vaalea sävy on usein haalistunut ajan myötä harmahtavaksi. Mänkijähuivin saa heti partiohistoriansa alkuvaiheessa, kun nuori partiolainen antaa lupauksensa.
Lippukunnalla on myös oma lippu. Lipun kankaasta sininen väri on ajan saatossa nuhjaantunut lähes vihreäksi. Lippu on JyMessä rakas, ja sen alla on marssittu monia paraateja ja se on historiansa aikana vastaanottanut lukuisia partiolupauksia. Lippukunnan lipussa esiintyy karhu, Metsänkävijöille yleinen tunnuseläin, sekä neljä nuotiota, jotka kuvastavat elämän merkittäviä lupauksia: kastetta, partiolupausta, sotilasvalaa ja vihkivalaa.
JyMessä on käytössä myös Suomen partiolaisten metallinen metsänkävijämerkki, jonka JyMessä saa I-luokan riihityksen jälkeen. Toinen jymeläisten käyttämä merkki on lippukuntatunnus, joka JyMessä on sinivalkoinen, vaakunan muotoinen merkki, jossa keskellä on JyMen karhulogo.
Lisäksi lippukunnalla on käytössä tavanomaiset partiomerkit.[1]
Kolo
Lippukunnan vakituinen kokoontumistila eli kolo sijaitsee Jyväskylän Mäki-Matissa. Tarkempi osoite on Vellamonkatu 2. Kololla järjestetään viikottaiset ryhmien tapaamiset. Kolo on remontoitu ja kalustettu uudelleen viime vuosina entistä toimivammaksi.[2]
Kämppä
Jyväskylän Metsänkävijöillä on oma eräkämppä Taka-Keljossa, Ylä-Sallaajärven rannalla. Kämpän sijainti on rauhallisessa luonnonympäristössä Salakorventien varrella (osoitteessa Salakorventie 30). Kämpällä sijaitsee pääkämppä, varastorakennus ja erillinen sauna – lisäksi tontilla on keittokatos ruokailua ja kokkausta varten. Kämpälle ei pääse autolla, vaan perille mennään jalan noin 300 metrin pituinen metsäpolku Salakorventien parkkipaikalta.[2]
Huuto
Jyväskylän Metsänkävijöiden huutona on kaikissa Metsänkävijälippukunnissa käytettävä mänkijähuuto:
- Aliviivoo, aliveivoo, aliviivooveivoovum,
- Viti met!
- viti sän!
- viti kävi!
- viti jät!
- Viti metsänkävijät hei!
Huuto käynnistyy muiiskin huudoissa käytetyllä aliviivoo-alkuosalla. Sitten metsänkävijät-sana jaetaan osiin ja yhdistetään viti-sanan kanssa luoden tunnusomaisen rytmin. Lopuksi huuto huipentuu suoraan ja ymmärrettävään ilmoitukseen siitä, ketkä ovat äänessä.[1]
KV-projektit
Jyväskylän Metsänkävijöiden toiminnassa on pitkään ollut perinne toteuttaa kansainvälisyysprojekteja. Jokaisessa projektissa nuoret suunnittelevat ja järjestävät varainhankintaa yhdessä vanhempien kanssa vuosikausia etukäteen, ja projektin huipentumana on ryhmän matka ulkomaille. Lippukunta on toteuttanut useita tällaisia pitkäjänteisiä matkoja vieraisiin kulttuureihinjyme.org. Neljä viimeisintä matkaa ovat seuraavat:
- Etelä-Afrikka 2008: JyMen ryhmä osallistui Mafikengin partioleirille ja teki sen ohella muutaman päivän vaelluksen kauniissa afrikkaisessa luonnossa sekä retken eläinsafarille.
- Kreikka 2011: Projekti suuntautui Pohjois-Kreikkaan, jossa ryhmä vaelsi tunnetulla Vikoksen rotkon reitillä. Matkan yhteydessä tutustuttiin myös Ateenan kulttuurikohteisiin ja tavattiin paikallisia partiolaisia.
- Islanti 2015: Kohteena oli Islannin upea Laugavegurin vaellusreitti. Ennen vaellusta ryhmä vietti muutaman päivän Reykjavikissä, ja vaelluksen aikana ihailtiin tulivuoria, vesiputouksia ja laavakenttiä sekä kokattiin ruokaa kuumia lähteitä apun käyttäen.
- Skotlanti 2022: Viimeisin projekti suuntautui Skotlantiin. Matkalla käytiin muun muassa Edinburghissa ja Galashielsissä, tutustuttiin Skotlannin partiolaisiin sekä vaellettiin osuus kuuluisasta West Highland Way -reitistä.
Jokainen KV-projekteista on ollut unohtumatton seikkailu. Matkat ovat antaneet nuorille tilaisuuden oppia vieraiden maiden kulttuureista sekä saanut ottamaan vastuuta ja olemaan mukana suuren projektin toteuttamisessa alusta loppuun saakka.[3]
Lisätietoa
- Kotisivut: jyme.org
- Instagram: @jyvaskylanmetsankavijat
- Facebook: Jyväskylän Metsänkävijät
- Flickr: Jyväskylän Metsänkävijät
- Suomen Metsänkävijät PartioWikissä
Lähteet
Espoo | Helsinki | Hämeenlinna | Joensuu | Jyväskylä | Järvenpää | Kirkkonummi | Kuusankoski | Miehikkälä | Muhos | Oulu | Porvoo | Punkalaidun | Rajamäki | Röykkä | Tammela | Tammisalo | Tampere | Tapiola | Turku | Vaala | Vantaa | Veitsiluoto | Viiala | Viipuri | Westend
Halssilan Haukat | Harjun Partiotytöt | Huhtapartio | Jyväskylän Metsänkävijät | Jyväskylän Versot | Katajaiset ja Tomerat | Keljon Kävijät | Korpilahden Korvensamoojat | Kortepartio | Kuokkalan Vetehiset | Mäkipartio | Palokan Partiolaiset | Partiosiskot | Reippaat Pojat | Säynätsalon Päijännepartio | Tikkakosken Partiolaiset | Vaajan Valppaat
Alli | Haapana | Hanhi | Joutsen | Kaakkuri | Koskelo | Koskikara | Kuikka | Lokki | Merimetso | Nokikana | RäyskäUivelo | Sorsa | Telkkä | Tiira | Uikku
Joensuun Partiolaiset | Jyväskylän Partiolaiset | Mikkelin Seudun Partiolaiset | Kalakukkopartio
Alapitkän Metsämyyrät | Anttolan Viiriäiset | Ekin Partio | Enonkosken Samoilijat | Halssilan Haukat | Harjun Partiotytöt | Hirvi-Partio | Huhtapartio | Hyryn Korpisudet | Iisalmen Korvenkävijät | Iljalan Eränkävijät | Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt | Joensuun Haka-Versot | Joensuun Metsänkävijät | Jokisuun Kipparit | Joroisten Erätoverit | Joutsan Jousipartio | Juankosken Korpikulkurit | Juuan Kiitäjät | Juvan Partioveikot | Jyväskylän Metsänkävijät | Jyväskylän Suuntaveljet | Jyväskylän Versot | Järvisissit | Kaavin Kiehiset | Kainuun Katajat | Kainuun Revontulet | Kaiskun Kävijät | Kajaanin Eränkävijät | Kajaanin Korvenpojat | Kallan Kontiot | Kallan Tytöt | Karjalan Eräversot | Karjalan Korvenkävijät | Karjalan Näreennakertajat | Karstulan Korpi-Karstut | Karttulan Kannonkiertäjät | Katajaiset ja Tomerat | Keiteleen Saukot | Keljon Kävijät | Kerman Kiertäjät | Kesälahden Siniveikot | Kiihtelyksen Nuotiosissit | Kinahmin Kiipijät | Kinnulan Korpisudet | Kiteen Karhu-Pojat | Kiteen Rajasamoojat | Kiuru-Partio | Korpilahden Korvensamoojat | Kortepartio | Koskenpään Koskikarat | Kuhmon Siniset | Kuilun Kulkijat | Kuokkalan Vetehiset | Kuopion Eräversot | Kuopion Kurjenmiekat | Kuopion Metsäpojat | Kuopion Opiskelijapartiolaiset | Kuuhankaset | Kuuvalon Vaeltajat | Kyypartio | Lapinlahden Siniveikot | Lepikon Tarpojat | Lievestuoreen Partiopojat | Lievestuoreen Tuulentytöt | Linkki-Partio Lipa | Linnavuoren Tähyilijät | Liperin Kokkoveikot | Länsirannan Partiolaiset | Metsän Siskot | Mikkelin Leiritytöt | Mikkelin Muurahaiset | Mikkelin Toimenpojat | Muuratpartio | Mäkipartio | Mäntyharjun Partiolaiset | Noljakan Niemenkiertäjät | Norppa-Versot | Nurmeksen Partiolaiset | Otavan Otsot | Outokummun Kipinät ja Kummun Eräveikot | Palokan Partiolaiset | Partiosiskot | Partio-Unnukka | Pertun Tähkäpartio | Petosen Polunetsijät | Pieksämäen Metsäsissit | Pielisen Partiolaiset | Pielisensuun Samoojat | Pihkapartio | Pihtiputaan Partiolaiset | Pogostan Pojat | Polvijärven Päreenpolttajat | Puijon Pakertajat | Puijon Pojat | Puula-Partio | Pyhäselän Eräsotkat | Rantakylän Rämpijät | Rantasalmen Ruutanat | Rautalammin Rautiaiset | Rautavaaran Korvenkulkijat | Reippaat Pojat | Riistaveden Vaarunvartijat | Saarijärven Saloveikot | Saariston Nuotta | Saukon Samoojat | Savon Saukot | Savon Sissit | Savonlinnan Mehtä-Versot | Soisalon Samoilijat | Sokkalan Sissit | Sonkapartio | Suonenjoen Sirkut ja Sotkat | Suopartio | Sutelan Hukat | Säynätsalon Päijännepartio | Talaspartio | Tervon Tervaspartio | Tikkakosken Partiolaiset | Tikkamäen Tikkatytöt | Tohmajärven Metsänsamoilijat | Toivakan Lepinkäiset | Tuluspartio | Turjankävijät | Tuusniemen Tuohiset | Vaajan Valppaat | Vaalan Metsänkävijät | Vaaran Veljet ja Siskot | Vaarojen Siskot ja Veikot | Vaarojen Vaeltajat | Vehmerin Vaeltajat | Vesannon Partiolaiset | Vihtavuoren Visaiset | Viitasaaren Partiolaiset | Vuokatin Vaeltajat | Värtsin Takojat | Ylämyllyn Samoojat | Yöveden Waeltajat | Äänekosken Metsäveikot | Äänekosken Versot | Äänetytöt
Muut partioyhdistykset
