A new ssl certificate is installed on the ScoutWiki's. Everyone can now connect to the ScoutWiki again securely..

Käppäräpartio

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Käppäräpartio
Virallinen nimi
Käppäräpartio ry
Perustiedot
Tyyppi: Yhteislippukunta
Perustettu: 27. marraskuuta 1978
Jäsenmäärä: 124 henkilöä
Lyhenne: Käpa
Kieli: suomi
Lehti: Käpynen
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Länsi-Pori
Alue: Pori
Aluejärjestö: Porin Partiolaiset
Partiopiiri: Lounais-Suomen Partiopiiri
Taustayhteisö: Länsi-Porin seurakunta, Länsi-Porin Kristillinen Raittiuskilta ry
Toimipaikat
Kolo: Liinaharjantie 84 A ja Länsi-Porin kirkko
Kämppä: Preiviikinlahden rannalla
Varasto: Liinaharjantie 80-86
Tunnukset
Huivi
Partiohuivi on sininen. Huivimerkissä on kuvattuna punainen avautunut männynkäpy, eli satakunnan murteella käppärä.
Kapa huivi.gif
Partiopaita
Sininen
Lippu
Lippu on sininen ja neliönmuotoinen. Sen keskellä on valkoinen mänty, jonka mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään. Sen oksat nousevat korkealle, oksien välistä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi käppärää. Parillinen määrä käppäröitä eri puolilla puuta kuvaa sitä, että lippukunta on yhteislippukunta.Käppäröiden auki oleminen kuvaa sitä, että lippukunnan siemenet, partiolaiset, ovat varisseet maasta ja levinneet maailmalle.
Kapa lippu.jpg
Tunnus
Käppäräpartio tunnus.svg
Linkit
http://www.käppäräpartio.fi/
Kapa huivimerkki.png

Käppäräpartio ry on vuonna 1978 perustettu yhteislippukunta. Lippukunnan kotipaikkakunta on Pori ja toiminta-alue Länsi-Pori. Jäseniä lippukunnassa on 124 (2008).

Tilat

Kolo, Liinaharjantie 84 A

Partiokolo sijaitsee kerrostalon alakerran kerhohuoneessa Liinaharjassa. Kolo käsittää kaksi kokoontumishuonetta, eteisen, WC:n, siivouskomeron sekä johtajaneuvoston kokoontumishuoneen. Kololla kokoontuvat pääsääntöisesti arki-iltaisin vartiot. Vartioiden lisäksi kololla kokoontuvat lippukunnan vaeltajat ja lippukunnan johtajisto.

Kerrostaloryhmän takana sijaitsee Musan metsä, joka tarjoaa mahdollisuuden oleskella luonnossa aivan kolon välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi läheisyydessä sijaitsee iso pelikenttä joka toimii talvella myös luistinratana.

Länsi-Porin kirkko, Liikastentie 28

Länsi-Porin kirkon alakerrassa sijaitsee myös kaksi koloa, joissa kokoontuvat sudenpennut. Kirkolla on sudenpentujen käytössä myös liikuntasali sekä takapihalla oleva kenttä.

Isokarin kalastajatila

Lippukunnan retkipaikkana toimii Porin kaupungin omistama Isokarin kalastajatila Lampaluodossa.

Historia

Lippukunnan synty

Lippukunnan historia juontaa juurensa aina 12.11.1959 asti, jolloin perustettiin Käppärän Tytöt ry -tyttölippukunta, joka toimi vireästi muutaman vuoden. Johtajien puutteessa lippukunnan toiminta kuitenkin sammui. Myös Tuorsniemessä oli ollut partiotoimintaa, lippukuntana Tuorsniemen Tiirat.

Käppäräpartion perustamisen pohjana oli keväällä 1978 muutama aktiivinen vanhempi Liinaharjasta. Alueella oli runsaasti nuoria, muttei mitään järjestettyä toimintaa heille. Yhteyttä otettiin Porin Partiolaiset ry:n partio-ohjaajaan ja selvisi, että Käppärän Tytöt ry voitaisiin herätellä takaisin toimintaan.

Uuden lippukunnan työnimeksi laitettiin Partiolippukunta Ruuki ja päätettiin, että uusi lippukunta on sekä tytöille että pojille. Käppärän Tytöiltä lippukunta sai perinnöksi lipun, huivin, jonkin verran kalustoa ja rahaa. Lippukunnan perustajajäseninä olivat Irma ja Paavo Luukka sekä Regina Laeslahti.

Kokouksessa 27.11.1978 merkittiin pöytäkirjaan uusista säännöistä seuraavaa: lippukunnan nimeksi tulee Käppäräpartio ry, kyseessä on yhteislippukunta, jonka kotipaikka on Pori, kielenä suomi ja uskonnollisessa kasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kutsumusta. Taustayhteisö Länsi-Porin raittiuskilta ry tuli perintönä Käppärän Tytöiltä. Sääntöjä piti tarkistaa senkin vuoksi, että valtakunnalliset tyttö- ja poikajärjestöt olivat vuonna 1972 yhdistyneet Suomen Partiolaiset ry:ksi.

Ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Irma Luukka, lippukunnan varajohtajaksi ja sihteeriksi Regina Laeslahti ja rahastonhoitajaksi Mirjami Vainio-Mattila. Laumajohtajiksi pojille saatiin Marja ja Elina Lilja, sudenpentutyttöjen laumanjohtajaksi lupautuivat Anne Rantanen ja Helena Mannonen. Myös tyttövartio saatiin toimimaan Anne Rairon ja Johanna Pursiheimon johdolla.

Vanha kämppä, Preiviikinlahti

Toukokuussa 1989 Käppäräpartio sai lahjoituksena kauan toivotun retkikämpän. Kämppä sijaitsee Preiviikinlahden rannalla ja se saatiin Lännen Erästäjiltä, jotka ovat rakentaneet kämpän 1955. Kämppä oli huonossa kunnossa ja vanhempainneuvoston johdolla kerättiin avustuksia kunnostusta varten. Talkoita pidettiin lukuisia ja lokakuussa 1990 kunnostettua kämppää esiteltiin avustaneiden liikeyritysten kutsuvieraille. Siitä asti kämppä onkin ollut vartioiden ja laumojen ahkerassa käytössä.

Kämpän alueella on päärakennus, puuvaja, venevaja ja huussi. Pihalta löytyy kaivo, ja kämpällä on sähköt

Päärakennuksen muodostaa yhdistetty majoitus- ja keittiötila. Sänkypaikkoja sisällä on yhdeksälle hengelle. Ruuanlaittoa varten löytyy sähköliesi. Talvella kämppää lämmittää Porin Matti -kamiina. Tämän lisäksi päärakennukseen kuuluu puulämmitteinen sauna sekä pukuhuone, joihin on sisäänkäynti ulkokautta.

Kevättalvella 1994 lippukunnan kämpälle ostettiin upea hirsilaavu, jonka oli tehnyt Hannu Ruohonen. Laavulle kävi kuitenkin huonosti, sillä se paloi syksyllä 1997.

Lippukunnan kämpän saunaa on kunnostettu syksyllä 2007. Kämpästä jouduimme luopumaan 2010 luvun alussa jolloin saimme uudeksi retkipaikaksi Isokarin tilan.

Toiminnan aloittaminen

Sudenpentujen toiminta alkoi 17.10.1978 ja Oravat-tyttövartion vähän sen jälkeen. Lippukunnan jäsenmäärä oli tuolloin 57. Kokoontumispaikaksi saatiin taloyhtiön kerhohuone Liinaharjantie 86 C. Lippukunnan toimintaan tarvittavien varojen saamiseksi pidettiin ensimmäiset joulumyyjäiset 9.12.1978 lippukunnan kololla.

Heti vuoden aluksi 7.1.1979 pidettiin lippukunnan lupauksenantotilaisuus Länsi-Porin kirkossa. Lupauksen antoi 31 partiolaista.

Välittömästi aloitettiin myös uusien vartion- ja laumanjohtajien kouluttaminen. Partiojohtajien peruskurssin suorittivat Irma Luukka ja Regina Laeslahti he myös osallistuivat lippukunnan johtamiskurssille samana syksynä.

Ensimmäisen vuoden toimintaan kuului mm. joulumyyjäiset, rusettiluistelutapahtuma ulkoseura Hapenhaukkaajien kanssa sekä tuohi- ja nahkatyökurssi.

Lippukunnanjohtajat

Lippukunnan tunnukset

Lippukunta sai perintönä Käppärän Tytöiltä huivin sekä lipun.

Huivi

Huivissa takana on kuvattuna punainen avautunut männynkäpy, Porin murteella Käppärä. Huivi on edelleenkin käytössä, ainoana muutoksena on painetun tunnuksen tilalle tullut kankainen ommeltava merkki 1990-luvun puolivälissä.

Lippu

Perintönä saatu lippu palveli pitkään Käppäräpartiota, 20 vuoden ajan. Lipussa oli sinisellä pohjalla kolme männynoksaa ristissä toistensa päällä ja niistä riippui kolme punaista käppärää.

Uusi lippu otettiin käyttöön lippukunnan 20-vuotisjuhlissa. Lipun on suunnitellut Turkulainen partiojohtaja Visa Liippola. Uusi lippu on sininen ja neliönmuotoinen. Lipun keskellä on valkoinen mänty. Männyn mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään, ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien väliltä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi käppärää. Parillinen määrä käppäröitä eri puolilla puuta kuvaa sitä, että lippukunta on yhteislippukunta, ja käppäröiden auki oleminen sitä, että niiden siemenet, partiolaiset, ovat varisseet maasta ja levinneet maailmalle.

Lippukuntamerkki

Lippukunnan vuosikokouksessa 21.2.1980 päätettiin, että Käppäräpartiolle suunnitellaan oma lippukuntamerkki. Merkin suunnitteli Arto Aro.

Lippukunnan ansiomerkit

Käppäräpartio ry:n ansiomerkkijärjestelmän tavoitteena on lippukunnan toiminnassa aktiivisesti mukana olleiden partiolaisten ja partiotyön ystävien arvokkaan työn huomioon ottaminen. Ansiomerkki on tarkoitettu jaettavaksi toiminnasta lippukunnan hyväksi.

Ansiomerkin jakamisesta päättää johtajaneuvoston valitsema ansiomerkkitoimikunta.

Ansiomerkin aiheena on lippukunnan tunnus eli avautunut männynkäpy, käppärä. Merkin korkeus on 25mm ja leveys 22mm ja se on kärjellään seisova kolmio. Rautainen ansiomerkki on kokonaan pronssinen. Muuten männynkäpykuvio on luokan mukaan joko pronssinen, hopeoitu tai kullattu sinisellä pohjalla.

Merkin suunnittelija on kultaseppä Raimo Helkelä, ja merkkiä valmistetaan Raumalla kultasepänliike Helkelä Ky:ssä, jossa säilytetään merkkistanssia.

Rautainen ansiomerkki

Rautainen ansiomerkki voidaan myöntää vartioikäiselle partiolaiselle, joka on toiminut vähintään kolme vuotta uskollisesti ja aktiivisesti lippukunnassa. Rautainen ansiomerkkejä kuitenkin myönnetään pääasiallisesti vähintään vuoden johtajana toimineille.

Rautaisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä 123 kappaletta.

Pronssinen ansiomerkki

Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää partiolaiselle, joka on toiminut partiossa vähintään viisi vuotta ja on vastuullisessa tehtävässä lippukunnassa.

Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää partiotoiminnan ystävälle tai tukijalle, joka on tehnyt palveluksia lippukunnalle.

Lippukunnan pronssisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä 37 kappaletta.

Hopeinen ansiomerkki

Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää lippukunnan jäsenelle, joka on vähintään kymmenen vuotta ansiokkaasti toiminut lippukunnan partiojohtajana.

Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää partiotoiminnan ystävälle tai tukijalle, joka on pitkäaikaisesti tukenut lippukunnan toimintaa.

Lippukunnan hopeisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä neljä kappaletta.

Kultainen ansiomerkki

Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää lippukunnan jäsenelle, joka on vähintään 15 vuotta toiminut lippukunnan aktiivisena partiojohtajana.

Lippukunnan kultaisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä kolme kappaletta.

Muut ansiomerkit

Pöytästandaari

Hopeariipus

Kravattisolki

Meripartiointi

Toukokuussa 1989 vanhempainneuvoston isät kävivät Nuotiopoikien vajalla valamassa kanootteja lippukunnalle. Kiehisleirillä Ahlaisten Osalassa vietettiin uusien kanoottien kastajaisia. Kanoottien nimiksi tulivat Käpynen, Lumme, Rantakirppu, Tyrsky ja Ulpukka. Kahdeksantoista vuoden jälkeen kanootit hiottiin, paikattiin ja maalattiin uudelleen keväällä 2007.

Syyskesällä 1989 lippukunnalle hankittiin kaksi Scout 430 -jollaa. Lippukunnalla on myös yksi punainen optimistijolla, Repetteri.

Lähteet

Lounais-Suomen Partiopiiri

Lehti | Piirileirit

Alueet

Altti | Huittinen | Kaakkois-Turku | Kaarina | Koillis-Turku | Leijankorpi | Lounais-Turku | Luoteis-Turku | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Pohjois-Satakunta | Pori | Rannikkoseutu | Rauma | Salo | Saviseutu

Aluejärjestöt

Kaarinan Kymmenykset | Porin Partiolaiset | Turun Partiolaiset

Lippukunnat

Ahertajat | Ahlaisten Ankkurit | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Euran Peurat | Hakkistytöt | Halikon Siniset | Harjavallan Pirkat | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Honkahukat | Huittisten Eränkävijät | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Jokilaakson Ravut | Jämijärven Miilunvartijat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kankaanpään Korpiveikot | Karimo | Karvian Majavapartio | Keikyän Korvenkävijät | Kiikalan Kelopartio | Kiikoisten Partiopojat | Kiskon Kupariset | Kiukaisten Metsäveikot | Kipinäpartio | Kolkankävijät | Kopardit | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kullaan Kuusipeurat | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Käppäräpartio | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Lallin Partio | Lavian Eränkävijät | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen-Tytöt | Luvian Loukke | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat ja Mikon Pojat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Tyttäret ja Pojat | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Meri-Porin Partio | Mesikäpälät | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Myrskypojat | Naantalin Naakat | Naantalin Siniset | Nakkilan Partiolaiset | Narvin Pojat | Narvin Tytöt | Nousiaisten Henrikin Lippukunta | Nuotiotytöt | Ouran Partiolaiset | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Pomarkun Polunkävijät | Porin Nuotiopojat | Porin Tertut | Porin Tulitikut | Porin Versot | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit | Pyhärannan Korpiankkurit | Pääskyparvi | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Rauman Partiotytöt | Rauman Sinermot | Rauman Suuntaveljet | Ruoripojat | Ruskon Maunun Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Saaren Kiertäjät | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvojapojat | Saviseudun Peurat | Siikaisten Karhuveikot | Suomusjärven Mesoliitit | Säkylän Partio | Tarvan Tapiot | Tasalam Boja | Tavastin Liljat | Teljän Partio | Teljän Tuikkeet | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Ulvilan Eräpojat | Ulvilan Erätytöt | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Vampulan Varpuspartio | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Vesipeikot | Väinän Vartijat | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät