The MobileFrontend should be working again on the ScoutWikis

Karhunhammas

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karhunhammas kiinnitetään partiopaidan taskun napiksi

Karhunhammas

eränkävijän diplomityö.

Paistuntureilla.JPG
Näätämö.jpg
Kanootti.jpg

Karhunhammas on vaeltajille ja partiojohtajille tarkoitettu kaukoretkimerkki, jonka suorittaminen on muutakin kuin pelkkää vaeltamista. Sen suorittaminen on haastavaa, mutta ei niin haastavaa, että vain kovimmat konkarit pystyisivät sen saavuttamaan. Ensimmäinen Karhunhammas suoritettiin vuonna 1955 ja se on edelleen arvostetuimpia vaellusmerkkejä. Karhunhampaita oli vuoden 2013 loppuun mennessä suoritettu 354 kappaletta. Se ei ole paljon. Oletko sinä seuraava?
Karhunhammas on erämaavaellus, joka pitää suorittaa vähintään 100 kilometrin päässä kotiseudulta, mielellään alueella, joka ei ole entuudestaan tuttu. Jos haluat suorittaa Karhunhampaan ulkomailla, on sinulla oltava runsaasti vaelluskokemusta Suomessa. Karhunhampaan suorittamiselle ei ole ikärajaa. Vaellusryhmään saa kuulua yhdestä kuuteen ihmistä merkin suorittaja mukaan luettuna. Karhunhammasvaellukseen liittyy ns. harrastetutkimus, joka tehdään vaelluksen aikana. Suorittajan pitää matkan aikana myös arvioida varusteitaan, vaatetustaan ja vaellusmuoniaan sekä pitää päiväkirjaa. Merkkiä mielivän on jätettävä SP:n Karhunhammasraadille ennakkosuunnitelma vaelluksesta ja tutkimusaiheesta jo puolitoista kuukautta ennen vaellusta. Vaikka samasta vaellusryhmästä useampi jäsen aikoisi suorittaa merkin, on jokaisen tehtävä oma ennakkosuunnitelma ja oma tutkimus. Karhunhammas on yksilösuoritus.
Jos kynnys Karhunhampaan suorittamiseen tuntuu liian korkealta, selvitä, löytyykö lähipiiristä yhtään merkin suorittanutta, joka opastaisi alkuvalmisteluissa. Lisäksi karhunhammasraatilaista voi pyytää vaikka vain muutaman ihmisen opintopiiriin kertomaan, mistä suorituksessa on kyse. Raadin puheenjohtajan yhteystiedot ovat sivun alareunassa.

Tasavallan presidentti Urho Kekkoselle luovutetaan Karhunhammas nro 18 vuonna 1958 Hopearannan leirillä Hangossa. Merkki annettiin hänelle monien kaukoretkiensä ansiosta.


Karhunhammasvaellus

Karhunhammasvaellus suoritetaan jalan tai hiihtäen. Aikaisemmin melojat ja soutajat suorittivat sopimuksen mukaan joko Karhunhampaan tai purjehtijoiden kaukomerkin, Kultaisen ruorin. Nyt soutajilla ja melojilla on oma kaukomerkki, Majavanhäntä. Jos joku edelleen haluaa suorittaa Karhunhampaan melomalla, voi siitä sopia karhunhammasraadin kanssa. Karhunhammasvaelluksen pitää olla etenevä vaellus, ei esimerkiksi päiväretkien sarja, jotka tehdään autiotupaa tukikohtana käyttäen. Sopiva päivämatka vaihtelee maaston ja sään mukaan, normaalisti se voisi olla 10 - 20 km. Kaikki varusteet kuljetetaan mukana. Ainakin kahdesti vaelluksen aikana pitää yöpyä omassa majoitteessa - esimerkiksi laavussa, lumiluolassa, teltassa tai louteessa. Reittisuunnitelman tekoon vaikuttaa tietenkin harrastetutkimuksen aihe. Mahdollisiin kurjiin keleihin on etukäteen varauduttava suunnittelemalla vaihtoehtoisia päivämatkoja tai vaihtoehtoisia reittejä.
Vaelluksen täytyy kestää maastossa vähintään viisi täyttä vuorokautta, tunneissa laskettuna 120 tuntia. Tutkimuksen tekoon käytettäviä lepopäiviä, joiden aikana leiriä ei siirretä, sallitaan korkeintaan 20 % vaelluspäivistä. Vaelluksen aikana pitää tulla toimeen mukaan pakatuilla varusteilla. Ainoastaan muonatäydennystä voi hankkia esimerkiksi kalastamalla, marjastamalla tai sienestämällä.
Merkin suorittaja pitää vaelluspäiväkirjaa. Päiväkirjalla on kolme tarkoitusta, joista ensimmäinen on arviointikyvyn kehittäminen. Vaelluksen toteutumisesta tehdään muistiinpanoja, joissa arvioidaan esimerkiksi vaeltajan mielialoja ja sään vaikutusta kuljettuun matkaan. Toinen tarkoitus on luonnon havainnointi ja kolmas vaellushuumorin tallettaminen. Päiväkirjaan merkitään myös poikkeamat alkuperäisestä reittisuunnitelmasta asianmukaisesti perusteltuna.


Harrastetutkimus

Karhunhammastutkimuksen aiheen voi valita itse. Sen on kuitenkin liityttävä vaeltamiseen tai vaelluskohteeseen - sen ihmisiin, kulttuuriin tai luontoon. Jos päädyt taideaiheeseen niin muista, että tutkimuksen pitää olla enemmän kuin sarja turistipokkarilla räpsittyjä luontokuvia. Muona- tai varustearvioita ei kelpuuteta Karhunhammastutkimukseksi: niiden tekeminen kuuluu muutenkin merkin suorittamiseen. Hyväksyttyjen tutkimusten aiheista löytyy luettelo Partioaseman Partio-infosta (ks. myös alla oleva linkki hyväksyttyjen suoritusten luetteloon), sitä saa käyttää apuna, kun ideoi omaa tutkimustaan. Vinkkejä tutkimusaiheeseen voit kysellä monelta taholta, mutta mielenkiintoisin aihe on usein itse keksitty, ainakin itse kehitelty.
Tutkimukseen on sisällyttävä riittävästi havaintoja ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset, mutta sen ei tarvitse olla mikään akateeminen opinnäytetyö. Mitä selkeämmin ja suppeammin aihe on rajattu, sitä helpompi on tehdä hyvä tutkimus. Tärkeintä on, että ennalta esitettyihin kysymyksiin pyritään löytämään vastaukset, jotka esitetään perusteluineen loppuraportissa. Harrastetutkimuksen teko edellyttää havaintojen tekemistä ja kirjaamista matkan aikana. Hyvä tutkimus on selkeä ja johdonmukainen. Karhunhammastutkimuksen täytyy sisältää neljä asiaa: huolella laadittu ja Karhunhammasraadilla hyväksytetty tutkimussuunnitelma, selostus aineiston keruusta esitettyjen tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi, aineiston käsittely ja lopuksi tulosten ja johtopäätösten esittely. Asiaan perehtymättömänkin on tutkimuksesta pystyttävä tajuamaan, mistä on kysymys ja mitä on tehty.


Ennakkosuunnitelma

Ennakkosuunnitelma on pakollinen, ja se lähetetään SP:n Karhunhammasraadille viimeistään puolitoista kuukautta ennen vaellusta. Suunnitelman tulee olla kaksiosainen: siihen kuuluu tutkimus- ja vaellussuunnitelma. Karhunhammasraati hylkää tai hyväksyy sen joko suoraan tai pienin korjausehdotuksin. Tutkimussuunnitelman avulla osoitetaan raadille, että tutkimuksen aiheeseen ja sen taustoihin on paneuduttu, ja tutkimusongelmat on jäsennelty hyvissä ajoin ennen vaellusta ja aineiston keruuta. Sekä tutkimus- että vaellussuunnitelman tarkat sisältövaatimukset on lueteltu alla.

Tutkimussuunnitelman sisältö

  • tutkimuksen aihe
  • tutkimuksen lähtökohta: oma motiivi, tutkimuksen tarpeellisuus ...
  • tutkimuksen tausta: esim. selvitys aiemmista aihetta käsittelevistä tutkimuksista
  • tutkimusongelman jäsentely: kysymykset, joihin tutkimuksessa haetaan vastausta
  • menetelmien kuvaus (keinot, joilla tutkimusongelma aiotaan ratkoa) ja tarvittava välineistö
  • tutkimuksen asettamat vaatimukset vaellukselle: mm. ajankohta, kesto, maasto
  • aikataulu Karhunhampaan suorittamiselle

Vaellussuunnitelman sisältö

  • vaellusalue ja suunniteltu reitti: karttaluonnos reittivaihtoehtoineen ja tarpeellisine varauksineen
  • vaellusryhmä
  • EA-suunnitelma: reitti-ilmoitus, erämaapuhelimet, osallistujien EA-taidot ja vaelluskokemus, EA-välineet
  • ryhmän varusteluettelo

Loppuraportissa vaellussuunnitelmaan liitetään vielä

  • henkilökohtainen varusteluettelo
  • muonitus: päivittäiset ateriat ja tarvittavat ruoka-aineet ja määrät
  • vaelluksen kustannusarvio


Raportointi

KH kansi.JPG

Loppuraportti vaelluksesta on jätettävä SP:n Karhunhammasraadille kolmen kuukauden kuluessa vaelluksen päättymisestä. Karhunhammasraati kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa, kerran syksyllä ja kerran keväällä. Raportin pitää olla ulkoasultaan Karhunhampaan arvoinen ja tukevasti yksiin kansiin sidottu. Kokoamisessa suositellaan käytettäväksi "partiomaista mielikuvitusta". Tekstin tulee olla viimeisteltyä ja helppolukuista, käsin kirjoitettu kelpaa, jos käsialasi on siisti. Kartat, piirrokset, lehtileikkeet ja valokuvat elävöittävät raporttia. Muutenkin voit vapaasti antaa luovemman minäsi melskata raportin teossa.

Varmista kuitenkin, että mukana on:

  1. suorittajan henkilötiedot, ammatti, partiotausta, kaukoretkeilykokemus
  2. tutkimuksen aihe
  3. vaelluksen kohde, ajankohta ja tapa
  4. hyväksytty tutkimussuunnitelma
  5. harrastetutkimus
    1. aineisto
    2. menetelmät
    3. johtopäätökset: vastaukset tutkimuskysymyksiin
    4. yhteenveto: tutkimuksen ja tulosten luotettavuuden arviointi
  6. hyväksytty vaellussuunnitelma
  7. vaelluspäiväkirja eli kronikka, jonka voi tarvittaessa kirjoittaa puhtaaksi
  8. tarkka karttaluonnos toteutuneesta reitistä
  9. tiivis reittiselostus: arviot maaston kulkukelpoisuudesta, kuljetuista päivämatkoista ja nähtävyyksistä
  10. varustearvio: varusteiden tarpeellisuus, niiden hyvät ja huonot puolet, puutteet ja parannusehdotukset omia tulevia vaelluksia ajatellen
  11. muona-arvio; aterioittain: maku, valmistamisen helppous, paino ja ravitsevuus ja määrittäin: mitä sopivasti, mitä liikaa tai liian vähän, lisäksi muita hyödyllisiä havaintoja
  12. vaelluksen kustannukset (vrt. kustannusarvio)


Esimerkki varusteen arviosta:

  • Makuupussi X, paino 3 kg, liian kuuma. Käytin vain peittona ja hikoilin silti. Tarvitsen myös kesä/syyspussin.

Esimerkki muona-arviosta:

  • Tomaattilihamakaronipata X, paino 170 g, nopea ja helppo valmistaa, kevyt, makuun kyllästyy nopeasti.

Karhunhampaan saanti ei ole ihan itsestään selvää. Ohessa on lista hylkäämisen syistä. Huomaat, että joidenkin kovaonnisten suorituksen ovat estäneet luonnonvoimat ja toiset ovat yksinkertaisesti lukeneet ohjeet huonosti tai olleet piittaamatta niistä. Karhunhammasraadille lähetettyä raporttia ei tavallisesti voi täydentää. Jos käy kehnosti eikä raporttia hyväksytä, voi yrittää uudelleen. Yläikärajaa ei ole. Ja tulipahan ainakin vaellettua!

Lopuksi vielä Ujo Piimä -henkinen kysymys: mitä yhteistä on vanhan ajan kansakoulunopettajalla ja karhunhammasraadilla? - Molemmat jakelevat luunappeja. Hehheh. Karhunhampaan suorittanut ompelee saamansa numeroidun Karhunhampaan partiopuseronsa oikean rintataskun napiksi.

Hylkäämisen syitä

  • kaksi suorittajaa lähetti yhteisen raportin, Karhunhammas on yksilösuoritus
  • tutkimuksen ennakkovalmistelut puuttuivat
  • raportti palautettiin huomattavasti myöhässä ilman ennakkoon sopimista
  • kaikkea vaadittua ei oltu raportoitu
  • itikkatutkimusvaelluksella ei ollut itikoita
  • talvivaellus keskeytyi lumimyrskyn takia
  • tutkimus oli kasa havaintoja ilman ennakkovalmisteluja, kysymyksiä, johtopäätöksiä tai pohdintoja
  • vaelluksen kesto oli liian lyhyt
  • raporttia ei oltu koottu: suoritus oli paperiläjä, josta ulkopuolinen ei ymmärtänyt, mitä oli tehty
  • varustearviointi puuttui
  • vaellusreitti oli tutkimusaiheeseen ja Karhunhampaan luonteeseen nähden liian helppo: käveltiin teitä pitkin, ostettiin lisäeväitä kaupasta

Luettelo suoritetuista Karhunhampaista

Luettelo Karhunhampaista

Lisätiedot

http://karhunhammas.partio.net/

Karhunhammasraadin puheenjohtaja 2017:

Elina Sirainen

  • elina.sirainen(at)fimnet.fi