Welcome to the ScoutWiki Network

Kartta

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun



Sana: kartta Partiosanastossa
KieliSana
Englantimap
Espanjamapa
Esperantokarto
Hollantikaart
Islantikort
Italiamappa
Kroatiakarta
Mongoliaгазрын зураг
Norjakart
Portugalimapa
Puolamapa
Ranskacarte geographique
Romaniamap
Ruotsikarta
Saksakarte
Sloveniazemljevid
Suomikartta
Tanskakort / landkort
Tsekkimapa
Unkaritérkép
Venäjäкарта
Virokaart


Kartta on symboleihin perustuva visuaalinen esitys tietystä alueesta.

Partiotoiminnassa käytetään usein paperisia tasokarttoja kuten perinteisiä peruskarttoja ja merikarttoja. Tasokartan ohella monelle tuttu karttamuoto on karttapallo, jolla voidaan esittää mm. maapallon pinta sekä maapallolta näkyvä tähtitaivas.

Kartan mittakaava

Kartta on yleensä huomattavasti kuvaamaansa aluetta pienempi. Esimerkiksi Maastokartta 1:50 000:lla maastossa olevaa kilometrin pituista tietä kuvaava merkintä on kahden senttimetrin pituinen, siis kilometrin viideskymmenestuhannesosa. Vastaavasti 30 cm halkaijaltaan olevan maakarttapallon mittakaava on noin 1:42 500 000, sillä maapallon halkaisija on todellisuudessa noin 42,5 miljoonaa kertaa karttapallon halkaisijaa isompi.

A4-paperiarkin kokoisella osalla Selkämeren 1:250 000 mittakaavaista karttaa kuvataan noin 3900 neliökilometrin alue. Samankokoinen osa mittakaavaan 1:5000 piirrettyä sprinttisuunnistuskarttaa kuvaa 1,6 neliökilometrin kokoista aluetta maastossa. Jos karttamerkin osana on 0,2 millin viiva, viiva peittää Selkämeren kartalla 50 metriä leveää aluetta maastossa kuvaavan osan, kun taas sprinttisuunnistuskartalla viivan alle jää vain metrin levyistä kaistaletta kuvaava osa. Sprinttikartalle mahtuu siis enemmän karttamerkkejä antamaan tarkempaa tietoa samasta maastonkohdasta.

Yleensä kartan yhteydessä on tarpeen mukaan ilmoitettu sen mittakaava. Mittakaavaa voidaan kuvata myös mittajanalla, jossa on kuvattu tietty tarkka pituus viivana. Alue voi olla kartalla kuvattu niin, ettei sen mittakaava ole sama koko kartan alueella. Yleensä merkittävää eroa on vain suuria alueita kuvaavissa kartoissa, eikä mittakaavaerolla ole suurta käytännön merkitysta patikoitaessa eikä järvillä tai saaristossa liikkuessa.

Karttamerkit

Yleensä kartat piirretään erikseen sovittujen karttamerkkien mukaisesti. Erilaisiin käyttötarkoituksiin tehdyissä kartoissa käytetään erilaisia merkkejä.

Esimerkiksi kaikissa kilpasuunnistusta varten tehdyissä kartoissa pyritään käyttämään samoja symboleja kuvaamaan samanlaisia maastonkohtia. Uuden alueen kartan luku on tällöin helppoa, kun ei tarvitse tuntea kuin yhdet karttasymbolit.

Karttanimityksiä kuvauskohteittain

Tiettyjä alueen piirteitä kuvaaville kartoille on omia nimityksiä.

Topografinen kartta

Topografiaa kuvaava kartta. Kartta josta selviää alueen pinnanmuoto ja pinnan erikoiskohteet. Kartoissa pinnanmuodot on yleensä kuvattu korkeuskäyrien avulla, varjostuksella tai kuvaamalla eri korkeuksiset kohdat eri väreillä.

Maastokartta

Maan pintaa kuvaava kartta.

Tiekartta

Kuvaa alueen teitä ja tieyhteyksiä. Yleensä tehty niin, että kartta soveltuu ajoneuvojen navigoinnin avuksi. Sanalla voidaan tarkoittaa myös jonkin päämäärän saavuttamiseksi tehtyä suunnitelmaa.

Tähtikartta

Maapallolta poispäin katsottaessa näkyvällä taivaanpallolla olevia tähtiä kuvaava kartta. Tähtikartassa voi lisäksi olla kuvattuna muita taivaankappaleita sekä sovitut tähdistöjen rajat ja tähtikuviot. Suomalaisessa partiotoiminnassa tähtikartalla voidaan tarkoittaa myös suunnitelmaa tulevien vuosien partiotapahtumien järjestämisestä.

Karttatyyppejä

Eri käyttötarkoituksia varten olemassa erilaisia karttatyyppejä. Karttatyypille on määritetty tietyt ominaisuudet ja niiden mukaisia ovat kaikki karttatyypin kartat. Esimerkiksi kaikki uudet Peruskartat on piirretty samanlaisella kuvaustavalla ja samanlaisin karttamerkein.

Partiotoiminnassa käytetään kyseistä toimintaa varten tehtyä tai siihen hyvin soveltuvaa karttaa. Yleisesti maastossa ja vesillä liikkumiseen tarkoitettuihin karttoihin tutustuminen on osa suomalaista partio-ohjelmaa

Suunnistuskartta

Suunnistuskartta on suunnistuksen harrastamista varten tehty topografinen maastokartta, jossa kuvataan seikat, jotka vaikuttavat kartanlukuun ja reitinvalintaan jalkaisin liikuttaessa. Näitä ovat maanpinnan muoto, vedet, avoimuus ja kulkukelpoisuus, rakennukset ja maankäytön muodot, tieverkko ja muut yhteydet sekä erityiset suunnistuskohteet. Hiihto-, pyörä-, ja sprinttisuunnistukseen on olemassa omat karttansa, jotka poikkeavat tavallisesta suunnistuskartasta eräiden omaan lajiinsa paremmin sopivien ominaisuuksien johdosta.

Kansainvälinen suunnistusliitto on vahvistanut suunnistuskarttanormin, jossa kuvataan mm. käytettävät karttamerkit[1]. Virallisen suunnistuskartan mittakaava on 1:10 000 tai 1:15 000[2]. Esimerkiksi sprinttisuunnistuskartalle on oma kuvausohje ja sen viralliset mittakaavat ovat 1:4 00 ja 1: 5 000[3].

Suomen suunnistusliitto ylläpitää rekisteriä suunnistuskartoitetuista alueista Suomessa. Rekisterin tietoja voi lukea osoitteessa http://www.karttarekisteri.fi.

Maanmittauslaitokset paperikarttasarjat

Maanmittauslaitos tuottaa kahden tyyppistä koko Suomen alueen kattavaa valmiiksi painettua maastossa liikkumista palvelevaa karttatyyppiä Suomen alueelta.

Peruskartta

Peruskartta on joko 1:20 000 tai 1:25 000 mittakaavainen kartta johon on kuvattu kiinteistöjaotus, tiet, talot, vedet, pellot, maaston kuviot ja korkeussuhteet sekä suojelu- ja rauhoitusalueet.[4]

1:20 000 -mittakaavaista peruskarttaa ei enää paineta, vaan uudet kartat julkaistaan mittakaavassa 1:25 000. Vanhoja karttoja on kuitenkin myynnissä, kunnes koko maasta on painettu kartat uudessa mittakaavassa. Yksi 1:20 000 peruskarttalehti kattaa 10 km x 10 km alueen ja 1:25 000 karttalehden kattaman alueen koko on 12 km x 24 km.

Maastokartta 1:50 000

Maastokartta 1:50 000 on peruskarttaa suurempimittakaavainen yleismaastokartta ja yksi sen karttalehti kattaa 24 km x 48 km alueen. Maastokarttaan on kuvattu asutus, talot, tiet, pellot, vedet, hakkuuaukeat, suot, avokalliot ja korkeussuhteet.[5]

Maanmittauslaitoksen karttamateriaalin käyttöoikeudet

Maanmittauslaitos jakaa karttamateriaaliaan vapaasti käytettäväksi internet-sivuillaan: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata.

Aiemmin käytettiin karttakopioihin liitettävää Maanmittauslaitoksen lupanumeroa, joka osoitti karttojen kopioidun partiotapahtumaa varten.

Merikartta

Merikartta on vesillä liikkumista varten tehty kartta, joka kuvaa vesialueen pohjanmuodot ja rantaviivan sekä navigoinnin kannalta merkittävät kohteet, kuten väylät, viitat ja loistot. Ruotsiksi merikarttaa kutsutaan nimellä sjökort ja ilmeisesti tästä johtuen kutsutaan merikarttaa usein nimellä merikortti.

Suomessa Liikennevirasto vastaa virallisten merikarttojen tuottamisesta. Painettuja merikarttoja on saatavissa merialueista ja sekä suurimmista järvialueista. Suomalaisten painettujen merikarttojen nimellismittakaava vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan välillä 1:10 000 - 1:250 000 satamakartoista avomeripurjehdukseen soveltuviin yeiskarttoihin.

Uudet merikartat painetaan kansainvälisen INT-karttasymboliikan mukaisina. Matala vesialue on näissä kartoissa kuvattu sinisellä värillä ja INT-symbolein toteutettua karttaa kutsutaankin yleensä siniseksi merikartaksi. Kunnes kaikki merikartat on uusittu sinisiksi, myynnissä on myös Suomessa perinteisesti käytetyn merikarttasymboliikan mukaisia painettuja karttoja. Tällaisessa vihreäksi merikartaksi kutsuttavassa kartassa maa-alue on kuvattu vihreällä.

Karttoja netissä

Nykyään internetissä on lukuisia karttapalveluita.


Viitteet