Keronkävijät
Keronkävijät | |
---|---|
Perustiedot | |
Perustettu: | 29. helmikuuta 1980 |
Jäsenmäärä: | 92 henkilöä |
Lyhenne: | KeKä |
Toiminta-alue | |
Toiminta-alue: | Länsimäki, Vantaa |
Alue: | Vantaa itäinen |
Aluejärjestö: | Partiokannus |
Partiopiiri: | Pääkaupunkiseudun Partiolaiset |
Toimipaikat | |
Kolo: | Lumikero 4 |
Tunnukset | |
Huivi | |
Merkissä korkealta kuvattu Lapin kero, jossa puut näkyvät harmaana alhaalla. Vihreässä yläosassa lukee lippukunnan nimi. Aihe on lippukunnan lipusta. | |
Linkit | |
http://www.keronkavijat.com | |
Nykyisin lippukunnassa on 92 jäsentä, kaksi sudenpentulaumaa, neljä vartiota ja vaeltajat, jotka toimivat vetäjinä laumoissa ja vartioissa.
Historia
Keronkävijöiden tarina alkoi 29.2.1980 kun 25 ihmistä kokoontui seurakuntakeskukseen, joka oli nykyisen Valintatalo-kaupan viereisissä tiloissa. Omaan lippukuntaan ei tuolloin vielä ollut mahdollisuuksia, joten toiminta aloitettiin maaliskuussa helsinkiläisen Kontutytöt-lippukunnan alaosastona samaisen seurakuntakeskuksen toimiessa kolona. Lippukunnanjohtaja oli tuolloin Tuula Suomela Kontutytöistä. Ensimmäinen kesäleiri pidettiin kesällä 1980 Partiopoukamassa yhdessä Kontutyttöjen kanssa. Tuolla leirillä oli myös ensimmäinen lippukunnan lupauksenantotilaisuus.
Pian toiminnassa oli mukana jo yli sata henkeä ja tilat kävivät ahtaiksi. Kaiken lisäksi ne jouduttiin jakamaan seurakunnan harrastuskerhojen kanssa, joten syksyllä päätettiin perustaa oma lippukunta.
Lippukunnan perustaminen
Niin tapahtuikin 19.11.1980, jolloin oli myös lupauksenantotilaisuus. Tuosta päivämäärästä tulikin lippukunnan vuosipäivän lisäksi perinteinen lupauksenantopäivä.
Ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Reijo "Repe" Raunio, joka toimi tehtävässä vuodesta 1980 vuoden 1984 loppuun. Tuolloin alkuaikoina lippukunnassa toimi neljä sudenpentulaumaa ja seitsemän vartiota jäsenmäärän ollessa suurimmillaan 136.
Jäsenmäärän kasvun vuoksi oman kolon puute haittasi kovasti toimintaa. Hakunilan seurakunnan silloisen pastorin Matti Untamalan avustuksella lippukunta sai oman partiokolon Lumikeron 4:n alakerrasta syksyllä 1981, samasta paikasta jossa lippukunta edelleen toimii.
Toiminta jatkui, myös kolme ensimmäistä omaa leiriä pidettiin. Oman lipun lippukunta sai keväällä 1982, lipun vihkimistilaisuus oli 16.5.1982. Lippu kuvaa keroa, tunturin puutonta lakea ilmasta käsin. Nimi Keronkävijät saatiin Länsimäen katuosoitteista. Ehdotuksena oli mm. Keropojat, mutta koska lippukunta oli sekalippukunta, valittiin nimeksi kuvaavampi Keronkävijät. Luonnollisesti nimi on myös velvoittanut käymään katsomassa oikeita keroja Lapissa, jossa lippukuntalaiset ovat olleet vaeltamassa jo monena vuonna.
Viides kesäleiri (neljäs oma) päätettiin toteuttaa haastavasti pystymetsässä, Laukansaaressa, Savonlinnan lähellä. Leirin nimi oli Satalaukka. Kokemuksen olivat niin hyviä, että seuraavakin leiri pidettiin metsäoloissa Lopella. Leirin nimi olikin kuvaavasti Korpikohellus.
Vuonna 1982 oltiin myös mukana piirileiri Kappadokialla ja 1985 Suomen Partiolaisten leirillä nimeltään Miilu. Myös jatkossa lippukunta on osallistunut kaikille piirin ja SP:n leireille sekä Partiokannuksen Jäkälä-leirille vuonna 1993.
Myös retkitoiminta on alusta asti ollut vilkasta. Pääretkipaikat ovat olleet Sipoon metsät, jossa on yövytty niin kaminalla lämpiävissä teltoissa kuin tulilla laavuissakin.
Myös kilpailutoiminnassa lippukunta on ollut aktiivinen, niin vantaalaisten omissa kuin piirin ja SP:nkin kilpailuissa. Jopa lippukunnan oma partiotaitokilpailu Kukkulan kuningas järjestettiin pari kertaa. Tosin viime aikoina kilpailutoimintaan osallistuminen ikävä kyllä on ollut hiipumaan päin.
Kansainvälinen toiminta on niin ikään kuulunut ohjelmaan, retket, leirit ja vaellukset niin yksittäisten lippukuntalaisten toimesta kuin isommallakin joukolla ovat tulleet tutuiksi. Islantia lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa, joiden lisäksi vierailuja on tehty Englantiin, USA:han, Australiaan, Keniaan, Meksikoon, Puolaan ja Viroon.
Piirin ja SP:n toiminnan lisäksi lippukunta on toiminut aktiivisesti Vantaan oman aluejärjestön, Partiokannuksen, toiminnassa, myös hallituksessa, nykyisin jopa puheenjohtajana. Lippukunnan lehti, Tuohinen, ilmestyi monta vuotta. Vartiot tekivät jonkin verran myös omia lehtiään, joista on syytä mainita erityisesti Pantterit-vartion Putki puhuu -lehti, joka sai nimensä kolon nurkassa silloin tällöin lotisevasta viemäriputkesta.
Lippukunnanjohtajina ovat Repen jälkeen toimineet Risto "Ripa" Ronkainen 1985 – 1995 ja Jukka-Pekka "Jukkis" Kantokoski vuodesta 1996. Jukkikselta vetovastuu siirtyi 2006 alussa Ilpo Nurmelalle, jolta lpkj:n pesti siirtyi vuoden 2007 alussa Juha Paloviidalle.
Leirejä Kekän matkan varrelta
- 2006 - Luppo
- 2005 - Naava'05 ryhmittymäleiri
- 2004 - Tarus
- 2004 - Kekäle'04
- 2003 - Sammal ryhmittymäleiri
- 2007 - Kekäle'07
Aviapartio | Erämetsot | Jokihiset | Kaivokselan Delfiinit | Kartanopartio | Keronkävijät | Korson Honkapartio | Koskenhaltiat | Myyrpartio | Nybyggarna | Pyhän Laurin Ritarit | Rekolan Metsäsiskot | Rekolan Metsäveikot | Simometsot | Sotungin Tuliketut | Tavastit | Tikkurilan Siniset | Timanttipartio | Vantaan Jokiversot | Vantaan Metsänkävijät
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
Ansiomerkit | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö
ELLI | Etelä-Helsinki | Järeä-Grani | Keski-Helsinki | Länsi-Helsinki | Pohjois-Helsinki | Koillis-Helsinki | Kaakkois-Helsinki | Itä-Helsinki | Tammi | Vantaa itäinen | Vantaa läntinen | Vespa
Espoon Partiotuki | Partiokannus
Aarnikarhut | Aarnivalkeat | Aviapartio | Erämetsot | Espoon Leppäversot | Espoon Metsänkävijät | Fisut | Haagan Eräveikot | Haagan Sirkut | Hakasiskot | Haukkavuoren Haltiat | Helsingin Eräkaverit | Helsingin Erä-Leijonat | Helsingin Erä-Majavat | Helsingin Hakatytöt | Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt | Helsingin Kotkat | Helsingin Merilokit – Helsinki Seagulls | Helsingin Metsänkävijät | Helsingin Sinihaukat | Helsingin Versoveikot ja -siskot | Hespartto | Huipunvaltaajat | Huuhkajaportin Vartijat | HYDE | Ilvesveikot | Jeanne d'Arc | Jokihiset | Jyrin Sissit | Järvihaukat | Kaivokselan Delfiinit | Kara-Karhut | Karhunvartijat | Kartanopartio | Kaskenpolttajat | Kaskipartio | Katajanokan Karhunkaatajat | Kauka-Kuutit | Kelotytöt | Kelovartijat | Keronkävijät | Kilon Kipinät | Kirisiskot | Kivenlahden Piilevät | Kontutytöt | Korson Honkapartio | Korven Koukkaajat | Koskenhaltiat | Koudat | Kuksat | Kulman Kiertäjät | Kulosaaren Meripartio | Kurkisuon Rusakot | Käpytytöt | Laajalahden Eräveikot | Laajasalon Siniset | Lauttapartio | Lauttasaaren Luotsitytöt | Leppäpirkot | Leppävaaran Korvenkävijät | Lounapartio | Maahiset | Malmin Tuulenkävijät | Mankkaan Eräsudet | Mastonvartijat | Merimetsot | Mesikämmenet | Metsolan Pojat | Mustat Veljet | Muuttolinnut | Myllymarit | Myllypuron Mustarastaat | Myyrpartio | Navigatores | Niipperin Nuolihaukat | NMKY:n Rastipartio | Nuuksion Eräkarhut | Olarin Eräkotkat | Olarinmäen Samoojat | Oravanmarjat | Otavaeltajat | Oulunkylän Käskynhaltijat | Pitkäjärven Vaeltajat | Pohjois-Espoon Kalahaukat | Puropartio | Pursitytöt | Pyhän Laurin Ritarit (PäPa) | Rantasipit | Rekolan Metsäsiskot | Rekolan Metsäveikot | Saharan Sissit | Simometsot | Siniritarit | Sinivuoren Soihdut | Sipoonkorven Haltiat | Sotungin Tuliketut | Suomenlinnan Merisudet | Suosirrit | Susiveikot | Susivuoren Vaeltajat | Suvelan Samoojat | Tammisalon Metsänkävijät | Tapiolan Metsänkävijät | Tavastit | Teepakki | Tikkurilan Siniset | Timanttipartio | Toimen Pojat | Toimen Tytöt | Töölön Nuotioveikot | Töölön Siniset | Töölön Tähystäjät | Vaaran Vaeltajat | Vantaan Jokiversot | Vantaan Metsänkävijät | Vartiovuoren Pojat | Vartiovuoren Tytöt | Viestitytöt | Viherlaakson Peurat | Viikin Vesikot | Viipurin Metsänkävijät | Vuokot | Vuoren Valppaat | Vuorenhaltiat | Vuosaaren Vesipääskyt | Westendin Metsänkävijät