Kirkkonummen Metsänkävijät

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirkkonummen Metsänkävijät
Virallinen nimi
Kirkkonummen Metsänkävijät ry
Perustiedot
Tyyppi: yhteislippukunta
Perustettu: 10. lokakuuta 1976
Jäsenmäärä: 234 henkilöä
Lyhenne: KiMe
Lippukunnanjohtaja: Mikko Kyrö
Sisarlippukunta: Kirkkonummen Metsäntytöt
Lehti: Karhun Jäljet
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Kirkkonummi
Kotikunta: Kirkkonummi
Alue: Länsirannikko
Partiopiiri: Uudenmaan Partiopiiri
Ryhmittymä: Suomen Metsänkävijät
Taustayhteisö: Kannatusyhdistys Ki-Me ry ja Kirkkonummen suomalainen seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Lyan, Pappilanmäki 5
Kämppä: Karhukolo
Leirialue: Karhukolo
Tunnukset
Huivi
Mänkijähuivi
Mänkijähuivi.svg
Partiopaita
ruskea
Lippu
Lipun pohja on valkoinen. Keskellä karhunpää edestä kuvattuna. Väri musta, kieli punainen, silmät vaalean harmaat, kuvio erotettu taustastaan 4 mm leveällä samanvärisellä raidalla. Pään ympärillä havukuvio. (Suunnittelu: taiteilija Aarre Koivisto, ompelu: Raili Silvennoinen, vihkijä: rovasti Iivari Rämä, lahjoittaja: Kannatusyhdistys Ki-Me ry)
Vektorikarhu
KiMe Vektorikarhu.png
Linkit
http://www.kime.fi/
Facebook


Kirkkonummen Metsänkävijät ja sen silloinen sisarlippukunta Kirkkonummen Metsäntytöt perustettiin vuonna 1976 herättämään paikkakunnalle suomenkielistä partiotoimintaa. Lippukunnat yhdistyivät vuoden 2005 alusta Kirkkonummen Metsänkävijöiksi. Päätös siitä tehtiin vaalikokouksessa 5.12.2004. Muutos oli lähinnä hallinnollinen, koska koko historiansa ajan lippukunnat olivat toimineet yhdessä.

Lippukunta on Metsänkävijä-lippukunta. Toiminnassa on mukana yli 200 partiolaista.

Lippukunnan huuto

Loudspeaker.svg Kirkkonummen Metsänkävijät

Miekkaa kaulaan,
Ruoskaa selkään,
KiMe hakkaa,
muut vain pelkää!

Erityistä

Yöjännäri tai sudarijännäri on sudenpentujen seikkailu joukkueittain pimeässä syksyisessä metsässä arvoitusta ratkoen. Raparalli on yön yli kestävä tarpojakisa syksyn rapakeleissä.

KiMen ensimmäiset vartiot vuonna 1976 olivat Karhu, Susi ja Ilves. Seuraavana syksynä perustettiin Kotka-vartio ja myöhempinä vuosina Haukka, Ahma ja Mäyrä. Karhu ja Haukka ovat käytössä yhä tänäkin päivänä poikavartioiden niminä.

Ensimmäinen leiri oli Karhu-77 25.-31.7.1977 Linlossa, kunnan omistamalla saarella Porkkalan ja Upinniemen välissä. Leirille osallistui lähes sata partiolaista. "Karhu"-nimitys on säilynyt perinteisenä kesäleirien nimenä tämän jälkeenkin.

Aktiivinen pt-kisailu. Ensimmäiset SM-tason mitalit saatiin KiMelle jo vuoden 1981 talvikisoista.

Vuonna 1993 järjestetystä poikavartio-osaston retkestä muodostui 1995 vartio-osastojen jouluretki, josta on muodostunut jokavuotinen tapahtuma yleensä Karhukololla. Ohjelmauudistuksen myötä tapahtuma muuttui Tarpojien ja Samoajien jouluretkeksi. Retken perinteisiin kuuluu Joulupukki asiaankuuluvine yksisanaisine lauluineen ja tolkuton jouluruokien ylensyönti.

Toimitilat

  • Kolo Lyan on kunnostettu entinen navettarakennus Pappilanmäellä, Kirkkonummen keskustan tuntumassa.
  • Karhukolo on talkoovoimin rakennettu hirsimökki 9 hehtaarin maa-alueella Humaljärven eteläpuolella, noin neljän kilometrin päässä Kirkkonummen keskustasta. Kämpän yhteydessä on myös saunarakennus. Meikon erämaa-alue on Kämpän läheisyydessä.

Lippukunnanjohtajat

  • Peter Henriksson 1976
  • Jorma Vaahterus 1977-1981
  • Sakari Rehumäki 1982-1983
  • Timo Jalamo 1984-1988
  • Pasi Penttinen 1989
  • Kari Aalto 1990-1991
  • Kalle Saariaho 1992-1995
  • Juha Björk 1996-1998
  • Pekka Urhonen 1999-2001
  • Jussi Leinonen 2002-2003
  • Taneli Enqvist 2004-2006
  • Jussi Leinonen 2007-2009
  • Mervi Somervuori 2010-2011
  • Iiris Somervuori 2012-2016
  • Joni Tirroniemi 2017-2018
  • Pinja Pekkarinen 2019-2020
  • Leo-Pauli Moisio 2021

Historiaa

Lippukunnan alku oli räväkkä: perustamiskokouksessa laaditun ja kouluille jaetun mainoksen perusteella heti ensimmäisenä ilmoittautumispäivänä paikalle saapui 131 lasta, joista 74 ilmoittautui sudenpentuihin ja 57 vartioikäisiin.

Suunnitellut srk:lta saadut kliiniset tilat jäivät siis ahtaiksi ja tarkoitukseensa sopimattomiksi ennen ensimmäistäkään kokousta. Tilaongelma ratkesi, kun kunta myönsi Heikkilässä sijainneen purkutuomion saaneen omakotitalon lpk:n käyttöön. Taloa lämmitettiin savuavalla kamiinalla ja talvella pakkasta saattoi olla sisällä 5-10 astetta, mutta karvalakkien ja partioinnostustuksen lämmittäminä kokoukset sujuivat mainiosti.

Pappilan vanha navetta peruskorjattiin vuonna 1978 KiMen sinnikkäästä aloitteesta. Srk oli kaavaillut purkavansa talon, mutta remontin ja ahkeran partiolaisten ja partiolaisten vanhempien talkootyön jälkeen vuoden 1979 alussa Lyanille päästiin muuttamaan. Remontti oli ollut kallis ja sen myötä taloa ei kuitenkaan enää haluttukaan antaa partiokäyttöön. Asia ratkesi niin, että 20. helmikuuta 1979 yhteinen kirkkoneuvosto ryhtyi lpk:n taustayhteisöksi ja myönsi tilat partiokäyttöön.

Karhukolon maa-alue vuokrattiin vuonna 1984 Kirkkonummen suomalaiselta seurakunnalta. Maisa ja Jukka Liimatainen lahjoittivat Heikkilässä sijainneen vuonna 1866 rakennetun Kuninkaantien kestikievarin hirret rakennusprojektia varten. Talo purettiin ja hirret siirrettiin kämpän tontille. Rakennuspäätös tehtiin keväällä 1987 rakennuslupa- ja tieoikeusselvittelyjen jälkeen. Taitavat rakentajat löytyivät pitkän etsimisen jälkeen Pohjanmaalta, josta saapuivat Antero ja Mauno Kemppainen hirsikehikon pystyttäjiksi. Talkootöitä ja varainkeruuta riitti kaikille pitkäksi aikaa. Karhukolo vihittiin ja luovutettiin käyttöön juhlallisin menoin 13. marraskuuta 1988. Talkootyöt jatkuivat sen jälkeenkin mm. porakaivon ja saunan rakentamisessa. Sauna luovutettiin lpk:n käyttöön kynttiläkirkon yhteydessä itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1992.

Kesäleirejä

Talvileirejä

Kamiinan lämmittämät talvitelttayöt ovat olleet tärkeä osa lpk:n talvileiriperinteitä jo heti alkuvuosista lähtien. Alkuvuosikymmenien aikana talvileirit olivat lähes jokavuotisia ja ne järjestettiin vaeltajaikäisten johtajien vetäminä.

  • 1984 Linlossa
  • 1985 Bumerangi, teemana partioliikkeen historia Suomessa, koska oli partion 75-vuotisjuhlavuosi
  • 1995 Karhukololla (3 yötä), teemana ystävyyden solmu
  • 1996 Siperia opettaa oli oikemmin 2 yön talviretki, jonka vartiot aloittivat eri paikoista päätyen toiseksi yöksi Karhukololle
  • Talvileiri '97 Seitsemisessä Jaulin kämpällä
  • Nagano '98 Ylisenlammin kämpällä Seitsemisessä
  • Talvileiri '99 Jaulin kämpällä Seitsemisessä
  • Talvileiri 2000 alkoi junamatkalla Siuntioon, josta kahden yön vaelluksen jälkeen siirryttiin vielä yhdeksi yöksi Karhukololle. Leirin teemana oli Golf.
  • Talvileiri 2001 Alkoi Siuntiosta, josta jokainen vartio yöpyi 1. yön yksin. Toinen yö yövyttiin Korsolammella, minkä jälkeen siirryttiin viimeiseksi yöksi Karhukololle
  • Talvileiri 2002 Tammelassa
  • Talvileiri 2003 järjestettiin Seitsemisen rajoilla Teerilammella. Leiri alkoi 2 yön hiihtovaelluksella. Leirillä tehtiin palvelutehtävä Koveron perinnetilalla.
  • Talvileiri 2004
  • 2005 Etelän hetelmät Inkoon Kavalahdessa
  • Vuonna 2006 KiMe osallistui SuMen Kiitele-leirille. Talviretkeilytaitojen vaalimiseksi järjestettiin erillinen kahden yön Talviretki Vaipolla
  • Talvileri 2007 alkoi Siuntiosta, josta siirryttiin ensimmäiseksi yöksi Meikon länsikärkeen. Olosuhteiden takia siirryttiin kuitenkin suoraan Karhukololle, jossa leiri jatkui suunnitelmia hieman muuttaen.
  • Talvileiri 2008 alkoi 2 yön vaelluksella, jossa yövyttiin talviteltassa Meikon ympäristössä, jonka jälkeen vielä yö Karhukololla. Talvileiri alkoi lumettomana, mutta lunta satoi ensimmäisen yön aikana.
  • Asterix 2009 Riuttaskorven Haukijärvellä Kurussa
  • Kalâtdlit Nunât järjestettiin vuonna 2010 Seitsemisen alueella.
  • Liitokarhu 2015, SuMen talvileiri Lopen Räyskälässä



Uudenmaan Partiopiiri

Piiri uusimaa.gif

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit

Alueet

Hiidenalue-Lohja | Kaakkuri | Kerava-Sipoo | Lappa-Porvoo | Länsirannikko | Nurmijärvi-Hyvinkää | Tuusula-Mäntsälä

Aluejärjestöt

Hyvinkään Partiotuki | Karkkilan Partiotuki | Lohjan Partiotuki

Lippukunnat

Ankkuripartio | Artjärven Eränkävijät | Eräalpakat | Eräkamut | Haarajoen Törmän Tähystäjät | Hangon Meripartio – Hangö Sjöscouter | Hangon Meriversot | Hiiden Hittavaiset | Hiidenveden Samoojat | Hyvinkään Metsätytöt | Hyvinkään Miilupartio | Hyvinkään Nummenpojat | Hyökäpartio | Inkoon Samoilijat | Jaalan Jalopeurat | Jokipartio | Jukolan Veljet ja Siskot | Järvenpään Metsänkävijät | Järvenpään Scoutit - Järvenpää Scouts | Kalevan Kipunat | Kantvikin Tulentekijät | Karkkilan Partioveikot | Kellokontiot | Keravan Korvenpojat | Kiehiset | Kirkkonummen Metsänkävijät | Kirnun Kiertäjät | Klapaset | Kuninkaantien Kipinät | Kuusankosken Metsänkävijät | Kuusankosken Partiotytöt | Lahelan Palokärjet | Lapinjärven Peurat | Lepsämän Partio | Linnajoen Partiolaiset | Lohjan Eräveikot | Lohjan Nummitytöt | Lohjanjärven Loiske | Martin Partio | Meripartio Porvoon Pooki | Muijalan Menninkäiset | Mäntsälän Metsäkävyt | Nummelan Tuulenkävijät | Nummen Samoojat | Paijalan Peurat | Polaris | Pornaisten Solmu | Porvoon Metsänkävijät | Porvoon Polunlöytäjät | Porvoon Scoutit - Porvoo Scouts | Pukkilan Partio | Puskapartiolaiset | Raaseporin Rautamyrtit | Rajamäen Metsänkävijät | Rajan Reippaat | Raudanreippaat | Röykän Metsänkävijät | Sammatin Solmut | Sammon Takojat | Savion Suvisiskot | Sipoon Hukat | Siuntion Koskikarat | Tolkkisten Eräketut | Tuuspartio | Upinniemen Merisissit | Valkealan Kolmisoihtu | Valontuojat | Veikkolan Eräveikot ja –haltiat | Vihterä | Virkkalan Tulentekijät | Vivamon Virittäjät | Westendin Metsänkävijät