Kirkkonummen Metsänkävijät

Kirkkonummen Metsänkävijät
Virallinen nimi
Kirkkonummen Metsänkävijät ry
Perustiedot
Tyyppi:	yhteislippukunta
Perustettu:	10. lokakuuta 1976
Jäsenmäärä:	234 henkilöä
Lyhenne:	KiMe
Lippukunnanjohtaja:	Mikko Kyrö
Sisarlippukunta:	Kirkkonummen Metsäntytöt
Lehti:	Karhun Jäljet
Toiminta-alue
Toiminta-alue:	Kirkkonummi
Kotikunta:	Kirkkonummi
Alue:	Länsirannikko
Partiopiiri:	Uudenmaan Partiopiiri
Ryhmittymä:	Suomen Metsänkävijät
Taustayhteisö:	Kannatusyhdistys Ki-Me ry ja Kirkkonummen suomalainen seurakunta
Toimipaikat
Kolo:	Lyan, Pappilanmäki 5
Kämppä:	Karhukolo
Leirialue:	Karhukolo
Tunnukset
Huivi
Mänkijähuivi

Partiopaita
ruskea
Lippu
Lipun pohja on valkoinen. Keskellä karhunpää edestä kuvattuna. Väri musta, kieli punainen, silmät vaalean harmaat, kuvio erotettu taustastaan 4 mm leveällä samanvärisellä raidalla. Pään ympärillä havukuvio. (Suunnittelu: taiteilija Aarre Koivisto, ompelu: Raili Silvennoinen, vihkijä: rovasti Iivari Rämä, lahjoittaja: Kannatusyhdistys Ki-Me ry)
Vektorikarhu

Linkit
http://www.kime.fi/
Facebook

Kirkkonummen Metsänkävijät ja sen silloinen sisarlippukunta Kirkkonummen Metsäntytöt perustettiin vuonna 1976 herättämään paikkakunnalle suomenkielistä partiotoimintaa. Lippukunnat yhdistyivät vuoden 2005 alusta Kirkkonummen Metsänkävijöiksi. Päätös siitä tehtiin vaalikokouksessa 5.12.2004. Muutos oli lähinnä hallinnollinen, koska koko historiansa ajan lippukunnat olivat toimineet yhdessä.

Lippukunta on Metsänkävijä-lippukunta. Toiminnassa on mukana yli 200 partiolaista.

Lippukunnan huuto

Kirkkonummen Metsänkävijät

Miekkaa kaulaan,

Ruoskaa selkään,

KiMe hakkaa,

muut vain pelkää!

Erityistä

Yöjännäri tai sudarijännäri on sudenpentujen seikkailu joukkueittain pimeässä syksyisessä metsässä arvoitusta ratkoen. Raparalli on yön yli kestävä tarpojakisa syksyn rapakeleissä.

KiMen ensimmäiset vartiot vuonna 1976 olivat Karhu, Susi ja Ilves. Seuraavana syksynä perustettiin Kotka-vartio ja myöhempinä vuosina Haukka, Ahma ja Mäyrä. Karhu ja Haukka ovat käytössä yhä tänäkin päivänä poikavartioiden niminä.

Ensimmäinen leiri oli Karhu-77 25.-31.7.1977 Linlossa, kunnan omistamalla saarella Porkkalan ja Upinniemen välissä. Leirille osallistui lähes sata partiolaista. "Karhu"-nimitys on säilynyt perinteisenä kesäleirien nimenä tämän jälkeenkin.

Aktiivinen pt-kisailu. Ensimmäiset SM-tason mitalit saatiin KiMelle jo vuoden 1981 talvikisoista.

Vuonna 1993 järjestetystä poikavartio-osaston retkestä muodostui 1995 vartio-osastojen jouluretki, josta on muodostunut jokavuotinen tapahtuma yleensä Karhukololla. Ohjelmauudistuksen myötä tapahtuma muuttui Tarpojien ja Samoajien jouluretkeksi. Retken perinteisiin kuuluu Joulupukki asiaankuuluvine yksisanaisine lauluineen ja tolkuton jouluruokien ylensyönti.

Toimitilat

Kolo Lyan on kunnostettu entinen navettarakennus Pappilanmäellä, Kirkkonummen keskustan tuntumassa.
Karhukolo on talkoovoimin rakennettu hirsimökki 9 hehtaarin maa-alueella Humaljärven eteläpuolella, noin neljän kilometrin päässä Kirkkonummen keskustasta. Kämpän yhteydessä on myös saunarakennus. Meikon erämaa-alue on Kämpän läheisyydessä.

Lippukunnanjohtajat

Peter Henriksson 1976
Jorma Vaahterus 1977-1981
Sakari Rehumäki 1982-1983
Timo Jalamo 1984-1988
Pasi Penttinen 1989
Kari Aalto 1990-1991
Kalle Saariaho 1992-1995
Juha Björk 1996-1998
Pekka Urhonen 1999-2001
Jussi Leinonen 2002-2003
Taneli Enqvist 2004-2006
Jussi Leinonen 2007-2009
Mervi Somervuori 2010-2011
Iiris Somervuori 2012-2016
Joni Tirroniemi 2017-2018
Pinja Pekkarinen 2019-2020
Leo-Pauli Moisio 2021

Historiaa

Lippukunnan alku oli räväkkä: perustamiskokouksessa laaditun ja kouluille jaetun mainoksen perusteella heti ensimmäisenä ilmoittautumispäivänä paikalle saapui 131 lasta, joista 74 ilmoittautui sudenpentuihin ja 57 vartioikäisiin.

Suunnitellut srk:lta saadut kliiniset tilat jäivät siis ahtaiksi ja tarkoitukseensa sopimattomiksi ennen ensimmäistäkään kokousta. Tilaongelma ratkesi, kun kunta myönsi Heikkilässä sijainneen purkutuomion saaneen omakotitalon lpk:n käyttöön. Taloa lämmitettiin savuavalla kamiinalla ja talvella pakkasta saattoi olla sisällä 5-10 astetta, mutta karvalakkien ja partioinnostustuksen lämmittäminä kokoukset sujuivat mainiosti.

Pappilan vanha navetta peruskorjattiin vuonna 1978 KiMen sinnikkäästä aloitteesta. Srk oli kaavaillut purkavansa talon, mutta remontin ja ahkeran partiolaisten ja partiolaisten vanhempien talkootyön jälkeen vuoden 1979 alussa Lyanille päästiin muuttamaan. Remontti oli ollut kallis ja sen myötä taloa ei kuitenkaan enää haluttukaan antaa partiokäyttöön. Asia ratkesi niin, että 20. helmikuuta 1979 yhteinen kirkkoneuvosto ryhtyi lpk:n taustayhteisöksi ja myönsi tilat partiokäyttöön.

Karhukolon maa-alue vuokrattiin vuonna 1984 Kirkkonummen suomalaiselta seurakunnalta. Maisa ja Jukka Liimatainen lahjoittivat Heikkilässä sijainneen vuonna 1866 rakennetun Kuninkaantien kestikievarin hirret rakennusprojektia varten. Talo purettiin ja hirret siirrettiin kämpän tontille. Rakennuspäätös tehtiin keväällä 1987 rakennuslupa- ja tieoikeusselvittelyjen jälkeen. Taitavat rakentajat löytyivät pitkän etsimisen jälkeen Pohjanmaalta, josta saapuivat Antero ja Mauno Kemppainen hirsikehikon pystyttäjiksi. Talkootöitä ja varainkeruuta riitti kaikille pitkäksi aikaa. Karhukolo vihittiin ja luovutettiin käyttöön juhlallisin menoin 13. marraskuuta 1988. Talkootyöt jatkuivat sen jälkeenkin mm. porakaivon ja saunan rakentamisessa. Sauna luovutettiin lpk:n käyttöön kynttiläkirkon yhteydessä itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1992.

Kesäleirejä

Karhu-77 Linlossa
Karhu-78 Linlossa
Karhu-79 Linlossa ja Karelia-79 Kolilla
Karhu-80 Pusulassa, Rausjärven rannalla
Karhu-82 Linlossa (vuonna 1981 kesäleiriä ei järjestetty piirileirin peruunnuttua)
Virsu-83 Linlossa sudenpennuille ja muut osallistuivat SuMen Mänkiö-83-leirille Kemiön Karhurannassa
Karhu-84 Linlossa
Uudenmaan Partiopiirin Kipuna-85 Tammelassa sudenpennuille ja muille Miilu-85 Jämijärvellä
Karhu-86 oli KiMen kymmenvuotisjuhlaleiri Linlossa
Karhu-87 Siuntiossa
Karhu-88 Linlossa
1989 Uudenmaan Partiopiirin Uusi Aika - Uusi Maa Evolla, sudenpentuleiri Kämpän maastossa
1990 Tervas Kannonkoskella, sudenpentuleiri Linlossa
Karhu-91 Linlossa
Karhu-92 Tuupovaaran Puukkoniemessä
Karhu-93 Stor Träskö-saari Porkkalanniemen edustalla
1994 Uudenmaan Partiopiirin Melkutin Lopen Räyskälässä
Karhu-95 Pohjois-Karjalassa ja Hollannin jamboree
1996 Loisto Hankoniemen Lappohjassa, sudenpentuleiri Karhu-96 Inkoon Kopparnäsissä
Karhu-97 Kuopiossa, sudenpentuleiri Karkkilassa
1998 Suomen Metsänkävijöiden yhteisleiri Mänkiö-98, sudenpentuleiri Linlossa
1999 Uudenmaan Partiopiirin Ylitys Järvenpäässä, sudenpentuleiri Inkoon Kopparnäsissä
Karhu 2000 Kuopiossa, sudenpentuleiri Linlossa
Karhu 2001 Linlossa, sudenpentuleiri Inkoon Kopparnäsissä
Karhu 2002 Inkoon Kavalahdessa, sudenpentujen Rölli Nuuksiossa Mörrimöykky-kämpän ympäristössä
2003 Uudenmaan Partiopiirin Lankongi
2004 Tarus Padasjoella, sudenpentuleiri Kirkkonummen Väransbyssä
Karhu-05 Karhurannassa Kemiön Mjösundissa
Karhu-06 oli Kimen kolmekymmenvuotisjuhlaleiri Inkoon Fagervikissa
Karhu-07 Linlossa
2008 Uudenmaan Partiopiirin Kohina 2008
2009 Karhu-09 Kuopiossa
2010 Kilke Evolla, sudenpentujen Välke Inkoon Kavalahdessa yhdessä Kirkkonummen muiden suomenkielisten lippukuntien ja Järvenpään Metsänkävijöiden kanssa
2011 Karhu-11 Porkkalanniemessä ja Ruotsin jamboree
2012 Uudenmaan Partiopiirin Huima 2012 Räyskälässä ja Roverway Evolla
2013 Turun Partiolaisten Tammileiri XV Sauvon Ahtelassa ja leirimatka Englantiin yhdessä Yorkshiren Piraattien kanssa
2014 Karhu-14 Kunstenniemessä Rymättylässä
2015 Nalle '15 Nummi-Pusulassa Rasalla ja Japanin jamboree
2016 Sudenpentujen ja seikkailijoiden Länsirannikon alueleiri Loimu 16 Teijon Onnelannummella ja Roihu-finnjamboree
2017 Uudenmaan Partiopiirin Säihke 2017
2018 Karhu 18 Inkoon Kavalahdessa
2019 SuMen leiri Suurmänkiö Kemiössä, Tammileiri ja Amerikan jamboree ja Haarlem Jamborette Alankomaissa
2020 Kesäleiriä ei pidetty koronavirustilanteen vuoksi.

Talvileirejä

Kamiinan lämmittämät talvitelttayöt ovat olleet tärkeä osa lpk:n talvileiriperinteitä jo heti alkuvuosista lähtien. Alkuvuosikymmenien aikana talvileirit olivat lähes jokavuotisia ja ne järjestettiin vaeltajaikäisten johtajien vetäminä.

1984 Linlossa
1985 Bumerangi, teemana partioliikkeen historia Suomessa, koska oli partion 75-vuotisjuhlavuosi
1995 Karhukololla (3 yötä), teemana ystävyyden solmu
1996 Siperia opettaa oli oikemmin 2 yön talviretki, jonka vartiot aloittivat eri paikoista päätyen toiseksi yöksi Karhukololle
Talvileiri '97 Seitsemisessä Jaulin kämpällä
Nagano '98 Ylisenlammin kämpällä Seitsemisessä
Talvileiri '99 Jaulin kämpällä Seitsemisessä
Talvileiri 2000 alkoi junamatkalla Siuntioon, josta kahden yön vaelluksen jälkeen siirryttiin vielä yhdeksi yöksi Karhukololle. Leirin teemana oli Golf.
Talvileiri 2001 Alkoi Siuntiosta, josta jokainen vartio yöpyi 1. yön yksin. Toinen yö yövyttiin Korsolammella, minkä jälkeen siirryttiin viimeiseksi yöksi Karhukololle
Talvileiri 2002 Tammelassa
Talvileiri 2003 järjestettiin Seitsemisen rajoilla Teerilammella. Leiri alkoi 2 yön hiihtovaelluksella. Leirillä tehtiin palvelutehtävä Koveron perinnetilalla.
Talvileiri 2004
2005 Etelän hetelmät Inkoon Kavalahdessa
Vuonna 2006 KiMe osallistui SuMen Kiitele-leirille. Talviretkeilytaitojen vaalimiseksi järjestettiin erillinen kahden yön Talviretki Vaipolla
Talvileri 2007 alkoi Siuntiosta, josta siirryttiin ensimmäiseksi yöksi Meikon länsikärkeen. Olosuhteiden takia siirryttiin kuitenkin suoraan Karhukololle, jossa leiri jatkui suunnitelmia hieman muuttaen.
Talvileiri 2008 alkoi 2 yön vaelluksella, jossa yövyttiin talviteltassa Meikon ympäristössä, jonka jälkeen vielä yö Karhukololla. Talvileiri alkoi lumettomana, mutta lunta satoi ensimmäisen yön aikana.
Asterix 2009 Riuttaskorven Haukijärvellä Kurussa
Kalâtdlit Nunât järjestettiin vuonna 2010 Seitsemisen alueella.
Liitokarhu 2015, SuMen talvileiri Lopen Räyskälässä