Suomen Metsänkävijät/Suurmänkijä

PartioWikistä
(Ohjattu sivulta Kultainen Suurmänkijä)

Taustaa

Kultainen Suurmänkijämerkki on kullattu Metsänkävijöiden jäsenmerkki numeroituna ja sitä kannetaan tavallisen metsänkävijämerkin paikalla partiopuseron tai partiojohtajatakin oikean rintataskun laskoksella.

Ensimmäiset merkit jaettiin Helsingin Metsänkävijäin 30-vuotisjuhlassa 22.3.1947. Ensimmäinen Suurmänkijä on itseoikeutetusti Ilmari ”Iso-Hukka” Vainio, joka on monen metsänkävijälippukunnan perustaja ja ensimmäinen ja pitkäaikainen Suomen Meren- ja Metsänkävijäin Liiton puheenjohtaja.

Säännöt

  • 1 § Kuvaus
Kultainen Suurmänkijämerkki on kullattu ja numeroitu Metsänkävijöiden jäsenmerkki. Merkkiä kannetaan Mänkijämerkin tapaan, partiopaidan oikean rintataskun laskoksella. Suomen Metsänkävijät ry:n ansiomerkkitoimikunta pitää luetteloa merkin saaneista Suurmänkijöistä.
  • 2 § Ehdottaminen
Ehdotus on jätettävä Suomen Metsänkävijät ry:n ansiomerkkitoimikunnalle toimikunnan ohjeistuksen mukaisesti. Ehdotuksen pohjana tulee olla metsänkävijälippukunnan hallituksen yksimielinen päätös. Ehdotuksen liitteenä tulee olla puolto kahdelta (2) muulta metsänkävijälippukunnalta. Merkin saajan oman lippukunnan tulee hyväksyä merkin hakeminen.
  • 3 § Myöntäminen
Merkki voidaan myöntää vähintään 10 vuotta aktiivisesti ja ansiokkaasti metsänkävijöissä johtajatehtävissä toimineelle partiolaiselle. Suurmänkijältä edellytetään vahvaa mänkijähenkisyyttä sekä tunnettavuutta metsänkävijöiden keskuudessa. Merkki myönnetään Suomen Metsänkävijät ry:n ansiomerkkitoimikunnan päätöksellä.
  • 4 § Luovuttaminen
Suurmänkijämerkin luovutustilaisuudessa tulee noudattaa erityistä arvokkuutta. Suomen Metsänkävijät ry:n ansiomerkkitoimikunta ohjeistaa asiassa tarkemmin.
  • 5 § Kustannukset
Ehdotuksen tehnyt lippukunta sitoutuu maksamaan myönnetyn merkin Suomen Metsänkävijät ry:lle.
  • 6 § Muutokset
Kultaisen Suurmänkijämerkin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain Suomen Metsänkävijät ry:n yhdistyksen kokouksessa.

Ehdottaminen

Jakamisprosessia ei ole sidottu mihinkään leiriin tms. vaan se voidaan käynnistää milloin vain. Hakijalippukunta tekee hakemuksen, jonka lähettää niille mänkijälippukunnille, jotka ovat lupautuneet puoltamaan hakemusta. Mikäli merkkiä kuitenkin ehdottaa muu kuin merkin saajan lippukunta, tulee ehdottajan pyytää lupa merkin saajan lippukunnalta.

Saatuaan puollot kahdelta taholta, lähettää hakijalippukunta Helsingin Metsänkävijäin hallituksen puheenjohtajalle paketin kokonaisuudessaan kaksi kuukautta ennen ajateltua jakamispäivää. Suomen Metsänkävijäin sihteeristö voi toimia sekä hakijana, että puoltajana. Hakemuksesta tulee käydä ilmi ansiomerkin saajan partiohistorian pääkohdat mänkijöiden parissa: liittymisvuosi, tehtävät lippukunnassa, SuMessa, aiemmin saadut ansiomerkit. Piiri- ja järjestötason tehtävistä on hyötyä, mutta merkkiä myönnettäessä painotetaan osallistumista mänkijöiden toimintaan. Piireillä ja kattojärjestöllä on omat ansiomerkkinsä. Hakemuksen tulee olla tehty jokaisesta saajasta erikseen, kahta samanlaista henkilöä ei ole olemassakaan. Jokainen ihminen ansaitsee oman hakemuksen. Helsingin Metsänkävijäin hallitus varmistaa merkin saajan lippukunnalta, että se on tietoinen haettavasta merkistä ja hyväksyy merkin hakemisen. Tämä silloin, kun merkkiä ei hae oma lippukunta.

Jakaminen

Jakotilaisuudessa kaikki paikalla olevat suurmänkijän arvon omaavat kutsutaan lavalle ja heistä arvoiältään vanhin eli pienimmän suurmänkijämerkin omaava jakaa merkin saajalle. Näin ei kuitenkaan ole mahdollisuus toimia jokaisessa tilaisuudessa, joten merkin voi jakaa myös jollakin muulla arvokkaalla tyylillä. Tilaisuuteen tulisi kutsua puoltajalippukunnat sekä Suomen Metsänkävijäin sihteeristö. Myös muita Mänkijälippukuntia saa kutsua.

Luettelo Suurmänkijä-merkin saaneista henkilöistä

Rivin alussa merkin numero, henkilön nimi, hänen jakamishetken metsänkävijälippukuntansa ja suluissa merkin myöntämisvuosi: