Welcome to the ScoutWiki Network

Merituuli

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Partiolippukunta Merituuli ry
Perustiedot
Tyyppi: yhteislippukunta
Perustettu: 1977 (1917)
Jäsenmäärä: ~130 henkilöä
Lyhenne: MeTu
Kieli: suomi
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Raahe
Kotikunta: Raahe
Alue: Valakia
Partiopiiri: Pohjanmaan Partiolaiset
Taustayhteisö: Raahen Seurakunta
Järjestö: Suomen Partiolaiset
Tunnukset
Huivi
musta huivi, jonka vasemmassa reunassa on kaksi ja oikeassa yksi hopeanharmaa raita. Raidat menevät alakulmassa vuorottain ristiin.
Merituuli huivi.jpg
Tunnus
Merituuli hihamerkki.png
Linkit
http://www.merituuli.fi


Partiolippukunta Merituuli ry on yhteislippukunta joka muodostettiin yhdistämällä kaksi raahelaista lippukuntaa, Raahen Tytöt ja Raahen Sissipojat.


Historiaa

Raahelainen partiotoiminta sai alkunsa vuoden 1917 keväällä, kun Raaheen perustettiin kaksi lippukuntaa: Raahen Tytöt sekä Raahen Pojat, joka kuitenkin muutti pian nimensä Raahen Sissipojiksi (1918). Alkuinnostuksen haihduttua toimivat raahelaiset lippukunnat vaihtelevalla menestyksellä, mutta pysyivät silti elossa vähäisistä jäsenmääristä huolimatta. 1930-luku oli partiolle voimakasta kasvun aikaa Suomessa, mutta Raahessa tämä ei kuitenkaan näkynyt aktiivisesta Lotta- ja Suojeluskuntatoiminnasta johtuen. Toisen Maailmansodan alettua ja Suomen jouduttua sotaan mukaan kasvoi partion suosio Raahessa räjähdysmäisesti: Vuonna 1941 Sissipoikien jäsenmäärä hyppäsi 47:ään edellisvuoden kolmesta partiopojasta. Myös Raahen Tyttöjen jäsenmäärä kasvoi radikaalisti. Sodan jälkeen partio jatkoi menestyskulkuaan, niin Raahessa kuin myös muualla maassa, sillä suurten ikäluokkien myötä partiotoiminnalle oli suuri yhteiskunnallinen ja sosiaalinen tilaus.

Partiolippukunta Merituuli ry syntyi vuonna 1977, kun vanhat raahelaiset lippukunnat Raahen Tytöt ja Raahen Sissipojat päättivät yhdistää voimansa. Yhteistyö lippukuntien välillä oli ollut vilkasta jo aikaisempina vuosikymmeninä, joten yhdistyminen oli luonnollinen askel eteenpäin. Yhdistyminen myös seurasi tuon ajan suuntausta tyttöjen ja poikien toiminnan yhdistämisestä. Yhdistymistä ajoivat eteenpäin eritoten Raahen Tyttöjen silloinen lippukunnanjohtaja Hannele Karvinen ja vanhempainneuvoston puheenjohtaja Taina Perälä, joka ideoi myös uuden lippukunnan nimen, Merituuli. Sissipoikien puolelta asiaa hoiti lippukunnanjohtaja Simo "Mosi" Jalasto. Yhdistymisneuvotteluihin osallistui myös Raahen Seurakunta, joka lupautui Merituulen taustajärjestöksi. Seurakunnan panostus sovittiin mittavaksi ja lippukunnanjohtajaksi valittiin seurakunnan nuorisotyöntekijä Kauko Kinnunen, jonka työajasta osa kului partiotoimintaan. Hän toimi lippukunnanjohtajana vuoden ajan, jonka jälkeen lippukunnan peräsimeen astui Simo Jalasto. Seuraavien parinkymmenen vuoden ajan hän vuorotteli tehtävässä muiden johtajien kanssa.[1]

Lippukunnanjohtajat

  • Kauko Kinnunen 1977
  • Simo "Mosi" Jalasto 1978-80, 1984-90, 1994-96, 1998-2000
  • Eija Lämsä 1981-83
  • Marja Salonpää 1991-93
  • Pauliina "Paukku" Tuomi 1997, 2001-05
  • Tero Suutari 2005-07
  • Kirsi Indrén 2007-09, 2011-13
  • Elina Paloniemi 2009-2011
  • Samu "Masu" Moilanen 2013-2014
  • Jani "Ken" Rajaniemi 2014-2015
  • Esko Sipola 2015-2016
  • Jari Veikkolainen 2016-2019

Huivi

Huivi

Huivi on musta, jonka toisella reunalla on kaksi ja toisella yksi hopeanharmaa raita. Raidat toimivat heijastimena.[2]

Lippu

Merituulen nykyinen lippu otettiin käyttöön vuonna 1993. Tuohon asti lippukunnan lippuna oli toiminut Raahen Tyttöjen vanha lippu. Uuden lipun ja siihen liittyen huivin ja standaarin suunnitteli lippukunnan oma vaeltajaryhmä. Lipussa oleva kolmio-partiolilja -yhdistelmä on peräisin Raahen Sissipoikien vanhasta lipusta, ja se muistuttaakin meitä raahelaisen partiotoiminnan perinteistä.[1]

Hihamerkki

Hihamerkki

Lippukunnassa otettiin vuonna 2007 käyttöön oma hihamerkki, jossa käytettiin lippukunnan tunnusta. Hihamerkki muodostuu mustasta alaspäin olevasta kolmiosta jossa on keltaiset reunat ja keskellä hopeinen partiolilja.

Lippukuntalehti

Reimarin kansikuva uudistetusta ulkoasusta (nro 4/2006)

Reimari on lippukuntamme oma lehti, joka ilmestyy silloin tällöin. Lehdellä on pitkät perinteet, ensimmäisistä Reimareista on tietoa aina 50-luvulta asti.

Reimarin toimituskunta koostuu pääsääntöisesti lippukunnan johtajista, mutta myös muutkin lippukunnan toiminnassa mukana olevat kirjoittelevat aina toisinaan lehteen juttuja. Toimitus vaihtuu joka lehdessä ja jutut ja juorut ovat tervetulleita ihan kaikilta.

Lehden ulkoasu uudistettiin ja yhtenäistettiin vuoden 2005 viimeiseen lehteen. Tällöin vakiopalstoiksi otettiin aikasemmistakin Reimareista tuttuja palstoja: pääkirjoitus, lippukunnanjohtajan tervehdys, sudarisivut, vartiolaisen palsta, herkkunurkka, mitä kuuluu... sekä juorut. Vakiopalstojen lisäksi lehdessä on uutisjuttuja lippukunnan ja piirin tapahtumista sekä juttuja erilaisista tapahtumista joissa lippukuntamme jäseniä on ollut mukana. Näiden lisäksi Reimarissa on sudenpentujen ja vartiolaisten kirjoittamia juttuja laumojen/vartioiden retkistä sekä lippukunnan leireistä.

Lehden sivukoko on A5 ja väritys mustavalkoinen. Sivumäärät lehdessä ovat vaihdelleet vuosien varrella paljonkin, mutta nykyisin kooksi on vakiintunut 20 tai 24 sivua. Reimari monistetaan lippukunnan monistuskoneella ja painosmäärä on 90 kpl:tta. Lehdet jaetaan ilmaiseksi lippukunnan jäsenille aina jonkin sopivalla paikalla olevan tapahtuman yhteydessä taikka lehden voi myös hakea kololta muulloin.

Vanhoja ja uusia Reimareita voi lukea myös pdf-tiedostoina, jotka löytyvät lippukunnan sivuilta. Reimareita

Vene

Lippukunnan H-vene Matilda.

Vuoden 2006 keväästä lähtien lippukunnan käytössä on ollut oma purjevene, Matilda. Matildalla, joka on tyypiltään H-vene, on pituutta 8,3 m ja leveyttä 2,18 m. Miehistöä Matilda pystyy ottamaan kyytiin 3-5 henkilöä. Vene on kaikkien lippukuntalaisten käytössä, tosin toiminnan käynnistämisvaiheessa sillä purjehtivat enimmäkseen johtajat ja vaeltajat.

Kesällä 2006 Matilda kävi merellä 15 kertaa ja kuljettua matkaa kertyi 130 nm. Useimmilla reissuilla käytiin kiertämässä Päärtin viitta, joka sijaitsee Raahen saariston pohjoislaidalla. Matilda osallistui myös kolmeen Raahen Purjehdusseura ry:n järjestämään kilpailuun voittaen niistä kaksi ensimmäistä ja tullen viimeisessä toiseksi.

Kolo

Nykyinen Kolo Raahen seurakunnan vanhassa kesäkodissa.

Merituulen kolo on sijainnut vuosien varrella useammassakin paikassa. Aikaisemmin koloa olemme pitäneet ainakin Raahen kirkon takana olevassa puoliksi maan alle upotetussa perunakellarissa, josta homevaurioiden vuoksi jouduimme siirtymään Hopeatauria vastapäätä sijaitsevan kerrostalon kerhotiloihin. Nykyinen kolo sijaitsee Lehmirannalla Raahen seurakunnan vanhassa kesäkodissa lähellä rantaa. Sijainti on mitä edullisin, sillä rannasta pääsee helposti melontaretkelle kesäisin lippukunnan kahdella kanootilla. Lippukunnan varasto sijaitsee Museonrannassa vanhalla paloasemalla.

Huudot

Mistä tuulee? -Mereltä tuulee. Mikä tuuli? -Merituuli Mistä? -Raahesta

Heitä huulta, Merituulta. Ei yhtään piitata säästä, ei poiketa määränpäästä.

Lähteet

  1. 1,0 1,1 http://www.lpk.partio.fi/p-ppp/metu/ Lippukunnan www-sivut
  2. Kaisa Holli:Erilaisuus on rikkautta myös partiohuiveissa. Pohjan Puhuri 2/2007: 10-11.

Lippukunta on Pohjois-Pohjanmaan Partiotuki ry:n jäsen

Pohjanmaan Partiolaiset

Pohjanmaan partiolaiset.png

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Alue 1 | Alue 2 | Valakia | Alue 5 | Moomma | Alue 7 | Alue 8 | Alue 9 | Alue 10

Aluejärjestöt

Oulun Partiolaiset ry, Vaasan seudun Partiolaiset ry

Lippukunnat

Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Haapajärven Eräpartio | Haapaveden Salopartio | Halsuan Suohaukat | Halkokariset | Hanhikiven Kiertäjät | Het-partio | Himangan Nuotioveljet | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Illinkiertäjät | Jurvan Saloveikot | Kannuksen Korvenkävijät | Karinkoluajat | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kaustisen Kallionkoluajat | Kelopojat | Keskipisteen Kairankävijät | Kiimingin Virkut | Kokkopartio | Kokko-Pojat | Koskenkotkat | Koskiveikot | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Kuusamon Tunturisiskot ja -veikot | Käylän Kiehiset | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Limingan Niittykärpät | Liungilan Eränkävijät | Lohtajan Teiskuveljet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Merituuli | Muhoksen Metsänkävijät | Nivalan Partio | Oulun Metsänkävijät | Oulun Pihka-Versot | Oulun Suuntaveljet | Oulun Valppaat | Oulunsalon Norret | Parran Haltiat | Pateniemen Polunpolkijat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Ilves | Pohjan Veikot | Pohjolan Pirteät | Putaan Vilkkaat | Pyhännän Kairankotkat | Reisjärven Hongankolistajat | Salmen Samoajat | Samposet | Sarka-Versot | Sievin Samoojat | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | SOOPA | Suomi-Weikot | Suomuuraimet ja Sutipurikat | Suotarpojat | Tasangon Talvikit | Tervapartio | Tervastuli | Toimarit | Tyrnävän Mustavarikset | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Valkeavuoren Urasiskot ja -veljet | Vetelin Koskenkävijät | Viessojat | Vihannin Vehkat | Vimpelin Villikehrät | Vääräjoen Vartijat | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot

Lippukuntalista
Eräveijarit | Haapaversot |Isojoen Metsätorrooset | Karin Katajaiset | Kokkolan Suuntaveljet | Kokkolan Vaeltajat | Kokko-Tytöt | Kristiinan Havukat | Kuivaniemen Norpat | Kälviän Metsäveikot | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lehtimäen Lumikurjet | Lestijärven Lepakot | Merijärven Tervanpolttajat | Perhon Pilvenveikot | Pohjan Kärpät | Pudasjärven Mesikämmenet | Raahen Teräs-Versot | Raudaskylän Ristilukit | Ruukin Samoojat | Rämeen Rämpijät | Saloisten Sirkat ja Sudet | Selkämeren Sudet | Siikasavon Samoojat | Toho-Taivaltajat | Tulikokot | Ullavan Eräpojat | Vainion Vesat | Vihannin Jängertäjät | Vähänkyrön Eränkävijät | Yli-Iin Revontulet | Ylikiimingin Jänkävartiot

Piirin alueella olevat lippukunnat, jotka eivät ole piirin jäseniä tai sen lippukuntalistalla
Kestilän Partiosudet | Tuiran Kotkanpojat