Mikaelin Sinikellot

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikaelin Sinikellot
Perustiedot
Tyyppi: tyttölippukunta
Perustettu: 31. maaliskuuta 1935
Lyhenne: MSK
Lippukunnanjohtaja: Pinja Rastas
Veljeslippukunta: Turun Mikaelin Siniset
Lehti: Kellokas
Toiminta-alue
Kotikunta: Turku
Alue: Pohjois-Turku
Partiopiiri: Lounais-Suomen Partiopiiri
Taustayhteisö: Mikaelin seurakunta
Tunnukset
Huivi
Merkissä on vihreällä pohjalla sininen kello, jossa on valkoinen yläkaari. Vihreä kuvaa maanläheisyyttä, valkoinen yhteyttä kirkkoon ja sininen viittaa lippukunnan nimeen.
Vsp msk huivi.gif
Partiopaita
sininen
Linkit
http://mikaelinsinikellot.fi/


Mikaelin Sinikellot on turkulainen tyttölippukunta.

Tunnettuja Sinikelloja

Lippukunnan historiaa

Mikaelin Sinikellojen perustamisjuhlaa vietettiin 21.9.1935. Kielo-vartion kokous 4.4.1935 oli kuitenkin jo ollut koko toiminnan ensimmäinen kokous. Keväällä oli vietetty Yrjänän päivääkin 16.4. ja Kielot olivat ehtineet kokoontua kevään ja kesän kuluessa monta kertaa sekä retkeilläkin pariin otteeseen.

1940-luku

40-luvun partiointiin vaikuttivat väistämättä sotavuodet. Koko Mikaelin seurakunnan toiminta vilkastui, mutta Mikaelin Sinikellojen toiminta jatkui supistuneessa muodossa todennäköisesti lähes keskeytyksettä läpi sotavuosien. Sodan loputtua lippukunnan toiminta vilkastui. Vuodesta 1946 alkaen koko partioliike kasvoi nopeasti. Sinikellojenkin jäsenmäärä kaksinkertaistui. Kokouksia jatkettiin 30-luvun tapaan seurakuntatalossa, “kerhossa”, ja toiminta oli edelleen vahvasti hengellissävytteistä.

1950-luku

1950-luvulla vartioita oli vaihdellen 6-8 kappaletta ja tonttuparvia 2. Johtajien määrä oli vähäinen – lippukunnanjohtajan lisäksi sihteeri ja kalustonhoitaja. Vartionjohtajat olivat nuoria, 14-15 -vuotiaita ja vartioiden ohjelmissa partiotaidot, leikit ja laulut yleistyivät. Myös elämäntaitojen osuus ohjelmissa kasvoi.

1960-luku

Sinikellojen jäsenmäärä nousi 60-luvun keskivaiheilla voimakkaasti ollen huipussaan -66, joilloin Sinikelloja oli 144. Muutto Mikonmökkiin Käsityöläiskadulle elokuussa -68 koitui käännekohdaksi lippukunnalle. Huoneita ei ollut lupa sisustaa eikä seiniä koristella. Kolkko kolo ei tuntunut omalta. Kieltoa kierrettiin ripustamalla seinälle säkkikangas ja kattoon myrskylyhdyt. Kololla saattoi käydä lähinnä vain vahtimestarin työaikana, sillä avaimia oli koko lippukunnan käyttöön vain muutama. Vapaasti tulemaan ja menemään tottuneille Sinikelloille tähän uuteen tilanteeseen sopeutuminen oli vaikeaa. Jäsenmäärä kääntyi laskuun.

1970-luku

70-luvulla Sinikelloissa toimi kolmesta kuuteen vartiota aina samanaikaisesti. Lupauksenanto oli juhlallisesti Mikaelin kirkossa samoin kuin merkkienjako. Kokousten ohella vartiot retkeilivät: päiväretkiä ja yöretkiä järjestettiin mm. Kunstenniemeen ja Hennalaan, teemoina mm. Ressu, Saku Sammakko ja Muumi. Vartiot tekivät myös yhteisiä retkiä.

Koffanien kanssa pidettiin useammatkin yhteisretket Holkenilla Paimiossa, mm.”rakkausretki” keväällä -79. Yhteisiä retkiä oli erityisen paljon toimintakaudella 1978-79, jolloin oltiin joka toinen kuukausi Holkenilla, Koffanien majalla, ja joka toinen kuukausi Kunstenniemessä. Ohjelma oli leikkimielistä yhdessäoloa, vapaa-aikaa oli paljon, suorituksista ei tuolloin puhunut kukaan mitään, tosin Holkenin majalla oli pakko oppia hakkaamaan halkoja, sahaamaan, hoitamaan tulta ja tekemään ruokaa.

lltaohjelmat olivat varmasti retkien kohokohtia, ne suunniteltiin hyvin, vartiolaiset keksivät hauskoja esityksiä ja laulut ja huudot raikuivat. Kokoukset saatettiin joskus viettäävaikkapa menemällä uimaan, luistelemaan tai kirjastoon. Muuten kokouksissa opeteltiin uusia taitoja, suoriteltiin, leikittiin, laulettiin ja askarreltiin kuten nykyisinkin. Harjoiteltiin myös juhlien ohjelmia, kirjoitettiin lpk:n Kellokas-lehteen, sekä myytiin joulukalentereita, merkkejä, mukuloita (kevät -79) ym.

70-luvun puolivälissä alkoi lippukunnassa vartioiden kesken toimintakilpailu, jossa pisteitä haalittiin mm.tilaisuuksiin osallistumalla sekä päiväkirjoja ja retkiselostuksia tunnollisesti kirjoittamalla. Henkilökohtaisia kilpailujakin pidettiin mm. parhaasta istuinalustasta ja ruokailuvälinepussista.

1980-luku

Syksyllä 1980 lähti viisi nuorta johtajaa Sinikelloista perustamaan uutta lippukuntaa Pansioon. Pansion Puhurit, sittemmin Partio-Puhurit, kasvoi räjähdysmäisesti 200 hengen lippukunnaksi, joka toimi Pansiossa, Härkämäessä ja pian myös Suikkilassa. Viiden aktiivisen johtajan lähteminen vaikutti koko lippukuntaan. Uusia nuoria johtajia oli kasvamassa kovin vähän, “vanhojen” johtajien ja tulevan sukupolven välissä oli vain muutama johtaja. Kesti lähes kymmenen vuotta ennen kuin lippukunnassa oli taas johtajaikäisiä joka ikäluokasta. Lippukunnassa virisi näihin aikoihin keskustelu oman suoritusohjelman tekemisestä. Syksyllä 1984 jaettiinkin valmistuneet MSK:n omat suorituskirjat vartionjohtajille, ja ohjelmaa alettiin innolla soveltaa.

1990-luku

90-luku alkoi muuton merkeissä, kun lippukunta vuonna -92 muutti Mikonmökistä takaisin Puistokotiin, tällä kertaa kellariin. Uutteran remppaamisen ja sisustamisen jälkeen haisevasta ja kolkosta kellarista tuli lippukunnalle kiva uusi kolo. 90-luku oli Sinikellojen aikaa kevätparaateissa: Kannu tuli kotiin vuosina 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1998.

Tällä vuosikymmenellä myös Kellokas-lehtemme ilmestyi tiuhaan tahtiin. Sitä oli tekemässä aina vaihteleva määrä ja koostumus tyttöjä, ja lehti ilmestyi n. 3-4 kertaa vuodessa. Johtajistoihin kokoonnuttiin ahkerasti, ja Lehmänkellot myös retkeilivät ja rentoutuivat tiuhaan tahtiin. Johtajatilanne oli välillä niinkin hyvä, että ehdittiin jo huolestua lippukunnan vääristyneestä ikärakenteesta, joka muistutti kärjellään seisovaa kolmiota.

Vaeltajatoiminta alkoi 1991 aktiivisemmin, kun joukkoon tulivat mukaan myös lajot ja vj:t. Muutaman vuoden toiminta jatkui innokkaana, mutta hiipui sitten vuosikymmenen loppupuoliskolla, kunnes taas uudella vuosituhannella innokas ja energinen joukko otti vaeltajatoiminnan omakseen.

Sudenpentuosasto koki uuden kulta-ajan myös 90-luvulla, kun vuonna -94 ­saimme kouluissa rekrytoimalla 60 uutta sudarityttöä! Innostuneet laumanjohtajat aloittivat LJN-toiminnan, ja varmaan paremman näkyvyyden ansiosta pikkupöllöjäkin on löytynyt kasvamaan lajoiksi.

2000-luku

Vaeltajat kokoontuivat usein ja järjestivät partiomaisia hubailuja, mm. kaupunkisuunnistuksen polkupyörillä johtajaikäisille. Myös lippukunnan omaa PT-kisaa, Yökyöpeliä, järjestettiin tasaiseen tahtiin joka kevät, ja osallistujia riitti.

2010-luku

2010-luvulla lippukunta on jatkanut aktiivista toimintaansa vähintään yhtä elinvoimaisena. Sinikelloille on tullut menestystä paraatin ryhtikilpailussa useaan otteeseen ja jäseniä on osallistunut aktiivisesti myös partiotaito- ja suunnistuskilpailuihin. Lisäksi lippukunnassa on aloitettu perhepartiota.


{{{kuvankoko}}}
Tämä lippukuntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa PartioWikiä laajentamalla artikkelia.

Lounais-Suomen Partiopiiri

Lounais-Suomen Partiopiiri.svg

Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Altti | Etelä-Turku | Huittinen | Kaakkois-Turku | Kymmenykset | Leijankorpi | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Pohjois-Satakunta | Pohjois-Turku | Pori | Rannikkoseutu | Rauma | Salo | Saviseutu

Aluejärjestöt

Kaarinan Partiolaiset | Porin Partiolaiset | Turun Partiolaiset

Lippukunnat

Ahertajat | Ahlaisten Ankkurit | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Euran Peurat | Halikon Siniset | Harjavallan Pirkat | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Honkahukat | Huittisten Eränkävijät | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Jokilaakson Ravut | Jämijärven Miilunvartijat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kankaanpään Korpiveikot | Karimo | Karvian Majavapartio | Keikyän Korvenkävijät | Kiikalan Kelopartio | Kiikoisten Partiopojat | Kiskon Kupariset | Kiukaisten Metsäveikot | Kipinäpartio | Kolkankävijät | Kopardit | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kullaan Kuusipeurat | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Käppäräpartio | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Lallin Partio | Lavian Eränkävijät | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen-Tytöt | Lounatuulenkävijät | Luvian Loukke | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat ja Mikon Pojat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Tyttäret ja Pojat | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Meri-Porin Partio | Mesikäpälät | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Myrskypojat | Naantalin Naakat | Naantalin Siniset | Nakkilan Partiolaiset | Narvin Pojat | Narvin Tytöt | Nousiaisten Henrikin Lippukunta | Nuotiotytöt | Ouran Partiolaiset | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Pomarkun Polunkävijät | Porin Nuotiopojat | Porin Tertut | Porin Tulitikut | Porin Versot | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit | Pyhärannan Korpiankkurit | Pääskyparvi | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Rauman Partiotytöt | Rauman Sinermot | Rauman Suuntaveljet | Ruoripojat | Ruskon Maunun Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Saaren Kiertäjät | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvon Hakkiset | Saviseudun Peurat | Siikaisten Karhunveikot | Suomusjärven Mesoliitit | Säkylän Partio | Tarvan Tapiot | Tasalam Boja | Tavastin Liljat | Teljän Partio | Teljän Tuikkeet | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Taivassalon Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Ulvilan Eräpojat | Ulvilan Erätytöt | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Vampulan Varpuspartio | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Vesipeikot | Väinän Vartijat | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät

Muut partioyhdistykset

Akateeminen partiokilta (Turku) | Turun Pyhän Yrjänän Kilta (Turku) | Charlotta-kilta (Pori) | Franciscus-kilta (Rauma)