Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkailijat/Itä25
Tärkeimmät navigoinnin apuvälineet ovat ilman muuta kompassi ja merikartta sekä loki. Näiden rinnalle ovat viime vuosikymmenten aikana tulleet maa-asemiin ja satelliitteihin pohjautuvat elektroniset navigointilaitteet. Kompassi keksittiin luultavasti lähes yhtäaikaisesti usealla paikalla. Näihin aikoihin kompassia käytettiin vain ajoittain suunnan tarkistamiseen. Varsinainen navigointi tapahtui tähtien avulla. Nykyään kompassit toimivat kahden pääperiaatteen mukaan. Magneettikompassin neula hakeutuu maapallon magneettikentän suuntaisesti ja osoittaa siten suuntaa. Hyrräkompassi hyödyntää maapallon pyörimisenergiaa suunnan määrittämiseen. Hyrräkompassissa on yksi tai useampi nopeasti pyörivä hyrrä, jotka mekaniikan peruslakeihin pohjautuen säilyttävät pyörimissuuntansa. Yhdistämällä molemmat kompassityypit on onnistuttu tekemään entistäkin tarkempia kompasseja. Nykyään suunta voidaan myös määrittää maa-asemia tai satelliitteja hyödyntävien navigointijärjestelmien avulla. Huvialuksissa käytetään useimmiten magneettikompassia, jossa horisontti on jaettu 360:een asteeseen myötäpäivään. Magneettikompassin heikkoutena on sen häiriöalttius, ja siten kompassisuunnan ja oikean suunnan (tosisuunnan) välillä on usein poikkeama.
Eranto: Eranto aiheutuu siitä, että maan
magneettinen pohjoisnapa, joka sijaitsee
pohjoisessa Kanadassa, ei useimmiten yhdy
suunnallisesti maantieteellisen pohjoisnavan
kanssa. Tästä johtuen Suomessa on
erantoa Länsi-Suomen noin 3 asteesta Itä-
Suomen noin 8 asteeseen. Hyrräkompassissa
ei esiinny erantoa, mutta sen sijan
siinä esiintyy vauhtivirhe, joka aiheutuu
aluksen liikkumisesta. Eranto muuttuuvuosittain hieman. Tarkista vuotuinen
muutos merikortin kompassiruususta.
Eksymä: Veneessä sijaitsevat metalliosat
ja sähkölaitteet synnyttävät magneettisia
häiriöitä, jotka aiheuttavat eksymän.
Tämän takia kompassin sijainti tulisi aina
valita tarkkaan. Kompassia ei esim. tulisi
asentaa 60 cm lähemmäksi veneen mittaritaulua.
Eksymän suuruus vaihtelee kompassin
sijoituspaikan lisäksi veneen kulkusuunnasta
riippuen.
Sortoa esiintyy purjehdittaessa vasta- ja
sivutuuleen. Tällöin venettä kuljettava
purjeiden leen (tyynen) puolelle syntyvä
tyhjiö pyrkii kuljettamaan venettä myös
sivusuunnassa (ei pelkästään eteenpäin).
Sortoa on nähtävissä esim. luovittaessa
reimarille: aluksi voi näyttää siltä, että reimarille
päästään hyvinkin keulan osoittaessa
kohti reimaria, mutta hetken päästä
keulan ja reimarin välille on syntynyt suuri
rako sivusuunnassa.
Vinkki: Eksymän laskukaavaan muistisääntö:
”Ken eksyy merellä, erotkoon > toimestaan.”
Sana Selitys Esimerkki
K(en) Kompassisuunta 182°
Eks(yy) Eksymä –12°
M(erellä) Magneettisuunta =170°
Er(otkoon) Eranto +3°
T(oimestaan) Tosisuunta =173°
Huom! Etsittäessä tosisuuntaa (”oikeaa suuntaa”)
eranto ja eksymä lisätään suoraan sellaisinaan.
Etsittäessä kompassisuuntaa (”väärää
suuntaa”) eranto ja eksymä lisätään väärällä
etumerkillä. Esimerkissä eksymä on -12° ja
eranto +3°, eikä +12° ja -3°.