The ScoutWiki Network server was upgraded on June 3rd, 2020. We're currently seeing some problems with long page loads on certain pages (for example Recent changes on large wikies). Sorry for the inconvenience!

Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkailijat/Länsi18

Kohteesta PartioWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ohjelmauudistus2010.png Vanha Ohjelmauudistus 2010 -artikkeli
Huom! Tämä Ohjelmauudistus 2010 -projektiin liittyvä artikkeli on tehty uudistuksen hyvin varhaisten materiaalien pohjalta. Artikkelissa esitetty tieto saattaa siis olla vakavasti vanhentunutta tai virheellistä.

Teltan paikka SIIRRETTY

Kuvaus:

  • Seikkailija perehtyy Suomen yleisimpiin metsätyyppeihin kasvillisuuden perusteella

tavoite (esim. partiotaito):

  • Seikkailija oppii määrittämään luonnossa järkevän leiripaikan sijainnin erilaisissa maastoissa ja metsätyypeissä.
Osaan Suomen yleisimmät metsätyypit
Havu-seka-lehti-suo. Huomio yhteys karttamerkkeihin.
Opeta ulkona retkellä: mistä maastossa tunnistaa olevansa minkä tyyppisessä metsässä --> tyypilliset kasvit
Mikä on hyvä maasto leiriytymiselle, mikä ei
Maaston kuluminen


kasvatustavoite/tavoitteet:

  • Kyky liikkua ja toimia suomalaisessa luonnossa (metsässä, merellä, tuntureissa)
  • Luonnon kunnioittaminen

millä porukalla tehdään:

  • 5-15 henkilöä

kesto:

aika:

  • kokous ja retki

valmisteluun kuluva aika:

  • Maastoretkelle lähdettäessä paikan valinta siten, että lähistöllä olisi mahdollisimman monipuolista luontoa.
  • Jos toteutatte kasvinäytteiden keruun, kuivatukseen kuluu noin 1 viikko, joten suoritus on kokous+retki+kokous
  • Kololla käytettävien kasvitunnistusnippujen valmistaminen noin 3h.
  • Lisäksi retkeä varten maastoon tutustuminen ennen retkeä ja majoitteen pystytyskohteiden valinta

paikka:

  • lippukunnan vakioretkeilymaasto

varusteet ja tarvikkeet: -

  • Kasviniput 3 x 8 kasvia, sekä retkelle laavu, tai erätoveri muu avotulimajoite

johtajan/aikuisen rooli – tuki, aikuisen tehtävä:

  • Mahdollistaja. Aikuisen tulee kerätä kasvit yksin tai yhdessä lasten kanssa ja organisoida kasvien kuivatus ja prässäys.
  • Aikuisen tulee myös valmistaa kasvien tunnistusniput sekä varmistaa, että itse tunnistaa oheiskirjallisuuden perusteella löytämänsä kasvit niin tuoreina kuin kuivattuinakin.
  • Tämä aktiviteetti on kenties ainoa aikuisen kannalta näin työläs Seikkailija-aktiviteetti, mutta retkeily- ja erätaitojen kannalta sitäkin tärkeämpi.
  • Lisäksi, kun kasviniput (3x8 kasvia) on kertaalleen tehty, voi niitä käyttää kertauksena ja muutenkin ainakin 10-15 vuotta, kunhan niput tekee alusta loppuun asti kunnolla.
  • Aikuinen valitsee ja esittelee lapsille erilaiset metsätyypit, joiden kasvillisuutta ja ominaisuuksia vertaillaan.

vertaisjohtajan ohje

  • Tunnistakaa vartionne kanssa annetut kasvit käsikirjojen ja oppaiden perusteella.
  • Kasvinippuja on kolme erilaista: suokasvit, kuivan kankaan kasvit ja kostean kankaan kasvit.
  • Kun saatte oman nippunne valmiiksi, ilmoittautukaa sammolle ja sitten vaihdetaan nippuja vartioiden välillä.
  • Noudattakaa saamianne ohjeita huolellisesti. Lopuksi tarkistetaan yhdessä.
  • Jos teette virheitä tunnistuksessa, kirjoittakaa jokainen itsellenne ylös, millä tuntomerkeillä erotatte kyseiset kasvit toisistaan.”

Pohdintaa/vinkkejä:

1. Mitä kasvit kertovat telttapaikasta? Metsätyypeillä on niille ominaiset kasvilajit, koska eri lajit vaativat erilaisen kasvupaikan. Opettele tuntemaan 8 suon, kuivan kankaan ja kostean kankaan kasvia. Luotettava oheiskirjallisuus levinneisyysalueineen ja kasvupaikkavaatimuksineen esim.Suuri Pohjolan kasvio (2005 Bo Mossberg) tai Retkeilykasvio 1998 tai uudempi (toim. Leena Hämet-Ahti). Värikuvia helposti tunnistettavista kasveista löytyy myös esim. Otavan kasvitieto –kirjasta (1994), tai pienistä retkeilykäyttöön tarkistetuista edellä mainittujen kirjojen laitoksista.

2. Mikä on paras retkimaasto? Miten kasvillisuus vaikuttaa siihen? Seikkailijat tutustuvat erilaisiin maastoihin ja vertailevat niiden soveltuvuutta retkeilytarpeisiin (yöpyminen, tulenteko, uiminen). Huomataan mm. että kangasmaa on kalliota pehmeämpi selän alla, suorannalta on vaikea mennä uimaan, miksi heinikkoon ei saa tehdä turvallisesti nuotiota. Kasvillisuuden perusteella voidaan myös päätellä mm. maaston kosteus. Pystytetään laavu kolmeen erilaiseen paikkaan ja vertaillaan näitä paikkoja. Miksi hyvä, miksi huono? Minne teltta kannattaa pystyttää. Hyviä paikkoja esim. suon laita, avoin kallio, järven ranta jne. Kun on yhden yön nukkunut suolla tai notkelmassa sateella, osaa pystyttää teltan muualle!

3. Tunnen kulumiselle aran maaston tuntomerkit ja vältän sellaisessa liikkumista. Esim. kuivat jäkälät, sammalikot ja hiekkatöyräät kärsivät ihmisten kulkemisesta. Yritämme välttää tai kuljemme niissä varoen. aktiviteetti

Tästä aktiviteetista Taitokirjaan: Tekstiä, kuvia

Taitokirjaan metsätyyppien yleiset kuvaukset, myös karttamerkkiesimerkki. Tyypilliset puut, aluskasvillisuus. Havu: mänty/kuusi Lehtimetsä Suo Sekametsä

Tarvitaanko sama esitys nyt myös johtajan oppaaseen tai ainakin verkkoversioon?