Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkailijat/Pohjoinen2

Yleistä partiolaisen solmuista

Monilla ihmisillä on partiosta sellainen mielikuva, että siellä vain näprätään solmuja. Kuinka moni mahtaa tietää, miksi partiolaiset opettelevat solmuja? Pelkkä solmu ei ole itsetarkoitus, vaan se, miten ja missä niitä käytetään. Etenkin merellä tulee tilanteita, joissa on osattava tehdä tietyt solmut nopeasti ja aina oikein. Solmuja ei kuitenkaan tarvitse osata sataa erilaista. On parempi opetella muutama perussolmu ja niiden käyttötarkoitus oikein. Köysiä ja naruja valmistetaan erilaisista materiaaleista. Aikaisemmin köydet olivat pääasiassa luonnonkuidusta. Luonnonkuituköysiä ovat muun muassa sisal-, manilla- ja puuvillaköydet. Sisal on yleinen köysimateriaali, joka imee kostuessaan vettä. Siksi se mätänee ja homehtuu helposti. Manillaköysi on vahvin luonnonkuitu ja kestää kovaakin kulutusta. Kastuessaan se kutistuu. Puuvillaköysi on myös vahva, yleensä palmikoitu ja erittäin taipuisa. Tekokuituköydet ovat nykyisin sivuttaneet luonnonkuituköydet, sillä ne eivät kastu ja ovat kevyempiä ja vahvempia. Lisäksi köysistä voidaan tehdä venyvämpiä tai jäykempiä aina käyttötarkoituksen mukaan. Kun opettelette solmuja, hanki erilaisia köysi- ja narulaatuja, jotta vartiolaiset oppivat huomamaan, mikä solmu sopii mihinkin. Solmujen opettelu vaatii kärsivällisyyttä, harjoitusta ja kertaamista. Vartionjohtajan pitää osata näyttää hitaasti vaihe vaiheelta solmun tekeminen. Olennaista on heti miettiä, mihin kyseistä solmua voidaan käyttää ja myös kokeilla solmua juuri siihen tarkoitukseen. Solmun tulisi olla luja ja tarkoitukseen sopiva. Hyvä solmu on yksinkertainen, nopeatekoinen, siisti ja on helposti avattavissa. Se ei myöskään saa vahingoittaa köyttä.

Solmujen opetteleminen vaatii toistoja. Yhdessä kerrassa harvemmin oppii ainakaan niin, että muistaa vielä viikon päästä. Solmuja kannattaa opetella useammalla eri kerralla, lyhyinä hetkinä. Kun on opeteltu esim. kolme solmua hyvin, voidaan käydä nopeuskisa, joko yksilö tai mieluummin joukkuekisana. Käyttötarkoituksen oppiminen on yhtä tärkeää kuin itse solmun oppiminen.

Paalupaikka

Anna jokaiselle vartiolaiselle oma solmunaru ja näytä hitaasti, kuinka solmu tehdään. Opetelkaa kerrallaan vain yksi uusi solmu. Keskustelkaa mihin tarkoitukseen kyseistä solmua kannattaa käyttää. Taidot voi testata esim. kisaamalla. Kuka tunnistaa solmutaulun solmut nopeimmin? Kumpi viestijoukkue tekee nopeimmin paalusolmun kymmenen metrin päässä olevan tuolinjalan ympäri? Kuka saa tehtyä paalun ympäri eniten siansorkkia?

Solmuharjoituksia

Kun kaikki osaavat solmun, opetelkaa tekemään se silmät kiinni, kädet selän takana, paksuun köyteen, oman vartalon ympärille jne.

Kerrattu solmu

Kun solmut on opittu, niitä pitää silti vielä kerrata, jotta ne eivät unohdu. Kertaus on hauskempaa, jos mukana on jokin jippo. Tehkää solmuja lakunaruun: oikein tehdyt solmut saa syödä. Anna vartiolaisten sitoa sinut puuhun kiinni; vain oikein tehdyt solmut sallitaan.

Viidensolmunkisa

Tehkää rata, johon asetetaan viisi solmuköyttä metrin välein. Kahden ensimmäisen köyden päät saa taittaa 10 cm matkalta. Tehtävänä on tehdä viisi solmua seuraavassa järjestyksessä (yksi solmu/köysi): merimiessolmu, jalussolmu, siansorkka (toisen jalan ympärille) ulkosorkka (toisen jalan ympärille) ja viimeisenä paalusolmu. Solmut tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Ennen ajanoton aloittamista ei saa koskea köysiin. Ota aikaa siitä kuinka nopeasti vartiolaiset suoriutuvat radasta. Ajan lisäksi solmujen on oltava oikein, eivätkä ne saa aueta ennen arvostelua.

Sido solmu

Leikkijät ovat piirissä kädet selän takana. Yksi leikkijöistä kiertää piiriä naru mukana. Hän antaa narun jonkun käteen ja sanoo esimerkiksi: sido jalussolmu. Tämän jälkeen hän jatkaa piirin kiertämistä kävellen. Ellei solmu ole valmis hänen saapuessaan uudelleen solmun tekijän kohdalle, joutuu tämä vuorostaan kiertämään piiriä.

Umpisolmu

Kaikki sulkevat silmänsä, menevät tiiviiseen kasaan ja nostavat kätensä ylös. Kädet tarttuvat toisiin. Kun jokaisella on käsi kädessä, niin silmät avataan ja yritetään yhdessä saada umpisolmu auki avaamatta käsiä. Toisessa versiossa on erikseen aukaisija, joka ulkopuolisena yrittää saada umpisolmun setvittyä. Samaa leikkiä voidaan leikkiä myös niin, että alussa ollaan käsi kädessä piirissä. Piiri sotketaan solmuksi irrottamatta käsiä: mennään toisten käsien ali ja yli jne. Yksi selvittää solmun.

Peilikuva

Jaa porukka puoliksi (onnistuu vain isolla porukalla, kummassakin ryhmässä yhtä monta ihmistä). Toinen ryhmä katsoo muualle, kun toinen ryhmä sotkee itsensä solmuun. Toinen ryhmä muodostaa itsestään peilikuvasolmun suhteessa toiseen solmuun.

Merimiessolmu puuhun

Koko vartio pitää köydestä kiinni tasaisin välein. Tehkää esimerkiksi merimiessolmu puun ympärille niin, ettei kenenkään ote irtoa.

SOLMUKUVAT AO. SOLMUN KOHDALLE VJ:n KÄSIS S. 156-157

Merimiessolmu SIIRRETTY

Tavoite

• Seikkailija oppii solmimaan merimiessolmun. Seikkailija tuntee merimiessolmun käyttötarkoitukset. Seikkailija tunnistaa varkaansolmun ja ämmänsolmun.

Merimiessolmu on hyvä solmu, kun pitää yhdistää kaksi saman paksuista ja materiaalista köyttä. Partiohuivi solmitaan usein merimiessolmulla. Myös ystävyydensolmu on huivisolmuna mahdollinen. Merimiessolmua käytetään myös vesillä purjeiden reivaamiseen. Siitä toinen nimitys reivisolmu. Merimiessolmu on tehtävä huolellisesti, oikein tehtynä se on luotettava, mutta väärin tehtynä siitä tulee helposti ämmän tai varkaansolmu.

Merimiessolmun tarina

Kaverukset tapasivat kadulla ja kättelivät toisiaan oikealla kädellä, kuten tapana on (oikea narun kierretään alemman ympäri). Hetken keskusteltuaan kävi ilmi, että molemmat ovat partiolaisia. Niinpä he kättelivät toisiaan uudelleen, tällä kertaa partiotavan mukaan vasemmalla kädellä (vasen naru kierretään alemman ympäri niin, että lyhyet päät jäävät samalle puolelle). Liian kireälle vedetty solmu löystyy, kun jommastakummasta lyhyestä päästä nykäistään taaksepäin.

Kasvatustavoitteet

• Luovuus ja kekseliäisyys
• Kyky liikkua ja toimia suomalaisessa luonnossa (metsässä, merellä, tuntureissa)