Welcome to the ScoutWiki Network

Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkalijat/ohjelman rakenne

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

SEIKKAILIJAOHJELMA

Ohjelman rakenne

Seikkailijaohjelma kostuu Tervetuloa-vaiheesta, kaksivuotisesta perusohjelmasta ja kolmannen vuoden lisäohjelmasta sekä taitomerkeistä, retkistä ja partiotaitokisoista. Meripartiolaisille on vielä lisäsuorituksia ja neljä omaa taitomerkkiä. Jokaisen seikkailijavuoden päättää Seikkailijapeli, joka on juonellinen maastoleikki.


Tervetuloa-vaihe ja partiolupaus

Tervetuloa-vaihe suoritetaan seikkailijaohjelman alussa. Samalla valmistaudutaan antamaan partiolupaus. Tervetuloa-vaiheeseen kuuluu kuusi tehtävää. Tehtävät johdattavat mukaan partiotoimintaan myös sellaisen vartiolaisen, joka tulee mukaan muita myöhemmin. Sen suorittamiseen kuluu aikaa kahdesta kuuteen kokousta. Tervetuloa-vaiheen suorittamiseen kuluva aika riippuu siitä, ovatko seikkailijat aivan uusia partiolaisia vai sudenpennuista tulleita. Jos sudenpennuista seikkailijoihin siirtyvät seikkalijat osallistuvat kaikki siirtymäriittiin, voi osan tervetuloa-vaiheen aktiviteeteista tehdä jo silloin. Tervetuloa-vaiheen aktivitteeteihin palataan yhdessä, jos vartioon tulee uusia seikkailijoita.


Lupauksenanto päättää ensimmäisen vaiheen vartiolaisten partiopolulla. Lupauksenanto merkitsee henkilökohtaista sitoutumista siihen, että on hyväksynyt partioaatteen ja pyrkii noudattamaan partioihanteita elämässään. Sitä ennen vartiolaiset ovat tutustuneet johtajaansa, lippukuntaansa sekä keskeisimpiin partioperinteisiin. Lupauksenantotapa ja -paikka vaihtelevat lippukuntakohtaisesti. Yleensä lupaus annetaan ensimmäisen seikkailijavuoden aikana jossakin lippukunnan tilaisuudessa. Tilaisuuden tulisi olla juhlava ja mieleen painuva elämys lupauksenantajille. Varsinkin lippukunnissa, joilla on seurakunta taustayhteisönä, lupauksenantotilaisuus pidetään kirkossa, mutta se voidaan lippukunnan perinteiden mukaan yhtäläisesti järjestää myös maastossa, leirillä, kololla jne. Lupauksenantoseremonioita on monenlaisia. Lupaus lausutaan esimerkiksi yhteen ääneen yleisön seistessä. Partiohuivi on jo valmiiksi auki ja johtajat solmivat siihen merimiessolmun lupauksenannon päätteeksi. Vartiolaisille jaetaan lupausmerkki, joka kiinnitetään partiopaitaan.

Yleensä lupauksenantotilaisuuteen kutsutaan myös partiolaisten vanhemmat. Lupauksen ottaa vastaan lippukunnanjohtaja tai esimerkiksi vastaava sampo ja lippukunnanjohtaja yhdessä.

Annettuaan partiolupauksen seikkailija saa lupausmerkin. Lupausmerkki on kankainen, pojilla WOSMin liljamerkki ja tytöillä WAGGGSin apilamerkki, ja se kiinnitetään partiopuseron vasempaan hihaan. Myös sudenpennuista siirtyneet seikkailijat antavat partiolupauksen, vaikka heillä jo onkin lupausmerkki.

Pohjoinen, Etelä, Länsi ja Itä

Tervetuloa-vaiheen jälkeen siirrytään toteuttamaan kaksivuotista perusohjelmaa. Perusohjelman kuuluu neljä puolen vuoden jaksoa, joita kutsutaan pääilmansuunniksi. Kuhunkin pääilmansuuntaan sisältyy

  • n. 20 aktiviteettia
  • 2 retkeä
  • osallistuminen seikkailijakisoihin tai muuhun kisatapahtumaan
  • 1 taitomerkki/meritaitomerkki

Meripartiolaisilla jokaiseen pääilmansuuntaan kuuluu vielä 1-5 lisäaktiviteettia. eikkailijaohjelman aktiviteetit ovat pääosin lyhytkestoisempia kuin vanhan partio-ohjelman suoritukset.

Partiotaitokilpailut ovat osa jokaisen seikkailijan ohjelmaa. Jatkossa seikkailijoilla on myös oma sarja. Suosituksen mukaan piiri järjestää seikkailijakisat kahdesti vuodessa. Seikkailijoiden pt-kisaksi kelpaa myös lippukunnan tai alueen järjestämä pt-kisa tai tarpojien järjestämä iltakisa. Retkeilyn perustaidoille luodaan pohja seikkailijaikäkaudessa. Siksi seikkailijaikäkaudessa retkeillään runsaasti. Retket voivat olla sekä seikkailijajoukkueen omia että lippukunnan retkiä. Seikkailijaryhmän kevään päättää seikkailijapeli, joka on juonellinen maastoleikki. Maastopeli korvaa riihitykset.

Jos katsotaan mitä tehtäviä pääilmansuuntiin kuuluu, huomataan, että suurin osa on käytännöllisiä kansalais- ja retkeilytaitoja. Aktiviteettien tekeminen ei siis ole päämäärä sinänsä, vaan suorituksia tehdään elämää ja luonnossa pärjäämistä varten.

Seikkailija- ja tarpojaohjelma kestävät yhteensä viisi vuotta. Lippukunta saa itse valita, kumman ohjelman se toteuttaa kolmevuotisena. Siirtymän seikkailijoista tarpojiin voi sijoittaa myös vuoden vaihteeseen, jolloin molemmat ohjelmat kestävät yhtä kauan.


Taitomerkit seikkailijaohjelmassa

Jokaisessa ilmansuunnassa tulee suorittaa vähintään yksi, vapaavalintainen taitomerkki. Seikkailijoiden uudet taitomerkit ovat tutun näköisiä, mutta niiden sisältö on tarkistettu ikäryhmälle sopivaksi. Taitomerkeissä on runsaasti valinnanvaraa, niitä on noin 50 eri aiheista.


Taitomerkit antavat seikkailijoille mahdollisuuden tutustua laajemmin jo luokkasuorituksiin kuuluviin taitoihin, oppia hyödyllisiä taitoja sekä kokea elämyksiä ja seikkailuja yhdessä koko joukkueen kanssa. Taitomerkit innostavat aktiiviseen toimintaan ja totuttavat tavoitteelliseen työskentelyyn. Joissain lippukunnissa on perinteenä, että kaikkien tulee suorittaa tietyt taitomerkit. Muuten joukkue voi valita taitomerkit itse. Taitomerkkisuoritusta ei voi tehdä yhdessä illassa, vaan niiden parissa toimitaan useammassa kokouksessa, retkellä tai leirillä. Tarkoitus on, että myös taitomerkeissä taso nousee taitojen myötä. Tehtävät ovat vain ohjeellisia. Hyvään tulokseen voi päästä myös muilla tehtävillä. Sampo voi lisäksi helpottaa liian vaativia ja vaikeuttaa liian helppoja kohtia. Jos itse keksit tai apunasi oleva asiantuntija keksii teille paremmin sopivia tehtäviä, toteuttakaa ne. Tärkeintä on, että taitomerkin tavoite täyttyy.


Taitomerkkiä suoritettaessa tutustutaan ensin hieman aiheen perusasioihin ja sen jälkeen ryhdytään tositoimiin. Erilaisia tehtäviä yhtä taitomerkkiä kohti on yleensä seitsemän.


Taitomerkki suoritetaan yleensä yhdessä koko joukkueen kanssa. Taitomerkki partiopaidan hihassa kertoo vartiolaisen henkilökohtaisesta osaamisesta. Tärkeätä on siis huolehtia siitä, että kaikki osallistuvat ja tekevät, eivätkä ainoastaan seuraa vierestä. Toki innokkaimmat seikkailijat voivat suorittaa merkkejä yksin tai pareittain. Näinkin suoritetut merkit tulisi vastaanottaa ja valvoa kuten yhdessäkin suoritetut taitomerkit ja jakaa ne suorittajille juhlallisesti.

Vartioikäisten taitomerkit ovat pystymallisia suorakaiteen muotoisia kangasmerkkejä, jotka ommellaan oikeaan hihaan kahteen riviin alkaen olkapäästä.

Merkkisuoritukset ovat yksi osa Seikkailijaikäkauden ohjelmaa. Merkkien suorittaminen ei saa kuitenkaan olla partiotoiminnan ainoa sisältö. Pikemminkin ne ovat Sammon apuvälineitä taitojen opettamiseen. Merkkejä suoritetaan, koska ne innostavat toimimaan ja ovat lapselle konkreettinen osoitus hyvin tehdystä työstä. Seikkailijoiden kannalta tärkeintä merkkisuorituksissa ovat yhteiset kokemukset, yhteiset tavoitteet ja vartiohenki. Merkkien suorittaminen ei saa olla pelkkää tehtäväluettelon täyttämistä. Partio-ohjelma ei välttämättä toteudu, vaikka toimittaisiin tiukasti aktiviteettilistan mukaan. Esimerkiksi sotkeminen ja roskaaminen eivät kuulu joukkueen kokouksiin, vaikka niiden välttämisestä ei suoritusta olisikaan. Sammolla on myös lupa tarvittaessa soveltaa aktiviteetteja joukkueelleen paremmin soveltuviksi.

Väli-ilmansuunnat eli kolmas seikkailijavuosi

Kolmannen seikkailijavuoden ohjelma koostuu väli-ilmansuunnista, jotka seikkailijaryhmä voi toteuttaa haluamassaan järjestyksessä. Väli-ilmansuuntia voi suorittaa 0-4 kpl ennen tarpojaikäkauteen siirtymistä. Väli-ilmansuuntien suorittamisen saa aloittaa vasta, kun koko perusohjelma on suoritettu. Kolmannen vuoden aikana voi väli-ilmansuuntien lisäksi suorittaa myös lisää seikkailijoita kiinnostavia taitomerkkejä. Väli-ilmansuunnat ovat

  • Talvileiri
  • Palvelu
  • Vaellus ja
  • Isojen kisat.

Seikkailija saa merkin tervetuloa-vaiheesta sekä jokaisesta pää- ja väli-ilmansuunnasta. Seikkailijaikäkauden päätösmerkki on kompassiruusu.


Seikkailijaohjelman soveltaminen

Seikkailija-vartio saattaa aloittaa toimintansa keskellä toimikautta, jolloin ohjelma aloitetaab normaalisti alusta. Jokaisessa ilmansuunnassa on sekä talvisia että sulan maan aikana suoritettavaksi tarkoitettuja aktviteetteja. Suoritusjärjestys on vapaa.

Joskus tilanne voi olla sellainen, että seikkailija-vartion aloittaessa toimintansa on vielä epäselvää, milloin ryhmä siirtyy tarpojiin ja kuka tulevaa tarpoja-vartiota tulee johtamaan. Kun tarpojiin siirtyminen häämöttää, tulee johtajan varmistaa, että pääilmansuuntien aktiviteetit on kaikki tehty. Seikkalijaohjelmaa suoritetaan korkeintaan kolme vuotta. Yläkouluikäiset kuuluvat jo tarpojiin.

Seikkalijaohjelman voi siis suorittaa kahdessa vuodessa, jos joukkue kokoontuu säännöllisesti ja retkeilee vähintään 3-4kertaa vuodessa. Jos joukkue on erittäin aktiivinen voi taitomerkkejä suorittaa useampiakin kuin vain 1/ilmansuunta. Taitomerkiksi voidaan lukea myös erim. lpkn oma taitomerkki tai isompi projekti esim. yhteistyöprojekti jonkun toisen yhdistyksen kanssa, jonka suunnitteluun seikkailijat osallistuvat. Taitomerkkinä toimii myös piirien tai SP:n vaihtuvat kehy-taitomerkit.

Aktiiviselle joukkueelle pitäisi jäädä aikaa omien aktiviteettien toteutukselle. Partiota on kaikki, mikä toteutetaan partiomenetelmän keinoin.

Meripartio

Seikkailijoiden meripartio-ohjelmassa korostuu vesillä liikkuminen ja turvallisuus. Ohjelmassa suoritetaan tavallisen taitomerkin sijasta yksi meripartiotaitomerkki jokaisessa pääilmansuunnassa. Lisäksi jokaisen pääilmansuunnan lopusta löytyvät meripartiolaisten lisäaktiviteetit.

Meripartiotaitomerkkien suorittamisen jälkeen oikeassa hihassa voidaan käyttää suorakaiteen muotoisia sinireunaisia ruorikuvioisia kangasmerkkejä.

Pohjoisen ja Etelän aktiviteeteissa venekuntalaiset opettelevat veneilyn perustietoja ja taitoja, kuten merimerkkejä sekä turvallisuuteen liittyviä taitoja. Ensimmäisen seikkailijavuoden tavoitteena on opettaa venekuntalainen turvalliseksi miehistön jäseneksi. Toisin sanoen hänestä tulee purjehtija tai veneilijä, joka tietää mihin saa koskea ja miten huolehditaan omasta turvallisuudesta veneretkellä tai purjehduksella.


Länsi- ja Itä jaksoissa tietoja ja taitoja syvennetään. Tavoitteena on, että aktiviteettien jälkeen venekuntalainen osaa toimia lippukuntansa veneen hyödyllisenä miehistön jäsenenä. Aktiviteetteihin kuuluvat muun muassa yöpurjehdus ja lokikirjan pito.

Seikkailijapeli

Jokainen seikkailijavuosi päättyy Seikkailijapeliin. Seikkailijapeli on juonellinen maastoleikki, jonka aikana testataan seikkailijoiden oppimia taitoja. Jos lippukunnassa ei ole aiemmin järjestetty maastoleikkejä, löydät valmiita ohjeita tästä oppaasta ja partio.fi:stä. Lippukunnan suunnittelemat maastoleikit kannattaa kirjoittaa hyvin muistiin, sillä niitä voidaan käyttää muutaman vuoden välein uudestaan. Pelin suunnitteleminen on myös sopivaa puuhaa innokkaalle samoajaryhmälle.

Seikkailijapeli kuuluu olennaisena osana seikkailijaohjelmaan. Se päättää jokaisen vuoden ja siinä kerrataan ja harjoitellaan opittuja asioita. Tarkoituksena ei ole järjestää ankaraa koetta. Seikkailijapeli on myös riitti, joka kertoo seikkailijalle yhden vaiheen päättymisestä ja seuraavan alkamisesta.

Huolimatta siitä miten sepeli järjestetään, on tärkeintä että se on haastava ja hauska. Sepelistä tulee jäädä vartiolaisille sellainen olo, että he ovat oppineet asioita. Jos joukkueet eivät osaa jotakin asiaa, olisi hyvä opettaa kyseessä oleva asia vartiolaiselle sepelin yhteydessä. Tarkoitus ei ole, että vartiolaisten innostus lopahtaa seikkailijapeliin. Myös sampo ja lippukunnan johtajat saavat riihityksen kautta palautetta vartiolaisten osaamisen tasosta ja omasta kyvystään ohjata ja kouluttaa seikkailijoita.


Sepelin ajankohta on sovittava hyvissä ajoin, esimerkiksi heti uuden toimintakauden alussa. Ajankohtaa valittaessa on päätettävä, mihin kohtaan kevättä sepeli sopii, esimerkiksi onko se samalla kauden päätös vai jaetaanko merkit yrjönpäivän juhlassa.


Sepelin järjestää yleensä sampo lippukunnan muiden johtajien kanssa. Sepeliin valmistaudutaan vartiossa yleensä pitkin vuotta opettelemalla uusia asioita ja kertaamalla niitä. Sepelin tulisi olla jännittävä kokemus, jota odotetaan innolla.

Sepeli rakennetaan jonkin mystisen tai jännittävän kertomuksen ympärille. Hyödyntäkää suorittamianne taitomerkkejä, esim. kansanperinnettä, salapoliisia tai intiaania. Sepeli voidaan pitää lippukunnan retkellä tai kesäleirillä. Seikkailija kulkevat pelissä vartioittain tai pareittain ja kilvoittelevat toisiaan vastaan. Meripartiolaisten sepeli voidaan toteuttaa purjehduksen yhteydessä.

Aktiviteettien ja merkkien suorittamisen hyväksyminen

Ns. putkivartioissa samassa ryhmässä voi olla kahden eri ilmansuunnan suorittajia samalla kertaa. Se vaatii sammolta enemmän, mutta toisaalta sampo voi hyödyntää vanhempien vartion jäsenten taitoja. Aktiviteetti ja merkkisuoritukset vastaanottaa sampo. Hyväksyttävästä suorituksesta sampo tekee merkinnän vartiolaisen korttiin. Kortistaan seikkailija näkee oman edistymisensä.

Taitokirjasta löytyvät kunkin pää- ja väli-ilmansuunnan aktiviteetit sekä meripartiolaisten lisäaktiviteetit sekä lista taitomerkeistä. Jokaisella seikkailijalla tulisi olla oma Taitokirja, sillä siinä on paljon aktiviteetteihin liittyvää tietoa.

Ilmansuunta katsotaan suoritetuksi, kun aktiviteetit ja taitomerkit on suoritettu hyväksyttävästi. Mitä tämä kulloinkin tarkoittaa, riippuu paljon lippukunnan perinteistä ja seikkailijasta. Jaksomerkit jaetaan seikkailijoille lippukunnan perinteiden mukaisesti. Sampo raportoi hyväksytyistä suorituksista lippukunnan vuosiselostelomakkeita varten vuoden lopussa.


Soveltamisesta lisää kohdassa erilaiset seikkailijaryhmät


  • Tarpojien johtamisharjoittelijat seikkailijaryhmässä

Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkailijat/Johtajana seikkailijoissa/Tarpojien johtamisharjoittelu

(Jokaiseen suuntaan kuuluu muutama tarina, joita voi käyttää aktiviteettien kehyskertomuksena tai vaikka kokouksen alussa/lopussa.) Tai sitten ei, jos niitä ei nyt ehditä etsiä.

Hupijutut, kuten elokuvissakäynti, peli-illat ja nyyttärit on ihan ok, ja tosi tärkeitä juttuja.