Lippu
<scoutdict>42</scoutdict> Lippusanastossa lipulla tarkoitetaan määrämuotoista vaatetta, joka liehuu tangossa, lippusalossa tai vastaavassa. Sillä voidaan myös tarkoittaa lipun sanallista tai kuvallista esitystä.
Erilaisia lippuja
Lippuja on paljon erilaisia aina lakisääteisistä valtiolipuista mainoslippuihin.
Lippukunnan lippu
Lippu on partiolippukunnalle tärkeä symboli huivin ohella, sen voinee päätellä jo sanasta lippukunta. Lipun kuviot ja värit ovat yleensä lippukunnan ja paikkakunnan nimeen ja historiaan liittyviä. Lipussa noudatetaan veksillogisia väri- ja kuviosääntöjä. Usein partioliput ovat väreiltään puhtaan heraldisia. Lippu voidaan toteuttaa joko ompelemalla, tulostamalla tai painamalla.
Lippukunnan lipun kokosuosituksena pidetään välillä metri kertaa metriä. Tällaista heraldista lippua kutsutaan baneeriksi. Vanhemmat liput ovat yleensä suurempia. Kantolipussa on yleensä kolmen metrin mittainen tanko ja partiomainen kärkikoriste kuten lilja, kolmiapila, lettupannu, tms. tai kotiseutua kuvaava tunnus. Lippukunnalla voi olla lipustaan myös salkokiinnikkein varustettu lippu. Jos tapahtumapaikalla on vain yksi lipputanko voidaan lippukunnan salkolippu nostaa sinne Suomen lipun alapuolella.
Uuden lipun hyväksyy Suomen Partiolaisten tunnustoimikunta. Yleensä uudelle tai uusitulle lipulle järjestetään juhlallinen naulaustilaisuus. Jos lippukunnan taustayhteisönä on seurakunta, uusi lippu vihitään käyttöönsä kirkollisin menoin. Vanhaa lippukunnan lippua ei missään nimessä polteta. Huonokuntoisenkin vanhan lipun paikka on lippukunnan arkistossa tai partiomuseossa.
Suomen lippu
Suomen lippu on pohjoismainen ristilippu jossa on sininen risti valkoisella pohjalla. Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla. Suomen lipun mittasuhteet ovat: pituus 5:3:10 ja korkeus 4:3:4. Lipun sininen väri on PMS 294C.
Viralliset liputuspäivät valtion virastoille on määritelty asetuksessa Suomen lipusta. Liputus alkaa klo 8.00 ja päättyy auringon laskiessa, viimeistään klo 21.00. Juhannusaattona liputus alkaa klo 18.00 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21.00. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy klo 20.00.
Valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen. Siinä on ristin sakaroiden yhtymäkohtaan muodostuvassa neliössä kullalla päärmätty Suomen vaakuna. Kolmikielekkeinen lippu on Puolustusvoimien käytössä.
Pursilippu
Pursilipulla voidaan huvialuksessa korvata kansallislippu. Suomessa pursiliput ovat siniristilippuja joissa ristin päällä on ohuempisakarainen valkoinen reunoihin asti ulottuva risti ja tangonpuoleisessa yläkulmassa veneily-yhdistyksen erikoismerkki. Partiopurjehtijat ry:n lipun, niin kutsutun liljalipun, erikoismerkki on heraldinen sininen lilja.
Ulkomailla ainakin Isossa Britanniassa partiolaisten on mahdollista käyttää omanlaista kansallislippua aluksessaan. Kiitoksena partiolaisten tekemästä työstä ensimmäisessä maailmansodassa Kuninkaallisen laivaston hyväksymät lippukunnat voivat käyttää meripartiotunnuksella varustettua Red Ensignia eli punaista lippua jonka tangonpuoleisessa yläkulmassa on Yhdistyneen Kuningaskunnan lippu.
Pöytälippu
Pöytälippu on pöydällä tangossa pidettävä pienoislippu.[1]
Usein pöytäliput ovat kansallislippuja, mutta mm. jotkin yhdistykset jakavat oman lippunsa mukaisia pienoislippuja Pöytästandaarin tapaan.
Muut liput
Partiolaiset ovat tekemisissä muidenkin kuin lippukuntansa lipun kanssa. Suomen lippuja kulkee paraatin kärjessä yleensä kokonainen lippulinna. Lisäksi piireillä ja aluejärjestöillä on omat lippunsa.
Lippujen keskinäisessä järjestyksessä ovat valtioliput arvokkaimmassa asemassa. Sen jälkeen tulevat autonomisten alueiden liput, kansainvälisten järjestöjen liput, kansainvälisten alueellisten järjestöjen liput, heimoliput, hallinnollisten alueiden liput, valtakunnallisten järjestöjen liput, aluejärjestöjen liput, järjestöjen liput. Kansainvälisissä tilaisuuksissa maiden liput ovat niiden ranskankielisessä järjestyksessä isäntämaan ollessa arvokkaimmalla paikalla. Järjestöliput ovat järjestöjen ikäjärjestyksessä.
Esim. partioleirillä voi olla seuraavat liput ja sisäasianiministeriön ohjeen mukaan lippujen arvojärjestys Suomessa on:
- Suomi
- (vieras valtio jos on)
- (Ahvenanmaa jos on)
- WOSM (vanhempi järjestö)
- WAGGGS
- Euroopan Unioni (jos halutaan käyttää)
- Suomen Partiolaiset
- Partiopiiri
Samanmittaisten lipputankojen rivistössä arvoikkain paikka on heraldinen oikea eli pääjoukon katsantosuunnasta katsoen vasen reuna.
Liputtaminen
Lippujen käyttöä lippusaloissa koskee useat säännökset ja tavat. Lipun nostaminen ja laskeminen on varsinkin partiotapahtumissa usein juhlava tilaisuus.
<scoutdict>75</scoutdict>
Lipunnosto
Lipunnoston johtaja (usein lippukunnanjohtaja tai retken- tai leirinjohtaja): Lipunnostajat!
Lipunnostajat siirtyvät lipputangon luokse (usein tasatahdissa vasemmalla aloittaen) ja toinen nostajista sitoo lipun naruihin lippusolmulla (usein alempi solmu on jalussolmu) toisen pidellessä lippua. He nostavat lippua ylöspäin noin puoli metriä niin että lipun pitelijä yhä pitää lipusta kiinni, jotta lipunnoston johtaja huomaa heidän olevan valmiina.
Toinen vaihtoehto on, että lipunnostaja nyökkää selvästi lipunnostoa komentavalle.
Lipunnoston johtaja: Nosta lippu!
Toinen nostajista vetää naruista ja toinen pitelee lippua. Kun lipun pitelijän ote irtoaa lipusta yleisö tekee partiotervehdyksen, joka jatkuu siihen saakka kunnes lipun yläosa saapuu lipputangon päähän.
Lipun irrottua pitelijän käsistä, hän voi ottaa kiinni alemmasta lippunarusta ja pitää sen kireällä, jolloin lipun nostaja voi vetää ylemmästä lippunarusta vuoro-otteella jouhevasti. Tämä on suositeltavaa erityisesti isoilla lipuilla ja kovalla tuulella.
Nostajat kiinnittävät lipun tankoon nopeasti (kiinnityksen voi parannella tilaisuuden jälkeen).
Nostajat astuvat kolme askelta tangosta poispäin ja tervehtivät lippua partiotervehdyksellä, jonka jälkeen he palaavat lähtöpaikkaansa, kääntyen ympäri sisäkautta.
Lipunnostosta on erilaisia käytäntöjä. Jotkut lippukunnat aloittavat tervehtimisen heti "nosta lippu" -komennon jälkeen vaikka toinen lipunnostajista yhä pitäisi lippua käsissään. Monet lipunnostajat pitävät lippua vielä kokonaan sylissään odottaen "nosta lippu" -komentoa, toisaalta monet nostavat lipun niin että vain sen kulmasta pidetään kiinni komentoa odottaessa.
Myös lipun luota poistumisessa on erilaisia käytäntöjä. Monet poistuvat lipulta peruuttaen ja tervehtimisen jälkeen palaavat riviin. Osa kävelee lipulta poispäin, kääntyy (joko vasemman kautta tai toisiaan kohti), tervehtii lippua ja kääntymisen jälkeen palaa paikalleen.
Ennen toista maailmansotaa yleisenä tapana oli tervehtiä lippua suurella tervehdyksellä, käsi partiotervehdyksessä suoraksi ojennettuna siten, että lipun noustessa sekä käsi että katse seuraavat lippua. Tämä perinteinen tapa on yhä käytössä mm. Toimen Pojilla.
Lipunlasku
Lipunlaskun johtaja: Lipunlaskijat!
Lipunlaskijat kävelevät muutaman askeleen päähän tangosta ja tervehtivät lippua.
Tangolle päästyään he irroittavat narut tangosta.
Lipunlaskun johtaja: Laske lippu!
Toinen laskijoista vetää naruista ja toinen ottaa lipun vastaan keräten sen syliinsä.
Laskevan lipun tervehtimisestä on vaihtelevia käytäntöjä. Jotkut lippukunnat tervehtivät myös laskevaa lippua siihen asti että toinen lipunlaskijoista siihen ylettää koskettamaan, kun taas monien mielestä se on ehdottoman väärin (historiallisena taustana lienee aika jolloin venäläiset laskivat sortovuosien aikana väkisin Suomen lippuja). Tässäkin asiassa suvaitsevuus on valttia.
Lipunlaskijat irroittavat lipun naruista. He sitovat narut tankoon ja palaavat lähtöpaikoillensa.
<scoutdict>76</scoutdict>
Vinkkejä ja vaihtoehtoja lipunnostoon ja -laskuun
Lipunnosto ja -lasku partiotapahtumissa on vakiintunut perinne. Tavat vaihtelevat hieman lippukunnittain. Tilaisuudessa pojat ottavat päähineen pois päästä, poislukien asuun kuuluvan partiopäähineen (väiski, baretti tai suikka). Tapahtumaa ohjaa yleensä leirinjohtaja, lippukunnanjohtaja tai vastaava. Lipunnostamisesta ja -laskemisesta huolehtii kaksi ennalta määriteltyä henkilöä, joilla on partiopuku päällä.
- Lippu voidaan sitoa naruihin ennen lipunnostoa ja jättää odottamaan paketoituna tankoon. Tällöin nosto menee sujuvasti eikä tarvitse räplätä solmujen kanssa kaikkien katseen alla.
- Tervehtimisen sijasta voidaan laulaa Lippulaulu (voidaan myös laulaa kun lippu on nostettu tankoon)
- Kun lippu on salossa, naruja ei kannata kiertää tangon ympäri, muutoin lippu kiertyy mukana.
- Lipunnostoa harjoittelevien yleisin virhe on tervehtiä tyhjää lipputankoa.
- Lipun kosketus maahan on loukkaus lippua kohtaan.
Kantolipun käyttö
Lipun kantaminen on kunniatehtävä. Lippuotteisiin kuuluvat kunnian tekeminen paikallaan ja liikkeessä sekä rukousasento. Paikalla pidettävässä tilaisuudessa lippua kannetaan mikäli lippu juhlallisesti saapuu tilaisuuteen. Lippu voidaan joko laskea lipputelineeseen tai lippuvartio voi jäädä pitelemään lippua. Mikäli tilaisuus kestää pitkään, paikalla seisovaa lippuvartiota tulee vaihtaa noin 30 minuutin välein.
Lipun kantaminen ei ole täysin yksiselitteinen asia: tapoja ja perinteitä on valtavasti, varsinkin alueittain. Seuraavassa on eräs tulkinta aiheesta.
Varustus
Kantajalla on varusteena käsineet ja paraateissa kantamista helpottamassa lipunkantovyö. Sateesta huolimatta kantajan ei tule käyttää sadeasua, vaan partioasun tulee olla näkyvästi esillä. Talvella tai olosuhteiden muuten vaatiessa lipunkantaja pukeutuu mahdollisimman tummaan ja yksiväriseen takkiin.
Valmistautuminen
Lipunkantoon valmistuminen on tehtävä huolella. Mikäli kyseessä on tapahtuma jossa on monta lipunkantajaa, on ohjeiden ja käskyjen antamisesta vastuussa tapahtuman komentaja tai vastaava.
Jos lipunkantaja toimii yksin on hänen otettava tapahtuman kulusta ajoissa selvää. Mitä tapahtuu, missä ja milloin tapahtuu, kuka kantaa lippua ja ketkä ovat tilaisuudessa läsnä, kauanko lippua kannetaan, onko tapahtumassa komentajaa tai ohjeiden antajaa, ja mitä reittiä lippua kannetaan.
Kantajan on otettava huomioon myös vaatetus: talvella tarvitaan partioasun alle suurempi vaatekerta kuin kesällä.
Tapahtumassa ei saa pyörtyä! Heikko olo estetän juomalla ennen tapahtumaa sopivissa määrin vettä tai sokeripitoista nestettä(esimerkiksi 2 dl per 15-20 min). Myöskään syömistä muutamaa tuntia ennen tapahtumaa ei saa unohtaa. Koska kantotapahtumissa ei vessoja usein löydy, pitää kantajan huolehtia ettei asiaa luonnollisille tarpeille tule. Lippua kannettaessa silmiä kannattaa pitää sopivasti pienessä liikkeessä, mikä estää pyörtymistä. Mikäli heikottaa, ilmoita siitä lähimmälle henkilölle ja mahdollisuuksien mukaan asettaudu polvelle.
Lipun paikka ja lippuote
Kantolippua voidaan pitää kahdessa paikassa. Partiolaisten yleisimmin käyttämä tapa on pitää lippua ja kantolaitetta kantajan oikealla puolella. Puolustusvoimien tavassa lippua kannetaan suoraan kasvojen edessä. Lipun kantaminen edessä on sotilaallisempi ja juhlavampi. Oikean puolen kantotapa on kuitenkin mukavampi ja kunnianteko on helpompaa. Jos lippu lasketaan "jalalle" eli maahan, on sen paikka aina oikean jalan vieressä.
Oikeanlaisessa lippuotteessa vasen käsi on olkapään korkeudella, ikään kuin "taklauksessa". Oikea kättä pidetään hieman vyötärön yläpuolella. Laskettaessa lippu jalalle tulisi kädet pitää myös silloin edellä mainitussa otteeessa - tällöinhän tosin lippua on liu'utettu käsissä alaspäin.
Kunnian tekeminen
Lipulla tehdään kunniaa asettamalla se noin 45 asteen kulmaan siten, ettei lippu kosketa maata.
Suomen lippu tekee kunnia vain valtion päämiehelle, kansallislauluja esitettäessä sekä hautaussaatossa ja siunattaessa vainajalle! Muissa tapauksissa Suomenlipun kantaja tervehtii kohdetta katseellaan.
Seppelettä laskettaessa muut liput tekevät kunniaa paitsi Suomen lippu. Tällöin lippu käy kunniassa (alas - 1 - 2 - 3 - ylös) joko musiikin saattelemana tai ilman. Mikäli muuta ei ole ohjeistettu, alkaa kunnian teko sillä hetkellä kun seppele koskettaa maata.
Liikkuvalle kohteelle (joko lippu itse tai jokin muu kohde, esim. Suomen lippu) kunniaa tehdään joko komennolla tai ilman seuraavasti: alkaa 5 metriä ennen kohdetta, ja päättyy metri kohteen jälkeen.
Komennot
Yleensä tapahtuman alussa komentaja haluaa varmistaa joko lipunkantajien tai läsnäolioiden valmiina olemisen komentamalla huomio!. Tämä voidaan tehdä myös, mikäli kantajat ovat seisseet paikallaan pidempään ennen komentojen antamista.
Seuraavat komennot ovat partiotapahtumissa tavallisia:
Käännös oikeaan päin! / Käännös vasempaan päin! = kantaja(t) kääntyy/kääntyvät paikallaan määrättyyn suuntaan.
Katse oikeaan päin! / Katse vasempaan päin! = kantaja(t) kääntää/kääntävät katseensa määrättyyn suuntaan, mikä ei aina ole juuri se vasen tai oikea.
Katse eteen päin! = katseen neutralisoiva komento.
Jalalle vie! = kantotavasta riippumatta lippu viedään maahan oikean jalan viereen. Lisäksi partiotapahtumissa vastaa komentoa lepo!, mikäli sitä ei erikseen muisteta käskeä.
Kanto(asento)on vie! = lippu viedään asennossa kantovyöhön tai oikealle kyljelle.
Liput saapuvat! = komento läsnäolijoille nousta seisomaan ja kunnioittamaan saapuvia lippuja: Suomenlippua partiotervehdyksellä ja muita lippuja katseellaan. Todella yleinen mikäli lippua kannetaan sisätiloissa.
Asento! / Lepo! = armeijasta tuttuja komentoja, jotka partiolaisenkin on syytä tuntea. Asennossa jalat ovat yhdessä siten, että varpaiden väliin mahtuu kaksi nyrkkiä. Asennossa vartalo ja katse ovat liikkumattomia!
Levossa vasenta jalkaa siirretään vasemmalle sen verran, että jalkaa käännettäessä vasemman jalan varpaat eivät eivät ihan koske oikean jalan kantapäätä.. Toisin sanoen, hartioiden levuinen haara-asento. Levossa muu vartalo paitsi silmät, ei pahemmin saa liikkua.
Lippuvartio
Lippuvartio koostuu lipunkantajasta sekä kahdesta lipunvartijasta, airuesta. Suomen lipulla tulisi aina olla vartijat. Vartijoilla voi olla airutnauhat, mutta partiopuvun tai muun univormun kanssa niitä ei käytetä.
Mikäli lippuvartiossa on tyttö ja poika, on tytön paikka lipun oikealla puolella. Pojan airutnauha kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle ja tytöillä airutnauha laskeutuu vasemmalta olkapältä oikealle alas. Sinivalkoisessa airutnauhassa sininen väri on nauhan alapuolella.
Katso myös
Lähteet
- Kari K Laurla, kirjassa Partiokirkko, ISBN 951-829-337-6
- Laki Suomen lipusta (26.5.1978/380)
- Asetus liputuksesta Suomen lipulla (26.5.1978/383)
- Suomalaisuuden liiton tunnustoimikunta: Lippusanastoa ja -käsitteitä, ISSN 0784-7602
Viitteet
- ↑ Suomalaisuuden liiton tunnustoimikunta: Lippusanastoa ja -käsitteitä, ISSN 0784-7602