The MobileFrontend should be working again on the ScoutWikis

Parran Kivitaskut

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Parran Kivitaskut
Perustiedot
Tyyppi: tyttölippukunta
Perustettu: 15. helmikuuta 1961
Lakkautettu: 1977
Veljeslippukunta: Parran Luolapojat
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Teuva
Kotikunta: Teuva
Alue: Suupohja
Partiopiiri: Etelä-Pohjanmaan Partiotyttöpiiri
Taustayhteisö: Teuvan seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Kirkon torni
Kämppä: Maja, Pappilankangas
Leirialue: Pappilankangas
Tunnukset
Huivi
Sininen
Lippu
Sinisellä pohjalla, kuusi, Parra-vuori ja 3 kivitaskua
Parran Kivitaskut lippu.JPG

Teuvalaista partiotoimintaa herätettiin jälleen henkiin, kun 1961 kutsuttiin partiosta kiinnostuneet kokoukseen, jossa perustettiin tyttölippukunta Parran Kivitaskut ja poikalippukunta Parran Luolapojat. Vuonna 1977 Kivitaskut ja Luolapojat päättivät laittaa hynttyyt yhteen ja näin syntyi Parran Haltiat.[1]

Partiotoiminta ennen Kivitaskuja

  • Partiotoimintaa paikkakunnalla on ollut jo vuonna 1915. Artturi Viljanmaan, Aarne Säntin ja Otto Sydeenin johtamina toimi 20-30 pojan ryhmä erittäin vireästi.[1]
  • Pellon Pojat toimi 1931–33 Perälän kylässä.[2]
  • Teuvan Partiopojat 1947[2]
  • Vuonna 1946–47 alkoi toimia Penin Samoilijat Jouko Suksen johdolla. Samoilijat toimivat kahden vartion voimin ja koulutus oli jo melko täydellistä. He olivat Vierumäen suurleirillä 1948. Jouko Suksella on 23.3.1949 myönnetty johtajan valtakirja.[1] Etelä-Pohjanmaan Partiopoikapiirin vuosikertomusten lippukuntaluettelossa Samoilijat mainitaan vuosilta 1949–51.[2]
  • Teuvan Tuiketytöt aloittivat toimintansa 1947 Arja Mikkolan ja Helmi Peuhun johdolla. Kokoontumistiloina Osuuspankin kokoushuone. Toiminnassa yksi 15–20 tytön vartio, yksi johtaja ja kaksi tai kolme apulaisjohtajaa. Osallistuivat tyttöjen ensimmäiseen ja kansainväliseen suurleiriin Vilppulan Loilannimessä 1949. Menetetyt toimitilat olivat ehkä suurin syy heidän erittäin vireän toimintansa vähenemisen 50-luvun lopulla.[1]
Parran Kivitaskujen johtajistoa vuosilta 1967–1977 ja Parran Haltioiden historian kaikki lippukunnanjohtajat 1977–2007 lippukunnan 30v juhlissa 22.4.2007;
Takarivi: vas. Annukka Viitanen, Anu Kaukosalo, Heidi Kiviharju, Noora Lehtola, Liisa Niemi, Markku Tammilehto
Eturivi: Maija Myllykoski LPKJ 1967–1970, Juhani Varsala, Anni Varsala LPKJ 1975–1977, Ilmari Suksi, Maria Kalajainen Sihteeri 1967–1977

Historia

  • 15.1.1961 kutsuttiin partiotoiminnasta kiinnostuneita vanhempia ja partioikäisiä kokoukseen siitä voidaanko partiotoiminta jälleen aloittaa. Kokouksen avasi rovasti Opas ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eero Hakala. Vilkkaan keskustelun jälkeen perustettiin tyttölippukunta Parran Kivitaskut ja poikalippukunta Parran Luolapojat. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Rauni Herrala tytöille ja Risto Herrala pojille. Taustayhteisöksi pyydettiin Teuvan seurakuntaa. Toimitiloiksi saivat tytöt ja pojat huoneen kirkon tornista.
  • 23.1.1961 lippukunnan ensimmäisessä kokouksessa oli paikalla Suomen Partiotyttöjärjestön neuvoja Irene Peltonen ja 20 innokasta tulevaa partiolaista.
  • 29.4.1961 Suomen Siniset Partiotytöt ry:n hallitus hyväksyi Parran Kivitaskut, partiotyttölippukunnan alokaslippukuntana liiton lippukuntien joukkoon.
  • Vuoden 1961 lopussa lippukunnassa oli 63 jäsentä: 3 johtajaa, 14 vartionjohtajaa, 30 partiolaista, 16 mennikäistä ja tonttua. Toiminnassa oli 9 vartiota ja 1 tonttuparvi. Vartioiden nimiä olivat mm. Pisara, Tarpojat, Peippo, Tärsky, Baby ja Esikko. Lippukunta järjesti Luolapoikien kanssa EA-kurssin ja hoiti MLSL:n leikkikenttätoimintaa viikon ajan. Lippukunta aloitti kaksi pitkät perinteet saanutta tapahtumaa; äitienpäivänä kahvitusta, kukitusta ja laulua vanhainkodissa ja sairasosastolla sekä itsenäisyyspäivänä toimivat sankarihaudalla vartiossa.
  • Vuoden 1962 lopussa lippukunnassa oli 45 jäsentä: 3 johtajaa, 8 vartionjohtajaa, 21 partiolaista, 13 mennikäistä ja tonttua. Toiminnassa oli alkuvuodesta 7 ja loppuvuodesta 5 vartiota sekä 1 tonttuparvi. Vartioiden nimiä olivat mm. Pisara, Vekara ja Mimmi. Lippukunta järjesti ensimmäisen leirinsä jota tosin kutsuttiin vain retken nimellä 4.-6.7. Kristiinan kaupungin saaristossa. VJ-vartio meni 4 päivää aikaisemmin laittamaan paikkoja lerikuntoon. Partiotytöt virailivat äitienpäivä vierailun lisäksi myös joulun alla toivelaulukuoro esityksellä vanhainkodissa ja sairasosastolla. Vappuna partiotytöt auttoivat Teuvan Mieskuoroa myymällä ilmapalloja Vapputempauksessa. Lippukunnan tytöt saivat kaksoisvoiton kunnan suunnistusmestaruus kisoissa. Itsenäisyyspäivänä partiotytöt ja -pojat kulkivat soihtukulkueessa Nuorisoseuralta Sankarihaudalle vartioon. Lippukunnanjohtaja osallistui I luokan suoritusleiriin Joutsassa 15.-22.6.
  • Vuoden 1963 lopussa lippukunnassa oli 42 jäsentä: 4 johtajaa, 8 vartionjohtajaa, 18 partiolaista, 12 mennikäistä ja tonttua. Toiminnassa oli 4 vartiota ja 1 tonttuparvi. Vartioiden nimet olivat Tärsky, Mimmi, Baby ja Aku Ankka. Lippukunta järjesti kolme kilpailua; kultturikilpailun, jossa aiheina olivat laulu, lausunta, piirrustus ja kirjoitus sekä liikennekilpailun yhteisesti Luolapoikien kanssa että vartioiden välisen toimintakilpailun. Partiotytöt osallistuivat innokkaasti suunnistuskilpailuihin ja SVUL:n suunnistusleirille Kuortaneelle. Rahaa lippukunta sai itselleen Laskiasena järjestetystä rekiajelusta, vappupallojen myynnistä, Invalidien ja Reumaliiton keräyslistojen keräämisestä. Itsenäisyyspäivä oltiin sankarihaudalla. Lippukunnasta osallistui Etelä-Pohjanmaan Partiotyttöpiirin Hyvän Tuulen leirille Lappajärven Halkosaareen 5 tyttöä ja johtaja. Partiotytöt muistivat paketeilla 12 lapsista ja 8 lapsista perhettä Jouluna.
  • 27.11.1963 Suomen Partiotyttöjärjestön ohjaaja Sirkka Hirsjärvi vieraili lippukunnan vartionjohtajaneuvoston ja vanhempainneuvoston kokouksissa.
  • Vuoden 1964 lopussa lippukunnassa oli 36 jäsentä, joista tonttuja oli 13. Toiminnassa oli 4 vartiota sekä 1 tonttuparvi. Lippukunta sai itselleen komean lipun. Partiotytöt olivat lippuvartiossa juhannuksena Perälän Kukkarossa.
  • Vuonna 1965 lippukunnassa toimi Juurakko ja Mimmi vartiot sekä Tonttuparvi. Muusta toiminnasta ei ole mitään ylhäällä.
  • Vuonna 1966 ei ollut lainkaan toimintaa.
  • Vuoden 1967 syksyllä toiminta alkaa uudelleen. Lippukunnassa oli vuoden lopussa 29 jäsentä: 2 johtajaa, 4 vartionjohtajaa, 11 partiolaista ja 12 tonttua. Toiminnassa oli 2 vartiota ja 1 tonttuparvi.
  • Vuoden 1968 lopussa lippukunnassa oli 56 jäsentä: 6 johtajaa, 21 isoa tyttöä ja 29 tonttua. Toiminnassa oli alkuvuodesta 2 ja loppuvuodesta 3 vartiota, samoin tonttuparvia alkuvuodesta 1 ja loppuvuodesta 2. Vartioiden nimet olivat Majakka, Vekkuli ja 9-korppia. Lippukunta järjesti hiihtoretken, myyjäiset, kunniakäynnin Sankarihaudoilla itsenäisyypäivänä yhdessä luolapoikien kanssa. Valtakunnalliseen paraatiin 5.5. Tampereella osallistui 36 kivitaskua. Kurikkalaisten leirille Isojoen Kangasjärvelle osallistui 8 tyttöä ja 1 johtaja. Lippukunnan viraana kävivät Hilkka "Kipla" Kippola ja Aura Tamminen. Partiotytöt lauloivat ja muodostivat kunniakujan Maria Sepän ja Juhani Kalajaisen häissä. Kevättalvella oli "Tytöt suksilla" kilpailu, johon lippukunta osallistu 100%:sti ja pääsi sillä pienten lippukuntien sarjassa seitsemän parhaan joukkoon.
  • Vuoden 1969 lopussa lippukunnassa oli 56 jäsentä: 8 johtajaa, 24 isoa tyttöä ja 37 tonttua. Toiminnassa oli alkuvuodesta 3 ja loppuvuodesta 4 vartiota, samoin tonttuparvia alkuvuodesta 2 ja loppuvuodesta 3. Alkuvuodesta toimivat Majakka, Vekkuli ja 9-korpin vartio ja loppuvuodesta Litutillit, Kiljukotkat, Mustekalat ja Hippiet. Lippukunnan toinen leiri järjestettiin pankinjohtaja Pirhosen huvilalla Kaskisissa 14.–21.7. Leirinjohtajana toimi Taimi Tohola. Leirille osallistui 1 tonttu, 13 partiotyttöä ja 3 johtajaa. Kolmipäiväisiin Talvipäiviin Helsingissä osallistui 5 kivitaskua ja Tarpojaleiriin Porkkalan niemellä 1 johtaja. Lippukunta mm. järjesti myyjäiset, vieraili äitienpäivänä vanhainkodissa, auttoi koulun päättäjäispäivän aattona kukkakaupassa ja myi arpoja kehitysvammaisten hyväksi.
  • Vuoden 1970 lopussa lippukunnassa oli 79 jäsentä: 10 johtajaa, 8 vartionjohtajaa, 19 partiolaista ja 42 tonttua. Toiminnassa oli 4 vartiota ja tonttuparvia alkuvuodesta 2 ja loppuvuodesta 3. Vartioiden nimet olivat Keskiyön aurinko, Hillerit, Hippulat ja Takiaiset. Lippukunnan kolmas leiri järjestettiin Kristiinan Furuviikenissä. Osanottajia yhteensä 20. Suomen Partiotyttöjärjestön Neljän Tuulen leiriin Pohjois-Karjalan Enossa osallistui 4 tyttöä ja Tampereen Tarpojapäiville osallistui 2 tyttöä.
  • Vuoden 1971 vuosikertomus uupuu.
  • Vuoden 1972 lopussa lippukunnassa oli 77 jäsentä: 5 johtajaa, 5 alle 18v johtajaa, 10 vartionjohtajaa, 30 partiolaista ja 27 tonttua. Toiminnassa oli 5 vartiota ja 2 tonttuparvea. Vartioiden nimiä olivat mm. Angels, Little Heeps, Willit Murmelit ja Leppäkertut. Lippukunta myi joulukalentereita, järjesti myyjäiset ja oman VJ-kurssin. Kurikkalaisten leirille osallistui 20 kivitaskua. Piiripäiville Seinäjoelle osallistui 15 tyttöä.
  • Vuoden 1973 lopussa lippukunnassa oli 71 jäsentä: 12 johtajaa, 8 vartionjohtajaa, 25 partiolaista ja 26 tonttua. Toiminnassa oli 1 tarpojaryhmä, 1 joukkue, 4 vartiota ja 2 tonttuparvea. Lippukunta järjesti tontuille 2 päivän leirin Mervi Rantasen johtamana, perinteiset myyjäiset marraskuussa ja myi vappupalloja. Etelä-Pohjanmaan Partiotyttöpiirin järjestämään polkupyöräviestiin osallistui 5 partiolaista.
  • Vuoden 1974 lopussa lippukunnassa oli 64 jäsentä: 12 johtajaa, 6 vartionjohtajaa, 18 partiolaista ja 28 tonttua. Toiminnassa oli 1 joukkue, 3 vartiota ja 2 parvea. Lippukunta järjesti tontuille päivän leirin, myyjäiset ja kahdet VJ- ja AVJ-kurssit. Piiripäiville Vaasaan osallistui 8 tyttöä.
  • Vuoden 1975 lopussa lippukunnassa oli 79 jäsentä: 6 vartionjohtajaa, 20 partiolaista ja 15 (35) tonttua. Toiminnassa oli 1 joukkue, 3 vartiota ja parvia; 2 keväällä ja 1 syksyllä. Toukokuussa Mervi Rantaselle luovutettiin SPTJn ansiomerkki. Marraskuussa 7 vaeltajaa osallistui Tep-päiville Seinäjoelle ja lippukunta järjesti perinteiset myyjäiset. Vaeltajat ovat olleet pari kertaa vanhustentalolla siivoamassa ja vanhainkodilla esiintymässä.
  • Vuoden 1976 lopussa lippukunnassa oli 59 jäsentä: 6 vartionjohtajaa, 24 partiolaista ja 18 sudenpentua. Toiminnassa oli 1 joukkue, 3 vartiota ja 1 lauma. Vaeltajat toimivat yhdessä Luolapoikien vaeltajien kanssa. Piirileirillä Kauhajoen Hiukkajärvellä oli 5 kivitaskua. Polkupyöräviesti vastaanotettiin Kristiinasta ja vietiin Kauhajoelle.

[3]

Lippukunnanjohto

Vuosi LPKJ LPKAJ Sihteeri Rahastonh. VN PJ
1961 Rauni Herrala
17.8. asti,
M-L Hakala
17.8. lähtien
Maija Kallio
1.5. asti,
M-L Hakala
3.–17.8.,
Riitta Hakala
17.8. lähtien
Marja-Leena Hakala Aino Salonen Arja Mikkola
1962 Marja-Leena Hakala Riitta Hakala Seija Kangas Aino Salonen  ?
1963 Marja-Leena Hakala Riitta Hakala-Lehtinen
31.8. asti
Seija Kangas Aino Salonen  ?
1964 Helvi Ojanen Maria Seppä Inkeri Mikkilä Aino Salonen  ?
1965 ? ? ? ? ?
1966 - - - - -
1967 Maija Myllykoski
27.9. lähtien
- Maria Seppä
27.9. lähtien
-  ?
1968 Maija Myllykoski Kaisa Ketonen Maria Kalajainen Marja-Leena Hietalahti Raita Vainio
1969 Maija Myllykoski Eeva Mansikka Maria Kalajainen Marja-Leena Hietalahti Raita Vainio
1970 Maija Myllykoski
kevään
Irja Paasio
sysksystä
Eeva Mansikka Maria Kalajainen Marja-Leena Hietalahti Raita Vainio
1971 Irja Paasio
kevään
Maija Turunen
sysksystä
Eeva Mansikka
kevään
Raili Rantamäki
sysksystä
Maria Kalajainen Marja-Leena Hietalahti
kevään
Anna-Liisa Koppelomäki
sysksystä
Raita Vainio
1972 Maija Turunen
kevään
Raili Rantamäki
sysksystä
R.R. kevään Maria Kalajainen Anna-Liisa Koppelomäki Raita Vainio
1973 Raili Rantamäki Anna-Maija Rantanen Maria Kalajainen Anna-Liisa Koppelomäki Raita Vainio
1974 Raili Rantamäki Anneli Viitanen Maria Kalajainen Anna-Liisa Koppelomäki Anni Hakala
1975 Raili Rantamäki
kevään
Anni Varsala
sysksystä
Maria Kalajainen Anna-Liisa Koppelomäki  ?
1976 Anni Varsala Maria Kalajainen Anna-Liisa Koppelomäki  ?

Vuosi Muut johtajat Pöllöt Pikkupöllöt JoJo Tarpojaj.
1961 Netta Numminen
3.8. lähtien
1962 Netta Numminen
Riitta Hakala
1963 Inkeri Mikkilä Netta Numminen
Riitta Hakala-Lehtinen
31.8. asti
Ulla Ketonen
Helena Mattinen
1964 Marja-Leena Hakala Netta Numminen
Helvi Ojanen
1965 ? ? ? ? ?
1966 - - - - -
1967 Maija Myllykoski
Maria Seppä
1968 Elina Seppä M.M., Eeva Mansikka
Maria Kalajainen
Sirkka Kaasalainen
1969 E.S. M.M., E.M.
M.K. kevään
Raija Aho
Leila Sippola
1970 E.M.
M.M. kevään
Kirsti Kahila
Ritva Pirhonen
Aino Seppä
Irma Rinne
Helena Rantala
Mervi Rantanen
Seija Koppelomäki
Kaisu Karhu
Hilkka Niemelä
Lenita Haavisto
1971 E.M., K.K., R.P.
Raili Rantamäki
Anna-Maija Rantanen
A.S., I.R.,H.R.
M.R., S.K.
Outi Mattila
Salme Karjanmaa
H.N.
1972 Mervi Rantanen
Outi Mattila
Irma Rinne
Kirsi Vainio
Riikka Niemelä
Liisa Kujanpää
1973 M.R., R.N.
Tarja Viertoma
Terhi Mattila
Riikka Laitala
Eliisa Viitanen
Leena Koppelomäki
Mervi Rantanen Ritva Silpola syksystä
1974 M.R., R.N., E.V., L.K.
T.V., T.M., R.L.
Anna-Maija Rantanen
Sinikka Uitto
Päivi Itäkodes
Katariina Mäntylä
Mervi Rantanen
1975 M.R. ja A-M.R. kevään
Anni Varsala
Margit Hietikko
Marjo Kallio
Päivi Varsala
Anni Seppä
Annukka Viitanen
Maarit Numminen
1976 ? ? ? ? ?

[3]

Lippu

Sinisellä pohjalla, kuusi, Parra-vuori ja kolme kivitaskua

Parran Kivitaskut järjestivät kultturikilpailun, jossa piirrustuskilpailun aiheena oli lippukunnan lipun suunnittelu lippukunnan nimestä otetulla aiheella 1963.

Lipun suunnittelusta järjestettiin jälleen kilpailu 5.2.1964. Vanhempainneuvosto kokousti kilpailun jälkeen lipun suunnittelusta. Suomen Siniset Partiotytöt hyväksyivät Parran vuorenrinnettä ja kolmea kivitaskua kuvaavan lipun 26.3. ja lipun valmistus alkoi. Kankaan lippuun lahjoitti Lady-Leijonat.

Tiedossa ei ole kenen suunnittelema lippu lopulta on. Sinivihreä lippu vihittiin 26.4.1964 Teuvan kirkossa. Sen jälkeen oli yleisölle juhla, jossa puhui Aura Tamminen ja omat tytöt esiintyivät.

[3]

Maja

  • 23.3.1976 Lupauksenantotilaisuuden jälkeen keskusteltiin yhdessä luolapoikien kanssa mahdollisesta yhteisestä majasta.
  • Syksyllä ajettiin hiekkaa perustuksiin, jonka jälkeen valettiin kivijalka ja sen jälkeen alkoi maja nousta.
  • Valmis maja vastaanotettiin 30.12.1976

[3]

1975 alkoi majan rakentaminen Pappilankankaan tontilla, joka oli saatu seurakunnalta. Lippukunnan omien piirrustusten mukaan valmistettu hirsirakennelma tilattiin Kauhajoelta. Majaan tuli kaksi puolta, jotka olivat toistensa peilikuvia. Pohjatyöt, muurit ja takat jäivät lippukunnan tehtäväksi. Vanhempainneuvosto käynnisti rahariihen ja varainkeruukampanjan, joka onnistui hyvin. Ensimmäisenä vihreässä huopakattoisessa majassa kuusten kätkössä yöpyi sudenpentulauma Konkelot 1976[1]. Vieressä virtaavaan puroon on toisinaan padottu uimapaikka ja pihaan on pystytetty telttasauna.

Lähteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Historiikki partiotoiminnasta Teuvalla 1915–1980, Onni Viitanen
  2. 2,0 2,1 2,2 EPP — ja lujempaa ei mee! : Eteläpohjalaista partiotoimintaa 19212001, Maija Myllykoski, ISBN 952-91-3816-4
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Lippukunnan toimintakertomukset 19611976 sisältävä kirja