Partion kasvatuskäsitys
Partion kasvatuskäsitys kuvaa, miten partiokasvatus toimii ja miten se vaikuttaa. Käsitys uudistettiin vuonna 2024 osana Ohjelmauudistus 2028 -projektia aiemman ohjelmakäsityksen pohjalta. Partion kasvatuskäsitystä on avattu Suomen Partiolaisten partiokasvatuslinjauksessa.[1]
Suomessa partiokasvatuksen kohderyhmä ovat 7–25 -vuotiaat lapset ja nuoret ja partiokasvatus tarkoittaakin kaikkea sitä, miten lapset ja nuoret osallistuvat partiotoimintaan ja toteuttavat sitä. Partiossa korostetaan lasten ja nuorten toimijuutta ja osallisuutta. Aikuisilla vapaaehtoisilla on tärkeä rooli tukea lapsen ja nuoren yksilöllistä kasvua, osallistumista sekä vaikuttamismahdollisuuksia kuunnellen ja auttaen. Aikuisille partiotoiminnassa mukana oleminen tarjoaa tilaisuuden myös omaan kasvuun ja monipuoliseen kehittymiseen, vaikka kaikki partiotoiminta tähtääkin lasten ja nuorten kasvamiseen.
Partion päämäärää on tarkennettu kasvatustavoitteiden, partiomenetelmän ja kasvamisympäristöjen avulla. Kasvatustavoitteet vastaavat miksi-kysymykseen eli siihen, miksi kasvatamme lapsia ja nuoria partiossa. Partiomenetelmä vastaa kysymykseen, miten partiossa kasvetaan ja kasvatetaan. Kasvamisympäristöt vastaavat partiokasvatuksen missä-kysymykseen ja voivat olla niin fyysisiä (leiri, metsä, partioalus) kuin sosiaalisiakin (lippukunta, vartio).
Partio-ohjelma sisältää ikäkaudet ja niiden aktiviteetit toteutusvinkkeineen. Partio-ohjelma on räätälöity vastaamaan siihen, miten partiokasvatusta kannattaa toteuttaa Suomessa. Partio-ohjelma perustuu kasvatustavoitteisiin ja partiomenetelmään sekä huomioi erilaiset kasvamisympäristöt. Partio-ohjelmaa päivitetään säännöllisesti.
Partiokasvatus vaikuttaa niin yksilöihin kuin yhteiskuntaan. Partiokasvatus tukee yksilön persoonallisuuden kehitystä kasvatustavoitteiden mukaisesti seuraavilla kokonaisvaltaisen kehityksen osa-alueilla: kehollinen, älyllinen, tunne-elämä, sosiaalinen ja katsomuksellinen. Partiokasvatus rakentaa yhteiskuntaa ja maailmaa, jossa ihmiset osallistuvat ja vaikuttavat, voivat hyvin ja pärjäävät muutostilanteissa, ovat aktiivisia yhteisöjen jäseniä ja toimivat ekologisesti kestävämmin.
