Pirkan Pojat
Pirkan Pojat | |
---|---|
Virallinen nimi | |
Pirkan-Pojat | |
Perustiedot | |
Perustettu: | 14. joulukuuta 1937 |
Lyhenne: | PiPo |
Sisarlippukunta: | Nokian Partiotytöt |
Toiminta-alue | |
Toiminta-alue: | Nokia |
Kotikunta: | Nokia |
Alue: | Nokia |
Partiopiiri: | Hämeen Partiopiiri |
Taustayhteisö: | Nokian NMKY |
Toimipaikat | |
Kolo: | Yrittäjänkatu, Nokia |
Kämppä: | Pihkapirtti eli "Pihkis" |
Tunnukset | |
Huivi | |
Punaiseen ja harmaaseen halkoinen | |
Partiopaita | |
Sininen | |
Lippu | |
Linkit | |
Kotisivu: https://www.facebook.com/Partiolippukuntapirkanpojat |
Historia pähkinänkuoressa
Partiotoiminta aloitettiin Nokialla alunperin vuonna 1918 Hyrsky-nimisen partioseuran toimesta. Vuosina 1918-1922 Nokialla toimi myös sekajärjestö Nokian Partiolaiset. Toiminta hiljeni vuosiksi, kunnes Pirkan Pojat perustettiin Nokialla 1937. Toiminta oli alussa vilkasta, mutta hiljeni sotavuosien ajaksi, joskaan ei lakannut kokonaan. Tammikuusta 1945 toiminta alkoi uudelleen ja on jatkunut katkotta tämän jälkeen, joskin jäsenmäärä on vaihdellut vuosien saatossa 20 ja 150 välillä.
Koska kesä- ja talvileirien välillä tapasi alkuaikoina tapahtua jäsenkatoa, järjestettiin syksystä 1953 alkaen syysvaellus Reiskan lenkki eli Reskis piristämään leirien välistä aikaa. Vuodesta 1962 Reskis sai seurakseen keväälle Jaskan Vaelluksen eli Jaskiksen. Nämä lippukunnan yhteiset seikkailijäikäisestä ylöspäin suunnatut yöretket ovat oleellinen osa toimintaa vielä nykypäivänäkin.
Pirkan Poikien kokoontumistilojen juuret ovat tukevasti Nokian Kerholassa. Alussa kokoonnuimme Kerholan näyttämön takaosan yläkerrassa, myöhemmin kellarissa useassakin eri huoneessa. Remontin vuoksi Pirkan Pojat oli 1962-1964 evakossa Kerholasta ja tuona aikana jonkin aikaa kokonaan ilman kokoustiloja. Syksyllä 1964 pääsimme kuitenkin takaisin Kerholan kellariin samanaikaisesti Nokian Partiotyttöjen kanssa eri puolille käytävää. Näissä tiloissa saimme kokoontua vuoden 1996 syksyyn asti, jolloin jouduimme jälleen remontin vuoksi evakkoon. Remontin jälkeen pääsimme jälleen Kerholaan syksystä 1997 lähtien, kunnes muutimme englanninkielisen leikkikoulun kasvaneen tilantarpeen vuoksi Yrittäjäkadulle nykyisiin tiloihimme syksyllä 2003. Uudet tilat meille tarjosi Nokian kaupunki ja niihin kuului aiemmasta poiketen myös varastotilaa.
Partiomajamme Pihkapirtti on ollut käytössämme syksystä 1959. Mökki sijaitsee Urhatunniemessä Pyhäjärvellä, Nokian Seurakunnan mailla. Mökin rakennustarpeet saatiin pitkälti lahjoituksena Nokian alueen yrityksiltä ja maatiloilta ja se rakennettiin talkootyönä. Pihkapirttiä ovat käyttäneet Pirkan Poikien lisäksi ahkerasti myös Nokian Partiotytöt, Satahämeen Vasamat sekä jonkin verran myös Nokian Eräveikot. Mökki myös mahdollisti veneilytoiminnan aloittamisen, joka jatkuu vilkkaana kesäisin vielä nykyäänkin.
Pirkan Pojilla on ollut pitkään yhteistä toimintaa sisarlippukunta Nokian Partiotyttöjen kanssa. Toiminta on viime vuosina tiivistynyt entisestään.
Pirkan Poikien vihreäharmaa lippu on otettu käyttöön 23.4.1953 ja punaharmaa huivi 14.11.1960. Lipun väristä huivia emme saaneet, koska värit olivat jo käytössä toisella lippukunnalla.
Kalusto
Autot
Pirkan Pojat hankkivat vuonna 1961 käyttöönsä vuoden -52 Fordson-pakettiauton. Auto sai nimen Sohvi ja tästä alkoi n. 10 vuotta kestänyt vaeltajien autoilun aikakausi. Autolla taitettiin matkaa lähinnä hiljattain valmistuneelle Pihkapirtille ja se myytiin jo seuraavana vuonna eteenpäin. Jatkajaksi ostettiin Willy's Jeep, Wilma, vuosimallia -56. Autossa riitti voimaa ja maavaraa kaikenlaiseen ajeluun ja sillä käytiin jo pidemmillä matkoilla kilpailuissa sekä pisimmillään Norjan Lapissa asti. Vuonna 1964 Wilma vaihdettiin Commer-Cob-merkkiseen autoon, joka nimettiin Catiksi, jota jouduttiin vaihdon jälkeen paikkailemaan runsaasti ruostevaurioiden vuoksi. Vuonna 1966 Cato vaihdettiin vuoden -65 Renault 4:n, joka sai nimen Tippa. Tätä autoa pidettiin vuoteen 1970 asti, jonka jälkeen autoista lippukunnan kalustossa luovuttiin johtuen muuttuneesta verotuksesta.
Veneet
Ensimmäiset kosketukset veneilyyn koettiin 1950-luvulla, jolloin saatiin kesäleireille lainaan moottoriveneitä huollon järjestämiseksi. Pihkapirtin valmistumisen jälkeen haave omasta veneilytoiminnasta toteutui Urhatunniemen otollisen sijainnin vuoksi. Vuonna 1962 hankittiin Näsi-jolla Nefer, joka sai pian seurakseen omatekoisen Titin samana vuonna. Seuraavana vuonna Nefer sai sanan luokan sisaraluksen Niccen. Purjeveneet eivät kuitenkaan sopineet leirien huoltoon, joten tarvittiin isompi moottorivene. Nokia-Yhtiöiltä saatiinkin ostettua vuonna 1963 käytöstäpoistettu hinaaja Key, joka palveli käytössä viitisen vuotta. Purjeveneet näkivät käyttöä kymmenkunta vuotta, kunnes veneilytoiminta väistyi hetkellisesti sukelluksen kasvattaessa suosiota 1960-luvun lopulla. Veneilytoiminta vilkastui uudelleen 1970-luvun alussa, jolloin hankittiin uusi hinaaja Skippy. Tämän seuraksi hankittiin 1971 Lightning-luokan Pipsa, jota myöhemmin kutsuttiin myös Litiksi. Skippy myytiin pois vuonna 1974. Vuonna 1975 saatiin lahjoituksena lasikuituvene poijuveneeksi puurunkoisten tukkilullien ja puuveneiden sijaan, joiden kanssa oli vuotamisongelmia.
Vuonna 1981 hankittiin lippukunnan käyttöön alumiinirunkoinen Ro-Buster Suzuki DT5-perämoottorilla. Moottoria voitiin tarvittaessa käyttää myös purjeveneessä varavoimana pitkillä purjehduksilla. Ro-Buster vaihdettiin suurempaan ja parempikuntoiseen Mix Busteriin vuonna 1987. Tähän saatiin lahjoituksena suurempi Evinrude 8 moottori. Purjevenekantaan lisättiin vuonna 1989 Suomen Partiolaisten kehittämä Scout-jolla, joka sai nimen Pirkka. Arkipäiväisesti jollaa kutsutaan kuitenkin Skautiksi. Vuonna 1992 moottorikanta uusittiin Johnson 3 ja Johnson 8 moottoreihin, jotka ovat käytössä yhä. Vuoden 1995 melontapainotteisen kesäleirin, Majavan, innostamana lippukunnalle hankittiin Old Town Discovery-merkkinen kanootti, jossa on penkit kolmelle melojalle. Lightning-jolla Pipsa oli käytössä 2000-luvun alkuun asti, mutta puurunkoisena veneenä kosteus alkoi muodostua ongelmaksi ja vene on ollut kuivilla useamman vuoden odottamassa kunnostusta. Vuonna 2008 ostettiin tämän jatkajaksi vuoden 2002 lasikuiturunkoinen Lightning, Alma, joka on toiminut purjehduskoulutuksen selkärankana.
Nykyinen kalusto:
- Lightning Alma
- Scout Pirkka
- Mix Buster, Johnson 8 hp
- Soutuvene, Johnson 3 hp
- Kanootti Old Town Discovery
Tunnukset
Pirkan Poikien lipussa vihreän pohjan jakaa keskeltä viistoon hopeinen virta. Lipun alakulmassa on keltainen partiolilja, yläkulmassa kolme tähteä ja keskellä P. Lipun on lahjoittanut Kaarlo Salminen ja se on otettu käyttöön 23.4.1953.
Pirkan Poikien partiopaita on sininen normaaleine tunnuksineen. Pirkan Poikien huivi on punaharmaa ja se on otettu käyttöön 14.11.1960. Huivin ovat suunnitelleet Petteri Portin ja Kalle Siukola. Alunperin huiviin yritettiin saada lipun värit eli vihreä ja harmaa, mutta näitä värejä ei saatu, koska värit olivat varattuja. Pirkan Poikien sudenpennut käyttävät sinistä huivia.
Pirkan Pojilla on myös käytössä metsänvihreä anorakki, johon on etutaskun läppään painettu "Pirkan Pojat" sekä selkään sama teksti suuremmalla ja tekstit "Scouting forever. Since 1937."
Lippukunnanjohtajat
- Eero Taipale 1937-1938
- Jorma Teriö 1939-1944
- Toivo Vaismaa 1945-1947
- Pauli Vahtera, Aimo Koskela 1948
- Pauli Vahtera 1949-1952
- Reino Muola 1953-1964
- Jaakko Kivekäs 1965-1968
- Jaakko Kotiranta 1969
- Ilmari Nahkola 1970
- Kimmo Penttinen 1971-1972
- Hannu Niinimäki 1973-1976
- Tapio Tuominen 1977
- Matti Jokinen 1978-1979
- Tapio Tuominen 1980-1981
- Jorma Tyven 1982-1995
- Ari Vuorinen 1996-2000
- Juha Vaahtolammi 2001-2004
- Jussi Kurkela 2005-2007
- Aapo Jormanainen 2008–2011
- Juha Heiskanen 2012-2014
- Jussi Kukkonen 2015-
Tunnettuja Pirkan Poikia
- Jaakko "Räiskäle" Kivekäs (1928-2006), Pohjois-Karjalan Partiopoikapiirin puheenjohtaja, Hämeen Partiopoikien piirinjohtaja 1970-1981, Hämeen Partiolaisten piirinjohtaja 1973-1976 ja 1979-1980, Suomen Partiopoikajärjestön puheenjohtaja
Lähteet
Pirkan Poikien 60-v. historiikki, 1997
Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Päijät-Häme | Riihimäki | Tampere (Länsipiiri • Sisäpiiri • Itäpiiri)
Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Lahden alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset
Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Aurinkovuoren Vartijat | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjunalustan Siniveljet | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hollolan Hirvenhiihtäjät | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Joutjärven Kipinät | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmoisten Korpisudet | Kuikkavuoren Pojat | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kymen Kotkat | Kymen Vartiot | Kyynärön Kiertäjät | Kärkölän Kärpät | Lahden Ilvesveikot | Lahden Katajaiset | Lahden Siniset | Lahden Versot | Lammin Evonkävijät | Launeen Lähdesiskot | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Lähteen Vartijat | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Myllykylän Harjuvuokot | Myrskylinnut | Mäntänvuoren Partiolaiset | Nastapartio | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsijärven Kipinät | Näsin Tytöt | Orimattilan Samoilijat | Oriveden Eräsissit | Oriveden Eräsudet | Padaspartio | Parolan Eräveikot | Pirjetan Partio | Pirkan Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Puuha-Marit | Riihimäen Eräpojat | Riihimäen Erätytöt | Riihiveikot | Roineen Tytöt | Ryttylän Eräveikot | Sahalahden Sinisudet | Santamäen Palokärjet | Sata-Hämeen Vasamat | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tainionvirran Taimenet | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Metsänkävijät | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Vammalan Nuotiosiskot | Wanajan Ilves | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Vuoreksen Valloittajat | Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet