The ScoutWiki Network server was upgraded on November 20th, 2019. The maintenance is now over. Please inform us in Slack or via email support@scoutwiki.org if you encounter any unexpected errors – it's possible the upgrade has missed something. Thanks and happy scoutwiki'ng!

Roito

Kohteesta PartioWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Roitotuli eli roito tai roitto on pitkänomainen nuotio joka muistuttaa hiukan rakotulta mutta on sitä huonompi monellakin tapaa. Se tehdään useammasta kuin kahdesta puusta, tavallisesti kolmesta pöllistä jolloin laitetaan 2 alle ja yksi niiden päälle, tulen palaessa alapuiden ja yläpuun välissä.

Roiton huonoja puolia on, että se polttaa kaikki kolme puutaan nopeammin kuin rakovalkea kaksi puutaan, se suuntaa lämpöä enemmän ylöspäin pois nukkujista ja se vaatii hoitoa useita kertoja palamisaikanaan. Hyvinä puolina päälimmäinen puu ei pyörähdä pois paikaltaan, se voidaan tehdä huonommista puista ja sen yllä voi keitellä paremmin kuin rakotulilla.

Huonojen puoltensa takia roito kelpaa vain varauksella yöpymistuleksi ja useimmiten rakotuli olisikin parempi valinta.

Leirisiskojen huiviin on kuvattu roitotuli.

Tarvittavat varusteet ja materiaalit

  • Kolme kuivaa puupölliä
  • kaksi tuoretta, n. 5-10cm paksuista aluspuuta tai kiviä tukemiseen
  • Kirves ja puukko
  • Neljä kuivaa oksaa, paksuudeltaan 2-4cm
  • Tulitikut
  • sytykkeitä

Puun valinta

Roito ei ole puiden suhteen yhtä nirso kuin rakotuli, mutta siinäkin on haittaa mikäli puut ovat kovin märkiä tai oksaisia. Tee roito lehtipuusta tai männystä, kuusesta tehtynä se voi ampua kipinöitä usean metrin päähän.

Roitotulen tekeminen

  1. Laita kaksi rukoa vierekkäin maahan, siten että tuuli puhaltaa runkojen suuntaisesti.
  2. Laita kuivat oksat runkojen väliin, päätyyn X-muotoon.
  3. Tue alapuut paikalleen sivulta joko tuoreilla puilla tai kivillä.
  4. Talvella lovea aluspuita tarpeen mukaan ja laita ne alle nostamaan pöllit irti lumesta.
  5. Puiden syttymista voi helpottaa hakkaamalla ylä- ja alapuiden väliin jäävään kohtaan lastuja kirveellä, mutta se ei ole välttämätöntä mikäli puut ovat riittävän kuivat.
  6. Laita keskikolo täyteen kuusen alaoksia, kiehisiä ja muuta sytykettä. Laita sytykkeitä myös runkojen päälle.
  7. Laita kolmas, paksuin pölli X tukien varaan päälimmäiseksi.
  8. Sytytä sytykkeet koko nuotion leveydeltä kummaltakin puolelta.
  9. Poista X-puut mikäli ne eivät itsekseen pala pois siinä vaiheessa kun rungot ovat syttyneet.
  10. Jos puut ovat riittävän kuivia, voidaan X-tuet jättää pois ja laittaa alemmat rungot aivan kiinni toisiinsa. Sytytysvaiheessa yläpuu erotetaan kahdella vaakasuuntaisella puulla rakovalkean tapaan. Tällainen roito palaa vähän pidempään, ei kuitenkaan lähelläkään rakotulen kestoa.

Poltto

  • Yläpuu palaa kiilan muotoon ja työntää alapuita erilleen, paljastaen yläpuusta lisää kylkeä liekille. Työnnä aina välillä alapuita lähemmäs toisiaan että yläpuu kestäisi mahdollisimman pitkään.
  • Kun yläpuu on palanut liian pieneksi, sen tilalle voi nostaa kokonaan uuden pöllin jolla voidaan saada lähes alkuperäisen verran lisää paloaikaa.
  • Kun yläpuu palaa kokonaan pois, eikä lisäpuita enään ole, työnnä alapuita kohti toisiaan jolloin tuli taas jatkaa palamista. Tässä vaiheessa nuotiosta on mahdollista tehdä kylki- tai rakotuli, mutta se luultavasti palaa aika pian loppuun koska nuotiopohjan hiillos sytyttää puut liian voimakkaasti joka puolelta.

Roitotulen sovellutuksia

Kuten tavallinen roito, nämäkin kaikki ovat huonompia yöpymistulia kuin rakovalkea. Tunnelmatulina niitä voi käyttää.

  • Jätkän valkea, jossa alla on kaksi isoa puuta ja yksi pieni puu. Pienen puun päällä kahden isomman puun välissä lepää vielä yksi pölli. Sillä on samat alapöllien pörähdystaipumukset ja kunnollista rakotulta nopeampi palamisnopeus kuin tavallisella kolmen puun roitotulella. Yläpölli palaa nopeammin kuin varsinaisella roitotulella ja X-tukia ei yleensä tarvita sen kanssa koska sytyketila on riittävän suuri vaikkei tulipintoja olisi hakattukaan kirveellä lastuille.
  • Pinotuli, eli ohuista puista koottava kasamainen roitotuli, jossa alimpana voi olla esim. viisi runkoa, sen päällä neljä, kolmannessa kerroksessa kolme, toisessa kerroksessa kaksi ja päällimmäisenä yksi runko. Se sytytetään ylimmästä raosta mutta useimmiten se jossain vaiheessa syttyy kokonaisuudessaan ja siten pääsee palamaan puumäärään nähden nopeasti loppuun.
  • Seinätuli, joka on kuin puolikas pinotuli. Seinätulen takaosa tuetaan vähän takaviistoon tuoreilla pystykepeillä ja tuli sytytetään alhaalta. Tarkoitus on että "seinä" heijastaa lämpöä ja syöttää lisää puuta nuotioon mutta syöttö katkeaa helposti tai vaihtoehtoisesti kaikki puut syttyvät jos seinä on liian pysty. Takana on yleensä vapaata tilaa johon nuotio tai palamattomat puut helposti romahtavat. Pinotulta ei tule pinota kiveä tai kalliota vasten, kuuma tuli ja hiillos rapauttavat kiveä ja pahimmassa tapauksessa halkaisevat sen. Jos rakennat automaattisyöttöisen seinätulen yöpymistuleksi, nosta aluspuoden nukkujien puoleisia päitä ylöspäin esim. kivien avulla että puut eivät lähtisi vierimään kohti nukkujia nuotion säätäessä itseään. Laita tästä huolimatta riittävän iso kynnyspuu varmistamaan ettei puita pääse vierimään makuupusseille asti.
  • Automaattinuotio eli "Self feeding fire". Siinä pystytukien avulla pinotaan pitkät polttopuut sivulta katsottuna V-muotoon ja sytytetään keskeltä - vähän kuin kaksi toisiaan vasten olevaa seinätulta. Oikein tehtynä nuotio palaa alhaalla ja syöttää painovoimalla uutta puuta tuleen kun edellinen palaa loppuun. Koska puita syötetään kahta puolta, ne eivät pääse rullaamaan pois vaan pysyvät suunnitellulla paikalla. Nuotiomallilla on vain vähän käyttötarkoituksia, koska palamattomat puut estävät lämmön ja valon pääsyn sivulle. Rosvopaistin tai vastaavan ruokalajin valmistukseen se kuitenkin toimii.