Suomen Metsänkävijät/Suurmänkijä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Taustaa

Kultainen Suurmänkijämerkki on kullattu Metsänkävijöiden jäsenmerkki numeroituna ja sitä kannetaan tavallisen metsänkävijämerkin paikalla partiopuseron tai partiojohtajatakin oikean rintataskun laskoksella.

Ensimmäiset merkit jaettiin Helsingin Metsänkävijäin 30-vuotisjuhlassa 22.3.1947. Ensimmäinen Suurmänkijä on itseoikeutetusti Ilmari ”Iso-Hukka” Vainio, joka on monen metsänkävijälippukunnan perustaja ja ensimmäinen ja pitkäaikainen Suomen Meren- ja Metsänkävijäin Liiton puheenjohtaja.

Säännöt

  • 1 §
Kultainen Suurmänkijämerkki on kullattu Metsänkävijöiden jäsenmerkki numeroituna ja sitä kannetaan tavallisen mänkijämerkin paikalla partiopuseron oikean rintataskun laskoksella.
  • 2 §
Merkki myönnetään 3 §:ssä mainituilla perusteilla Helsingin Metsänkävijäin hallituksen kokouksessa. Ehdotuksen tulee olla puoltanut kaksi (2) metsänkävijälippukuntaa tai yksi (1) metsänkävijälippukunta ja Suomen Metsänkävijäin edustajisto. Merkin saajan oman lippukunnan tulee hyväksyä merkin hakeminen.
  • 3 §
Merkkiä ei tulisi ehdottaa muuta kuin vähintään 10 vuotta joko aikaisemmin tai nykyään aktiivisesti ja ansiokkaasti metsänkävijöissä johtajatehtävissä toimineelle yhdelle tai useammalle johtajapartiolaiselle tai partiojohtajalle. Ehdotuksen pohjana tulee olla ehdottavan lippukunnan johtajiston tai Suomen Metsänkävijäin edustajiston yksimielinen päätös. Jakamisprosessia ei ole sidottu mihinkään tapahtumaan, vaan se voidaan aloittaa milloin hyvänsä. Ehdotus on jätettävä 2 §:ssä mainituin ehdoin Helsingin Metsänkävijäin hallituksen puheenjohtajalle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen ehdotettua jakamispäivää.
  • 4 §
Helsingin Metsänkävijät pitävät luettelorekisteriä merkin saaneista suurmänkijöistä saamisjärjestyksessä. Tähän merkittäköön myös ennen näiden sääntöjen voimaantuloa merkin omaavien metsänkävijöiden nimet.
  • 5 §
Myönnetyn merkin maksaa ehdotuksen tehnyt lippukunta.
  • 6 §
Nämä säännöt astuvat voimaan heti ja voidaan niihin tehdä muutoksia vain Suomen Metsänkävijäin edustajakokouksessa 3/4 äänten enemmistöllä.

Ehdottaminen

Jakamisprosessia ei ole sidottu mihinkään leiriin tms. vaan se voidaan käynnistää milloin vain. Hakijalippukunta tekee hakemuksen, jonka lähettää niille mänkijälippukunnille, jotka ovat lupautuneet puoltamaan hakemusta. Mikäli merkkiä kuitenkin ehdottaa muu kuin merkin saajan lippukunta, tulee ehdottajan pyytää lupa merkin saajan lippukunnalta.

Saatuaan puollot kahdelta taholta, lähettää hakijalippukunta Helsingin Metsänkävijäin hallituksen puheenjohtajalle paketin kokonaisuudessaan kaksi kuukautta ennen ajateltua jakamispäivää. Suomen Metsänkävijäin sihteeristö voi toimia sekä hakijana, että puoltajana. Hakemuksesta tulee käydä ilmi ansiomerkin saajan partiohistorian pääkohdat mänkijöiden parissa: liittymisvuosi, tehtävät lippukunnassa, SuMessa, aiemmin saadut ansiomerkit. Piiri- ja järjestötason tehtävistä on hyötyä, mutta merkkiä myönnettäessä painotetaan osallistumista mänkijöiden toimintaan. Piireillä ja kattojärjestöllä on omat ansiomerkkinsä. Hakemuksen tulee olla tehty jokaisesta saajasta erikseen, kahta samanlaista henkilöä ei ole olemassakaan. Jokainen ihminen ansaitsee oman hakemuksen. Helsingin Metsänkävijäin hallitus varmistaa merkin saajan lippukunnalta, että se on tietoinen haettavasta merkistä ja hyväksyy merkin hakemisen. Tämä silloin, kun merkkiä ei hae oma lippukunta.

Jakaminen

Jakotilaisuudessa kaikki paikalla olevat suurmänkijän arvon omaavat kutsutaan lavalle ja heistä arvoiältään vanhin eli pienimmän suurmänkijämerkin omaava jakaa merkin saajalle. Näin ei kuitenkaan ole mahdollisuus toimia jokaisessa tilaisuudessa, joten merkin voi jakaa myös jollakin muulla arvokkaalla tyylillä. Tilaisuuteen tulisi kutsua puoltajalippukunnat sekä Suomen Metsänkävijäin sihteeristö. Myös muita Mänkijälippukuntia saa kutsua.

Luettelo Suurmänkijä-merkin saaneista henkilöistä

Rivin alussa merkin numero, henkilön nimi, hänen jakamishetken metsänkävijälippukuntansa ja suluissa merkin myöntämisvuosi: