A new ssl certificate is installed on the ScoutWiki's. Everyone can now connect to the ScoutWiki again securely..

Suomen Vapaa Partioryhmä

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Vapaa Partioryhmä
Perustiedot
Perustettu: 1917
Lyhenne: SVPR - FFSB
Tyyppi: Lippukuntaryhmittymä (aikaisemmin partioliitto)
Kieli: Suomi
Jäseniä: 7 aktiivisesti toimivaa lippukuntaa
Logo
Svpr.svg
WWW-sivut
https://sites.google.com/site/svprfssb/

Suomen Vapaa Partioryhmä ry, Finlands Fria Scoutbrigad rf, eli SVPR-FFSB, on partiolippukuntien muodostama yhdistys, joka pyrkii partioliikkeen ja partioaatteiden levittämiseen Suomen nuorison keskuuteen kieli-, uskonto- ja muista rajoista riippumatta. Tavoitteidensa toteuttamiseksi ryhmä järjestää koulutus-, retki- ja leiritoimintaa.

Yhdessä toimimalla on pystytty järjestämään tapahtumia, jotka yksittäisen lippukunnan voimin olisivat jääneet haaveiksi. Ryhmä järjestää retkiä ja muita tapahtumia. Myös erilaiset kurssit, leirit ja ryhmäpäivät kuuluvat SVPR:n toimintaan. Ryhmä on pystynyt toimimaan joustavasti ja sopuisasti, lippukuntien kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Yhteistyö muiden lippukuntien kanssa on ollut virkistävää ja antoisaa – ja se tulee jatkumaan.

Käytännössä SVPR on Suomen Partiolaisten perustamisen jälkeen toiminut lippukuntaryhmittymänä, joka yhdistää lippukuntia sekä aatteellisesti että käytännön toiminnan kautta. Erikoispiirteenä on SVPR:n suvaitsevaisuudesta kumpuava tausta toiminnasta ilman uskonnollista taustayhteisöä (jäsenlippukunnilla voi olla taustayhteisönä seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta) sekä lippukuntien välinen yhteystyö yli aluerajojen.

Toiminta

Ryhmä järjestää lippukunnilleen monipuolista toimintaa. Ajankohtaisista tapahtumista tarkempaa infoa löytyy ryhmän nettisivuilta.

Donkka on SVPR:n kunniapuheenjohtaja Sven Donnerin mukaan nimetty partiotaitokilpailu. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2004, ja siitä on sittemmin tullut joidenkin vuosien välein toistuva, usean lippukunnan yhteistyössä järjestämä partiotaitokilpailu lippukuntien luonnollisille vartioille. Donkkaa on järjestetty sekä yö- että päiväkisana. Erikoispiirteenä kaupunkikisoja lukuun ottamatta edellisen kisan maali on toiminut seuraavan kisan lähtöpaikkana.

KivaKiva on johtajille tarkoitettu rentoutumisviikonloppu ilman tiukkaa ohjelmarakennetta. Tyypillisesti ohjelmassa on ollut leikkien lisäksi syömistä sekä leffojen katsomista. KivaKivoilla on yleensä teema. Aiempia teemoja ovat olleet mm. risteily, rakkaus ja päiväkoti. Joinakin vuosina on tapahtuman sijasta järjestetty erähenkisempi tapahtuma, esimerkiksi EräKivaKiva.

Sudenpentu- ja seikkailijapäivät on ryhmän lippukuntien sudenpentulaumoille sekä seikkailijoille tarkoitettu tapahtumapäivä tai -ilta. Sudari- ja seikkailijapäivillä on perinteisesti järjestetty päivän teeman mukainen toiminnallinen rastirata, jota laumat kiertävät. Ne on järjestetty hyvillä ulkoilupaikoilla, esimerkiksi Suomenlinnassa, Keskuspuistossa tai Seurasaaressa.

Ryhmä järjestää lippukunnilleen myös erilaisia kursseja. Aiemmin on järjestetty mm. ensiapu 1 -kurssi, jolta sai Suomen Punaisen Ristin ensiaputodistuksen. Viime vuosikymmenen aikana antoisimpana on koettu vartionjohtajakurssit / ryhmänohjaaja-kurssit eli ROK-kurssit

Ryhmäpäivät on parin vuoden välein järjestettävä retki kaikille ryhmän lippukunnille. Menneinä vuosikymmeninä Ryhmäpäiville vartiolaiset ja johtajat ovat perinteisesti saapuneet perjantai-iltana, ja vartiolaisille on monipuolista ohjelmaa lauantai-iltaan asti, jolloin he palaavat kotiin. Lauantai-iltana on toimintaa johtajille ja sunnuntaina pidetään vuosikokous. Päivät on järjestetty maaliskuun alun ja huhtikuun puolenvälin välisenä aikana, ja sen järjestämisestä vastasi keskusvaliokunta. Vuoden 2005 Ryhmäpäivien (koko viikonloppu kaikille ikäkausille vartiolaisita ylöspäin Louhelan seurakunnan leirikeskuksessa) jälkeen on järjestämisvastuu siirretty Keskusvaliokunnalta tapahtuman nimetylle johtajalle. 2010-luvun Ryhmäpäivät ovat olleet 2012 (samoajille ja vanhemmille Kavalahden leirikeskuksessa) sekä 2014 (tarpojille ja varttuneemmille Turussa la-su).

Ryhmän merkittävin tapahtuma on muutaman vuoden välein järjestettävä kesäleiri. Leiri kestää sudenpennuilla noin neljä yötä ja vartiolaisilla ja johtajilla n. yhdeksän yötä. Edelliset kaikille ikäkausille suunnattut ryhmän kesäleirit olivat Femur 1995, Saeculum 30.7.-8.8.2007 sekä Aduniad 30.7. - 7.8.2013. Vuonna 2017 on SVPR:n satavuotisjuhlaleiri alkukesästä. SP:n suurleirivuosina SVPR on järjestänyt leirin nuoremmille ikäkausille, vuonna 2010 järjestettiin Pauke 9-13.6.2010 ja vuonna 2004 Gangut 9-18.6.2004, joka oli osalle lippukunnista tarkoitettu kaikille ikäkausille.

Lippukunnat

Tällä hetkellä Suomen Vapaa Partioryhmään kuuluu seuraavat lippukunnat:

Leirit

Tiedoista puuttuu useita leirejä etenkin tyttöjaoston osalta vuosilta 1920-1969

  • Porvoo Vessö (tytöt sisällä, pojat teltoissa lähitienoilla) vuonna 1917
  • Vihti Veikkola, SVPR:n tyttöjaosto Siuntiossa vuonna 1928
  • Siuntio Järvenkylä, SVPR:n poikajaoston leiri Siuntiossa vuonna 1928
  • Vierumäki SVPR-suurleiri (partioliikkeen. 25v juhlaleiri), vuonna 1935
  • Vähäniemi SVPR-suurleiri, Sysmä Supittu vuonna 1955
  • Tuohikotti / SVPR (nimestä eriäviä tietoja), Savitaipale Tuohikotti, yhteisleiri (pojat ja tytöt) vuonna 1969
  • Topeno, Loppi Topeno Kalaton-järvi, vuonna 1973
  • ExTempore Sysmä, Karimäen Oratin niemi vuonna 1976
  • ExTempore II, Pernaja Rönnäs, vuonna 1977
  • ExTempore III, Espoo Nuuksio Ööga, sudenpentuleiri SP:n suurleirivuonna 1979
  • Ex Tempore Peter Pan, Hanko Bengtsår, PäPan piirileirivuonna 1982
  • Tuohikotti / Tuohileiri, Savitaipale, vuonna 1983
  • Eräleiri - sudenpentuleiri, Vihtijärvi Iso-Kairi, vuonna 1985
  • Leiri Tuohikotilla vuonna 1989
  • Pogosta, Savonlinna Sauvonranta vuonna 1991
  • Femur, Sauvo Ampola, vuonna 1995
  • Gangut, Tammisaari, sudenpentu/kaikkien ikäkausien leiri SP:n suurleirivuotena 2004
  • Saeculum, Tammisaari Skutviken, vuonna 2007
  • Pauke, Kiljava, sudenpentu- ja seikkailijaleiri SP:n suurleirivuotena 2010
  • Aduniad, Tammisaari Skutviken, vuonna 2013
  • Satavuotisjuhlaleiri vuonna 2017

SVPR:n leirien erikoispiirteenä voi pitää vielä 2010-luvullakin vahvana jatkuvaa perinnettä keittiövartioista. Kuten perinteisten Ko-Gi - kurssien metsäleiriosalla, jaetaan SVPR:n leireillä vartiolaiset, tarpojat, ryhmänjohtajina toimivat samoajat sekä seikkailijat keittiövartioihin. Nämä keittiövartiot / savut vastaavat koko leirin ajan omasta ruoanvalmistuksestaan. Näin leiriläiset pääsevät vaikuttamaan aterioihinsa sekä raaka-aineiden että valmistustavan kautta ja ruoanvalmistuksesta tulee osa leiriarkea, jolloin ns. ohjelmallista leiriohjelmaa on pidempien ruoka-aikojen vuoksi hieman vähemmän. Ainoan poikkeuksen muodostavat ensimmäisen ja viimeisen päivän lämpimät ruoat sekä tyypillisesti vierailupäivän lounas tai haikin jälkeinen ateria.


Tuohikotti-leirillä (vai Tuohi?) 1983 pelattiin paljon lentistä ja kärsittiin voimakkaasta vatsatautiepidemiasta. Leirillä olivat mukana ainakin Toimen Tytöt, Toimen Pojat, Lauttasaaren Lainepartio ja Haukka-Veikot.

Gangut pidettiin alkukesästä 2004 Taruksen vuoksi. Leirillä mukana olivat Toimen Tytöt, Lauttasaaren Lainepartio ja Tavastit sekä sudenpentuosastollaan Susiveikot ja Jeanne d'Arc, joten Gangut oli lippukuntaryhmittymän leirinä melko pieni. Sudenpentujen lähtiessä kotiin leirille jäi vain muutama vartio, jotka lähtivätkin vierailupäivän jälkeen haikille. Gangut muistetaan Taruksen lailla melko sateisena leirinä. Leiripaikkana oli Hangonniemellä, Mannerheimintien pohjoispäässäkaupunki tms.? sijaitseva järvenranta. Leirinjohtajana toimi Lauri "Late" Haimelin (LaiPa) Vuoden 2010 Pauke pidettiin vastaavalla konseptilla vain sudenpennuille suunnattuna Kiljavalla Pääkaupunkiseudun Partiolaisten leirimaastossa.

Keskusvaliokunta

Suomen Vapaa Partioryhmän hallituksena toimii vuosikokouksen nimittämä keskusvaliokunta (KV), johon kuuluu puheenjohtaja, viidestä kymmeneen jäsentä sekä nollasta kolmeen varajäsentä. Keskusvaliokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Merkit

Ryhmänmerkki

Ryhmämerkki on kankainen ympyrän muotoinen mustalla pohjalla oleva punainen kompassiruusu. Merkkiä kannetaan partiopuvun vasemman hihan kyynärpään kohdalla lupausmerkkien alapuolella. Ryhmämerkkiä ovat oikeutettuja käyttämään kaikkien SVPR:n lippukuntien jäsenet. Merkki on vuodelta 1910 ja se on vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut suomalainen partiomerkki.

Ansiomerkit

Ryhmällä on useita ansiomerkkejä. Merkit myöntää keskusvaliokunta.

D-vartiomerkki (Donner-vartiomerkki)

D-vartiomerkkinä on vasemmassa hihassa kannettavaan SVPR:n merkkiin kiinnitettävä hopeinen D-kirjain. D-vartio oli vuosina 1953–1972 ryhmänjohtaja Sven E. Donnerin henkilökohtaisesti johtaman vartion tunnus, johon kutsuttiin erittäin ansioituneita vartionjohtajia. Sittemmin keskusvaliokunta päätti tehdä tästä tunnuksesta vartionjohtajille tarkoitetun ansiomerkin, jonka vaatimukset säilyivät lähes alkuperäisessä muodossaan. Vaatimukset ovat seuraavat:

  • toiminut vähintään kaksi vuotta tarpoja- tai seikkailijaryhmän (tai vastaavan) johtajana
  • osoittanut kykynsä ja pätevyytensä ryhmänsä johtajana suunnittelemalla ja johtamalla itsenäisesti ryhmän retkiä
  • osallistunut aktiivisesti ryhmän viikoittaiseen toimintaan
  • luonut ryhmänsä henkeä ja herättänyt yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ryhmänsä jäsenten keskuudessa
  • tutustunut SVPR:ään ja sen toimintaan sekä tavoitteisiin

Ansiomerkki

Ansiomerkkinä on renkaan sisällä oleva SVPR:n lilja ja sitä kannetaan sinisessä nauhassa partiopaidan vasemmassa rinnassa.

Ansiomerkki myönnetään partiolaisille ansiokkaasta partiotoiminnasta SVPR:n tai lippukunnan hyväksi. Merkki on yleensä ensimmäinen johtajatehtävissä olevalle partiolaiselle myönnetty SVPR:n ansiomerkki, mutta Keskusvaliokunta voi tehdä poikkeuksen jakosääntöihin, jolloin ansiomerkin saajalle voidaan myöntää arvokkaampikin merkki tämän merkin asemesta.

Ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi henkilölle, joka on vetänyt aktiivisesti jotain ikäkausiryhmää, johtanut lippukunnan yhteisen tapahtuman ja ollut vuoden lippukunnan hallituksen jäsenenä.

Kiitollisuudenmerkit

Kiitollisuudenmerkit ovat hakaristejä, joissa on SVPR:n lilja. Hakaristin sakaroissa on kaiverrettuna kirjaimet SVPR. Merkkejä kannetaan lohenpunaisessa nauhassa, jonka molemmissa reunassa on kaksi kapeaa mustaa raitaa. Kiitollisuuden merkkejä on kolmea luokkaa: kultainen, hopeinen ja kuparinen. Nimensä mukaisesti kultainen kiitollisuudenmerkki on valmistettu kullasta, hopeinen hopeasta ja kuparinen kuparista.

Kiitollisuudenmerkkiä kannetaan kunniamerkkiohjesäännön mukaisesti vasemmassa rinnassa. Kiitollisuudenmerkkien nauhalaatat ovat kaikissa luokissa samanlaiset, joskin aiemmin hopeisen ja kultaisen kiitollisuudenmerkin nauhalaatassa oli hopeinen tai kultainen lilja.

Kuparinen kiitollisuudenmerkki

Kuparinen kiitollisuudenmerkki myönnetään ansiokkaasta partiotyöstä joko partiolaiselle tai partiotyön tukijalle (mm. vanhempainneuvoston, taustayhteisön edustajalle, lippukunnan avustajalle tai tukijalle). Merkin saajan tulee olla sisäistänyt elämässään ja toiminnassaan Ryhmän rehtiä suvaitsevaisuuden partiohenkeä.

Kuparinen kiitollisuudenmerkki voidaan myöntää esimerkiksi henkilölle, joka on johtanut lippukunnan yhteisiä tapahtumia, ollut hallituksessa mahdollisesti useamman vuoden nimetyssä pestissä (lpkj(a), taloudenhoitaja, sihteeri...) ja toiminut lippukunnassa, SVPR:ssä tai piirissä kolmen vuoden ajan aktiivisesti johtajatehtävissä.

Hopeinen kiitollisuudenmerkki

Hopeinen kiitollisuudenmerkki myönnetään partiolaiselle tai partiotyön tukijalle ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta partiotyöstä SVPR:n ja lippukunnan, partiopiirin tai kansainvälisen partiotoiminnan hyväksi. Myös pitkäaikainen uhrautuva lippukuntatyö tai toimiminen partiopiirissä tai keskusjärjestössä edistämässä ryhmäläistä suvaitsevaisuuden partiohenkeä on arvo, joka tulee huomioida. Keskusvaliokunta voi poiketa jakosäännöistä vain painavien syiden perusteella.

Hopeinen kiitollisuudenmerkki voidaan myöntää esimerkiksi henkilölle, joka on toiminut pitkään lippukunnan avaintehtävissä esimerkiksi lippukunnanjohtajana, ollut monta vuotta aktiivisesti hallituksen jäsenenä, toiminut keskusvaliokunnan jäsenenä ja vuoden puheenjohtajana sekä vetänyt lukuisia lippukunnan tapahtumia, mm. kesäleirin. Toisaalta myös aktiivinen toiminta partiopiirissä tai keskusjärjestössä huomioidaan.

Kultainen kiitollisuudenmerkki

Kultaisen kiitollisuudenmerkin saajalla tulee olla aikaisemmin myönnetty Hopeinen kiitollisuudenmerkki. Kultainen kiitollisuudenmerkki myönnetään partiojohtajalle erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta partiotyöstä lippukunnan, SVPR:n ja kansainvälisen partiotoiminnan hyväksi. Merkki jaetaan vain toimivalle partiolaiselle. Keskusvaliokunta voi tehdä jakosääntöihin poikkeuksen vain erittäin painavien syiden perusteella. Kultainen kiitollisuudenmerkki numeroidaan ja sen taakse kaiverretaan saajan nimi.

SVPR:n pöytästandaari

Pöytästandaari on jalustalla seisova SVPR:n pieni, ryhmän kompassiruusukuvioinen viiri. Se on jaettu pääasiassa ryhmän lippukunnille.

Tunnuksia

Lippu

SVPR:n lippu on väriltään vihreä, joka on heraldinen vapauden väri. Lipun keskellä on ryhmän kompassiruusu. Sen yläpuolella on kirjaimet S.V.P.R. ja alapuolella F.F.S.B. Merkin vasemmalla puolella on partiotyttöjen kolmiapila ja oikealla puolella partiopoikien lilja. Lippu on kooltaan ns. vanhan mallinen eli suorakulmio. SVPR:n ensimmäisen lipun tarkkaa käyttöönottovuotta ei ole selvitetty, mutta lippunalli on ollut käytössä 1920-luvulla. Nykyisen lipun naulaustilaisuus oli Aduniad - kesäleirillä. Leirin jälkeen edellinen, vuosikymmenien saatossa haalistunut ja haurastunut lippu toimitettiin Partiomuseoon Ryhmäpäivillä 2014. Lipun naulaustilaisuus/

Kyltti

SVPR:n nykyinen, vuoden 2005 partioparaatiin laadittu kyltti on punainen. Sen ylälaidassa lukee Suomen Vapaa Partioryhmä, tekstin alapuolella on perustamisvuosi 1917 ja vuosiluvun molemmilla puolilla ryhmän kompassiruusu.

Merkki

Oheinen merkki esiintyy niin ryhmän lipussa kuin hihamerkissäkin.

Svpr.svg

Ryhmän Reppu

Ryhmällä on oma lehti, Ryhmän Reppu. Se ilmestyy epäsäännöllisesti – edellinen numero ilmestyi vuoden 2005 alussa.

Huuto

SV - SVP - SVPR - SV
SV - SVP - SVPR - SV
SV - SVP - SVPR - SV

Huudetaan aina kolmeen kertaan. Paraateissa tai muuten liikkeellä ollessa yksi osasto aloittaa huudon. Seuraava osasto liittyy huutoon mukaan ensimmäisen huudettua kerran SV - SVP - SVPR - SV, ja seuraava taas toisen osaston huudettua tuon. Näin huuto etenee ketjussa eteenpäin aloittaneesta osastosta alkaen jokaisen osaston huutaessa huudon kolmeen kertaan.

Historia

SVPR:n perustava kokouksen pöytäkirjasta:

Pöytäkirja

laadittu Helsingin Vapaiden partioyhdistysten edustajain kokouksessa Ruotsal. Tyttökoululla 25.V.17 klo 1/2 8 i.p. Läsnä oli 10 Toimen poikaa, 6 Toimen tyttöä, 1 edustaja Boysbrigadista, 1 kivekkäistä, 1 Juniorliiton partio-osastosta ja maaseutulaisia 1 yhdistyksestä Björnsborga Riddargosset - Pori Partiopojat sekä yksityisenä hra Wikström Hangosta.

Säännöt alkuperäisestä pöytäkirjasta:

1 §. Suomen "vapaan partiobrigaadin" (sanan brigaadin ylle on käsin kirjoitettu ryhmä) muodostavat ne maamme partioyhdistykset, jotka kaksikielisyyden tai muun erikoisohjelmansa vuoksi taikka muusta syystä eivät liity suomalaiseen tai ruotsalaiseen brigaadiin. 2 §. "Vapaan partiobrigaadin" yhdistykset toimivat itsenäisesti kukin oman ohjelmansa mukaan ollen kuitenkin sidotut koko maata käsittävän partioliiton sääntöihin sekä brigaadin edustajakokouksen päätöksiin.
3 §. Joka vuosi kokoontuu varsinaiseen kokoukseen brigaadin edustajakokous neuvottelemaan "vapaiden yhdistysten yhteisistä asioista. Kokoukseen valitsee kukin brigaadiin liittynyt yhdistys yhden edustajan alkanutta satalukua varsinaisia yhdistyksen jäseniä (ei siis kokelaita) kohti mieluimmin niin, että jäsenet itse tavalla tai toisella ottavat vaaliin osaa. Yksi paikallinen yhtistys ei kuitenkaan äänestä enenpää kuin 5:llä äänellä.
4 §. Edustajakokous valitsee vuosittain kaksi jäsentä Suomen partioliiton korkeimpaan neuvostoon;
vahvistaa yleisesti koko brigaadia koskevat säännökset;
päättää mahdollisista yhteisistä taloudellisista seikoista;
saattaa vuodeksi kerrallaan keskusvaliokunnan, johon kuuluu 5 jäsentä, ja määrää sille puheenjohtjan ja varapuheenjohtajan. Näistä toimii edellinen brigaadin korkeimpana partiopäällikkönä, jälkimmäinen varapäällikkönä;
neuvottelee muista yhteisistä asioista (kuten varsinaista scouttyötä koskevista seikoista y.m.
5 §. kullakin yhdistyksellä on oikeus tehdä ehdotuksia edustajakokouksessa esille otettaviksi, mutta tulee sen toimittaa ne keskusvaliokunnalle viimeistään kuukautta ennen kokousta jotta voitaisiin hyvissä ajoin brigaadiin kuuluville yhdistyksille toimittaa tämä (pöytäkirjan kappaleen kopio tästä kohdin epäselvä, alkuperäinen löytyy Suomen Kansallisarkistosta) esityslista kokoukseen sille tulevista asioista.
Jos edustajakokous tekee päätöksen asiassa, josta ehdotusta ei näin ole ajoissa tehty, alistetaan se jälestäpäin brigaadiin kuuluvien yhdistysten hyväksyttäväksi.
6 §. Keskusvaliokunnan tehtävänä on:
olla yhdyssiteenä "vapaaseen brigaadiin" liittyneitten yhdistysten välillä;
edustaa brigaadia ulospäin;
pitää huolta edustajakokouksen vuosittaisesta kokoonkutsumisesta;
hoitaa brigaadin yhteisiä rahavaroja, jos niitä (sana muodostuu yliviivattu, käsin kirjoitettu sana on);
vastaanottaa ilmoitukset brigaadiin liittymisestä ja siitä eroamisesta
(kuudennen pykälän kopion loppu epäselvä)
Vakuudeksi
Ilmari Hiden
sihteeri

Suomen Vapaa Partioryhmän Ryhmänjohtajaksi on valittu kunniapartiolainen, ryhmän monikymmenvuotinen ryhmänjohtaja Sven Donner (tämä nimitys päätettiin myöhemmin varata vain Donnerille, tulevista puheenjohtajista käytetään termiä keskusvaliokunnan puheenjohtaja)

Lisää tietoa

Suomen Vapaa Partioryhmän internet-sivut löytyvät osoitteesta https://sites.google.com/site/svprfssb/. Sieltä voi katsoa mm. tulevia tapahtumia, valokuvia tapahtumista, kuvat ansiomerkeistä, listan ansiomerkin saaneista henkilöistä ja lippukunnista sekä lukea uusimman Ryhmän Repun.