The ScoutWiki Network server was upgraded on November 20th, 2019. The maintenance is now over. Please inform us in Slack or via email support@scoutwiki.org if you encounter any unexpected errors – it's possible the upgrade has missed something. Thanks and happy scoutwiki'ng!

Tammero

Kohteesta PartioWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tammero
Perustiedot
Tyyppi: tyttölippukunta
Perustettu: 15. huhtikuuta 1917
Jäsenmäärä: 150 henkilöä
Lyhenne: Tro
Veljeslippukunta: Tampereen Eräpojat
Lehti: Tropelli
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Tampere, Linnainmaa
Aluejärjestö: Tampereen Partiolaiset
Partiopiiri: Hämeen Partiopiiri
Taustayhteisö: Tammero-Kilta
Toimipaikat
Kolo: Linnainmaan seurakuntakeskus, Korpikodinkatu 2
Tunnukset
Huivi
Sininen, jossa vihreä huivimerkki
Trohuivimerkki.jpg
Partiopaita
Sininen
Linkit
https://tammero.fi/


Tammero ry on Tampereen seudun vanhin tyttölippukunta.

Historiaa

Alkuvuodet

Partioliikkeen perusti kenraalimajuri Robert Baden-Powell eli B-P Englannissa vuonna 1907. Tuolloin järjestettiin ensimmäinen partioleiri Brownsean saarella Englannin etelärannikolla.

Suomen suurruhtinaskuntaan partioliike rantautui 1910, mutta toiminta kiellettiin Venäjän tsaari Nikolai II toimesta jo seuraavana vuonna 1911. Keväällä 1917 partiotoiminta sallittiin jälleen ja paikallinen toiminta alkoi uudelleen.

Tampereella tyttöjen partiotoiminta oli ehtinyt päästä hyvään alkuun ennen liikkeen toiminnan kieltämistä. Tampereen Tyttölyseon tiloissa ehti toimia tyttövartio Elli Kallialan johdolla ja Varalan urheiluopistossa oli tyttöjen partiotoimintaa Anna Schreckin ohjaamana. Kun partiotoiminta Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen saattoi taas tulla päivänvaloon, olikin luontevaa, että ajatus tyttöjen partiojärjestön (nyk. lippukunta) perustamisesta Tampereelle syntyi nimenomaan Tampereen Naisvoimistelijoiden sekä opettajattarien keskuudessa.

Tammeron perustava kokous järjestettiin 15.4.1917 Valtion tyttökoululla, Koskipuiston laidalla. Perustettu järjestö sai nimekseen Tampereen Suomalainen Partiotyttöosasto, mutta jo seuraavana vuonna 1918 järjestön nimi kuitenkin yksinkertaistettiin Tammeroksi. Mukaan uuteen järjestöön liittyi myös aiemmin ”maanalainen” Haukka-vartio, joka oli tyttöjen itse perustamana toiminut aktiivisesti jo vuodesta 1916 lähtien.

Toukokuussa 1917 perustettiin Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund, ja partiolaisia oli tuolloin lähes 18 000. Tammero oli tamperelaisista suomenkielisistä partiojärjestöistä ainoana perustamassa valtakunnallista liittoa. Ennen muiden tyttölippukuntien perustamista Tammerossa oli jopa 700 jäsentä, jaettuna 48 vartioon. Noin puolet jäsenistöstä oli koululaisia, puolet liikkeissä, tehtaissa ja muissa työpaikoissa toimivia tyttöjä ja naisia.

Ensimmäiset vuodet kuluivat toiminnan organisoimiseen. Se oli aloittelevalle järjestölle iso haaste, sillä jäsenmäärä oli suuri ja vakiintuneet toimintatavat puuttuivat, eivät vain Tammerolta vaan koko nousevalta partioliikkeeltä. Toimintaa alettiin organisoida kouluttamalla ensin nopeasti aikuisia johtajia ja ottamalla sen jälkeen nuoria vartiolaisia mukaan varsinaiseen toimintaan. Joukkuepäälliköiksi saatiin etupäässä naisvoimistelijoita ja muutamia opettajattaria. Jo vuoden 1917 syksyllä noin 500 tyttöä pääsikin suorittamaan alimman eli III luokan partiotutkinnon ja antamaan partiolupauksen.

Suomalaisen partiotyttötyön keskeinen hahmo Anni Collan kutsuttiin vuonna 1920 Tammeron kunniajäseneksi. Seuraavana kesänä 1921 vietettiin Tammeron ensimmäistä omaa kesäleiriä Kangasalan Santasaaressa. Samana vuonna Tammero myös rekisteröitiin vasta perustettuun Suomen Yhdistysrekisteriin. Myös maailmanlaajuisen liikkeen kansainvälinen puoli näkyi lippukunnan toiminnassa. Vuonna 1924 Tammeron Sirkka Stark osallistui Anni Collanin johdolla Foxleasin kansainväliselle partiotyttöleirille Englannissa ja toi Tampereelle idean mm. tonttutytöistä. Suomen Partiotyttöliiton vartionjohtajakurssi järjestettiin 18.20.6.1925 Tampereen Varalassa. Kurssin johtajana toimi Anni Valkama ja kouluttajina oli melkein koko Tammeron johtajisto. Erityisesti Sirkka Stark sai kurssilla esitellä Foxleasissa oppimiaan taitoja ja kertoa kokemuksia.

Toiminnan järjestämisen ohessa huomiota kiinnitettiin myös järjestön ulkoisiin tunnusmerkkeihin. Aleksanterin kirkon urkuri, partiomies Hjalmar Backman sävelsi ja Lyyli Santamäki sanoitti Tammerolle oman marssin vuonna 1918. Vuonna 1919 saatiin ensimmäinen oma lippu sekä järjestömerkki, jonka suunnitteli kuvaamataidon opettaja, partiojohtaja Tyyne Salovaara. Lippu on uusittu sadan vuoden aikana kahdesti, ja Tammeron marssia lauletaan lippukunnan tilaisuuksissa yhä tänäkin päivänä.


Lisää tarinoita lippukunnan vaiheista pääse lukemaan 100-vuotishistoriikistamme Tammero – taikasana.

Lippukunnanjohtajat

Kunniajäsenet

Tammeron huuto

Tarmokas - Arvokas - Menevä - Mehevä - Ehdottoman Rento Ote - TAMMERO!

Tammeron marssi

Tammeron marssi on vuodelta 1918. Marssin 90-vuotisjuhlien kunniaksi lauloimme sen vuoden 2008 aikana ainakin 90 kertaa.

Käsi kätehen liittäkäämme
katseet ylös luoden vaan.
Yhteisvoimin yhtykäämme
vartioiksi Suomenmaan,
valvomahan, ettei sammuis
sydämistä velvoitus,
ettei mielistämme tummuis
oikeuden vaatimus.

Käden hellän tarjoamme
voimaa suoden heikoille.
Ilomielin uhroamme
eestä muiden itsemme.
Tunnuslausehemme kallis:
”Ollos aina valmis vaan”
Eipä mieliemme sallis
päästä kesken uupumaan.

(Sulle armas Suomenmaamme,
tarjoamme kaikkemme.
Sulle terveet voimat jaamme,
palavimman intomme.
Aina valmihina ollen
vaalimme sun onneas.
Suothan paikan kerran meille
lempeässä helmassas.)

Kädet kätehen liittäkäämme
katseet ylös luoden vaan.
Yhteisvoimin yhtykäämme
vartioiksi Suomenmaan.
Seuratkaamme lippuamme
uskollisna ainiaan.
Niinpä päivän kirvoitamme
pimeästä piilostaan.

Sanat: Lyyli Santamäki

Lippukuntalehti Tropelli

Tammeron lippukuntalehti on ilmestynyt Tropelli-nimisenä 1980-luvulta alkaen. Viime vuosina Tropellilla ei ole ollut varsinaista päätoimittajaa. Sen sijaan valitsemme alkuvuodesta jokaiselle lehdelle vastuuhenkilön. Vuodesta 2014 Tropelli julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Tropellin vakipalstoja ovat jo vuosikausia olleet Kurkistus, Jyväset ja Hiekkaset, Tapeetilla ja Tööt-Tööt.

Ryhmät

https://tammero.fi/ryhmat/

Lähteet

  • Tammero - Taikasana, Tammeron 100-vuotishistiriikki, Tammero-kilta & partiolippukunta Tammero ry 2018


Hämeen Partiopiiri

Hplogo.jpg

Tukisäätiö

Alueet

Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Päijät-Häme | Riihimäki | Tampere (LänsipiiriSisäpiiriItäpiiri)

Aluejärjestöt

Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Lahden alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset

Lippukunnat

Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Aurinkovuoren Vartijat | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjunalustan Siniveljet | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hirviveikot | Hollolan Hirvenhiihtäjät | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Joutjärven Tapulitytöt | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmoisten Korpisudet | Kuikkavuoren Pojat | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kymen Kotkat | Kymen Vartiot | Kyynärön Kiertäjät | Kärkölän Kärpät | Lahden Ilvesveikot | Lahden Katajaiset | Lahden Siniset | Lahden Versot | Lammin Evonkävijät | Launeen Lähdesiskot | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Lähteen Vartijat | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Myllykylän Harjuvuokot | Myrskylinnut | Mäntänvuoren Partiolaiset | Nastapartio | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsijärven Kipinät | Näsin Tytöt | Orimattilan Samoilijat | Oriveden Eräsissit | Oriveden Eräsudet | Padaspartio | Parolan Eräveikot | Pirjetan Partio | Pirkan Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Puuha-Marit | Rautvuoren Vartijat | Riihimäen Eräpojat | Riihimäen Erätytöt | Riihipääskyt | Roineen Tytöt | Ryttylän Eräveikot | Sahalahden Sinisudet | Santamäen Palokärjet | Sata-Hämeen Vasamat | Sinisissit | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tainionvirran Taimenet | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Vammalan Nuotiosiskot | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Viinikan Sinitytöt | Wanajan Ilves | Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet