Toimen Tytöt

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toimen Tytöt
Perustiedot
Tyyppi: tyttölippukunta
Perustettu: 1910
Jäsenmäärä: 50 henkilöä
Lyhenne: TT
Veljeslippukunta: Toimen Pojat
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Arabianranta
Kotikunta: Helsinki
Alue: Pohjois-Helsinki
Partiopiiri: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
Ryhmittymä: Suomen Vapaa Partioryhmä
Toimipaikat
Kolo: Topeliuksenkatu 29
Kämppä: Maja, Vihti
Tunnukset
Huivi
Tummanlila ilman niskakuviota
Partiopaita
Sininen
Lippu
Tummanlila lippu kultaisella liljalla ja Kimin hymyllä
Tunnus
Kolmiapila, jossa Suomi-leijona ja kirjaimet TT
Linkit
http://tt.partio.net

Toimen Tytöt on tyttölippukunta, joka kuuluu Suomen Vapaa Partioryhmään sekä partiopiiri Pääkaupunkiseudun Partiolaisiin. Toimen Tyttöjen sisarlippukunta on Toimen Pojat.

Historia

Toimen Tyttöjen taival alkoi vuonna 1910 Alopaeus-Lindholmin perheestä. Perheen poika Sigvard, partionimeltään Sigge, oli liittynyt Unga Fribyggare-yhdistykseen (Toimen Pojat) ja toi partiolaisia usein kotiinsa kokoontumaan. Samalla Siggen äiti, Helène Alopaeus-Lindholm tutustui partiojohtajiin ja heidän toimintaansa. Hän näki uudessa harrastuksessa heti erinomaisia mahdollisuuksia myös tytöille. Niinpä päätettiin marraskuussa 1910 perustaa Toimen Poikien yhteyteen kaksi tyttövartiota. Ensimmäiset tyttöjohtajat olivat Helène, partionimeltään Tant-Mor, sekä hänen kaksi tytärtään Ingeborg eli Nams ja Gerda eli Helle. Muutamassa kuukaudessa tyttöjä oli tullut mukaan jo noin 400! Fribyggarflickorna - Toimen Tytöt partioyhdistys oli syntynyt.

Tant-Morin johdolla kehiteltiin tytöille sopivaa partio-ohjelmaa. Tyttöjen vaatimuksiin kuului mm. ompelua, keittämistä ja sairaanhoitoa. Tärkein vaatimus oli kuitenkin tarkan silmän ja lämpimän sydämen omaaminen. Ensimmäinen kokoontumispaikka oli Alopaeus-Lindholmien kotona, sittemmin Toimen Poikien johtajat vuokrasivat järjestölle kokoontumistilat Hufvudstadsbladetin talosta Heikinkadulta (nykyinen Mannerheimintie).

Keväällä 1911 tyttökolonnia oli Toimen Poikien yhteydessä jo neljä (E, H, J ja R). Jokaisessa kolonnassa oli neljä veljesjoukkoa ja veljesjoukossa neljä vartiota. Tyttöjä oli maaliskuussa mukana jo 800. Kesällä 1911 pidettiin ensimmäinen kesäleiri Espoon Sågarsissa.

Hyvin alkanut taival koki kuitenkin kolauksen, kun syksyllä 1911 annettiin Venäjältä käsky partioliikkeen lakkauttamiseksi. Käskystä huolimatta toimintaa haluttiin jatkaa, ja vaikka jäsenmäärä romahti, pieni ydinjoukko jatkoi partiotoimintaa salanimellä Harakanvarpaat. Kun toimintakielto Suomen itsenäistyttyä kumottiin, Harakanvarpaat otti uudelleen käyttöön alkuperäisen Toimen Tytöt -nimen.

1920-luvun alkupuoliskolla lippukunnan jäsenmäärä alkoi jälleen laskea ja johtajia oli hyvin vähän. Vuonna 1924 lippukunnan johtoon astui Agda Donner, Donna, joka alkoi järjestelmällisesti kehittää partiotyötä. Donnan ponnistelujen myötä Toimen Tytöt virkistyi ja kasvoi vilkkaaksi partiotyttöjärjestöksi.

Läpi vuosikymmenten lippukunta on toiminut milloin kymmenien, milloin satojen tyttöjen voimin. Suvantoja ja huippukausia on matkan varrelle sattunut vaihtelevasti. 2000-luvulla Toimen Tyttöjen jäsenmäärä Töölössä pieneni muun muassa kaupunginosan vanhenevan väestön ja tiheän lippukuntaverkoston vuoksi. Niinpä vuonna 2008 TT alkoi valloittaa uutta aluetta, Arabianrantaa. Toiminta siirrettiin asteittain kokonaan uudelle alueelle ja lippukunnan jäsenmäärä lähti jälleen nousuun.

Tunnettuja Toimen Tyttöjä

Ryhmät

Lippukunnassa on tällä hetkellä sudenpentulauma, seikkailijavartio, tarpojavartio sekä samoajavartio.

Huuto

Zigelige, zigelige tsau, tsau, tsau
Bomelage, bomelage bau, bau, bau
Zigelige, bomelage zich, bom, bach
Toimen Tytöt, Toimen Tytöt, rah, rah, rah

Laulu

Toimen Tytöt ja Toimen Pojat saivat vuonna 1917 Jean Sibeliukselta luvan käyttää hänen säveltämänsä Ateenalaisten laulun säveltä omassa tunnuslaulussaan. Sanat lauluun on kirjoittanut Arvid Lydecken.

Kaunis on aamu kun aurinko taivaan rannalta nousee kullaten metsäiset maat, kukkulat, kentät ja veet. Kaunis on intomme myös, kun mielemme tuomena kukkii, toimehen toivomme vaan, onneksi syntymämaan. Nähkää siskot, kuin kaunis on Suomemme suuri! Sen eestä joukkomme toimekas tää, työhön ja taistohon käy!

Es'isäin lailla me retkillä uljaat nuotiot teemme, valkean leimuvan luo parvemme leirihin käy. Reippahan mielen, jäntehet vahvat, toimintatarmon retkillä nää tytöt saa, rientäissä metsien taa. Kumppanuushenkeä myös tavat rehdit he oppivat siellä. Nuoresta nousevi näin toimekas kunniakas.


Marssi

Toimen Tyttöjen marssi (san. Elli Leikola):

Tietomme, taitomme kasvavat vaan, kun me kuljemme partioteitä. Yhä uusia merkkejä saavuttamaan oma vartio koulivi meitä. Vasen tasku se kiiltää ja kimmeltää ja me kuljemme uljaina pystyssä pää.

,: Tään ensi huudon hei vaan

sen siskot, sen Donna saa :,:

Me marssimme maanteitä Suomen maan eikä reppumme seljässä paina. Halu oppia luontoa tuntemaan meitä eteenpäin ohjaa aina. Me marssimme arjet ja sunnuntait ja me tunnemme partiosäännöt ja lait.

,: Tään toisen huudon hei vaan

sen partioretket saa :,:

Ja jos joskus vauhtimme laimentuu, uutta intoa kauan ei puutu. Kun kirkas on silmä ja naurussa suu, niin helpoksi vaikea muuttuu. Toki koskaan emme voi unhoittaa tätä uljasta partiokomppaniaa.

,: Tään viime huudon hei vaan, HEI VAAN!

sen siskot, sen TT saa :,:

Laki

Toimen Tyttöjen laki vuodelta 1917:

§1 Toimen Tytön sanaan voi luottaa. §2 Toimen Tyttö täyttää velvollisuutensa ja on täsmällinen. §3 Toimen Tyttö on avulias. §4 Toimen Tyttö on jokaisen muun scout'in toveri. §5 Toimen Tyttö on kohtelias. §6 Toimen Tyttö on eläinten ystävä. §7 Toimen Tyttö koettaa aina pitää mielensä rohkeana. §8 Toimen Tyttö on vaatimaton ja säästäväinen. §9 Toimen Tyttö rakastaa puhtautta ja järjestystä. §10 Toimen Tyttö karttaa huonoja tapoja.

Lippu

Toimen Tyttöjen lippu on tumman violettia villakangasta. Siinä on kuvattuna partiolilja sekä partiolaisten tunnus "Ole valmis". Lippu on mukana kaikissa TT:n virallisissa tapahtumissa ja kesäleireillä.

Huivi

TT:n tunnusväriksi valittiin heti lippukunnan alkutaipaleella liila. Se oli Ingeborg "Nams" Alopaeus-Lindholmin (1887-1963) lempiväri. Alun perin huivi oli silkkinen ja vaalean liila, niin kuin Toimen Tyttöjen lippukin. Nykyisin molemmat ovat tumman violettia villakangasta. TT:n huivissa ei ole niskamerkkiä.

Lehti

Toimen Tytöt julkaisevat Toimen Tyttö-nimistä lehteä, josta ilmestyy yhdestä kahteen numeroa vuodessa. Ennen nimenmuutosta lehti tunnettiin nimellä Topeliuksen tarinat.

Kämppä

Korpimaja on Toimen Tyttöjen paratiisi ja lintukoto, retkikohteiden ehdoton kuningatar. Vuonna 1957 talkoovoimin rakennettu Maja sijaitsee Vihdin Moksissa. Majalla ei ole sähköä, juoksevaa vettä eikä muitakaan mukavuuksia, mutta tarinoita ja tunnelmaa sitäkin enemmän. Sata yötä Majan syleilyssä vietettyään oman nimensä saa kaivertaa seinällä komeilevaan kaulimeen. Ajo-ohjeet Korpimajalle löytyvät Toimen Tyttöjen kotisivuilta.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

Piiri papa.gif

Ansiomerkit | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

ELLI | Etelä-Helsinki | Järeä-Grani | Keski-Helsinki | Länsi-Helsinki | Pohjois-Helsinki | Koillis-Helsinki | Kaakkois-Helsinki | Itä-Helsinki | Tammi | Vantaa itäinen | Vantaa läntinen | Vespa

Aluejärjestöt

Espoon Partiotuki | Partiokannus

Lippukunnat

Aarnikarhut | Aarnivalkeat | Aviapartio | Erämetsot | Espoon Leppäversot | Espoon Metsänkävijät | Fisut | Haagan Eräveikot | Haagan Sirkut | Hakasiskot | Haukkavuoren Haltiat | Helsingin Eräkaverit | Helsingin Erä-Leijonat | Helsingin Erä-Majavat | Helsingin Hakatytöt | Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt | Helsingin Kotkat | Helsingin Merilokit – Helsinki Seagulls | Helsingin Metsänkävijät | Helsingin Sinihaukat | Helsingin Versoveikot ja -siskot | Hespartto | Huipunvaltaajat | Huuhkajaportin Vartijat | HYDE | Ilvesveikot | Jeanne d'Arc | Jokihiset | Jyrin Sissit | Järvihaukat | Kaivokselan Delfiinit | Kara-Karhut | Karhunvartijat | Kartanopartio | Kaskenpolttajat | Kaskipartio | Katajanokan Karhunkaatajat | Kauka-Kuutit | Kelotytöt | Kelovartijat | Keronkävijät | Kilon Kipinät | Kirisiskot | Kivenlahden Piilevät | Kontutytöt | Korson Honkapartio | Korven Koukkaajat | Koskenhaltiat | Koudat | Kuksat | Kulman Kiertäjät | Kulosaaren Meripartio | Kurkisuon Rusakot | Käpytytöt | Laajalahden Eräveikot | Laajasalon Siniset | Lauttapartio | Lauttasaaren Luotsitytöt | Leppäpirkot | Leppävaaran Korvenkävijät | Lounapartio | Maahiset | Malmin Tuulenkävijät | Mankkaan Eräsudet | Mastonvartijat | Merimetsot | Mesikämmenet | Metsolan Pojat | Mustat Veljet | Muuttolinnut | Myllymarit | Myllypuron Mustarastaat | Myyrpartio | Navigatores | Niipperin Nuolihaukat | NMKY:n Rastipartio | Nuuksion Eräkarhut | Olarin Eräkotkat | Olarinmäen Samoojat | Oravanmarjat | Otavaeltajat | Oulunkylän Käskynhaltijat | Pitkäjärven Vaeltajat | Pohjois-Espoon Kalahaukat | Puropartio | Pursitytöt | Pyhän Laurin Ritarit (PäPa) | Rantasipit | Rekolan Metsäsiskot | Rekolan Metsäveikot | Saharan Sissit | Simometsot | Siniritarit | Sinivuoren Soihdut | Sipoonkorven Haltiat | Sotungin Tuliketut | Suomenlinnan Merisudet | Suosirrit | Susiveikot | Susivuoren Vaeltajat | Suvelan Samoojat | Tammisalon Metsänkävijät | Tapiolan Metsänkävijät | Tavastit | Teepakki | Tikkurilan Siniset | Timanttipartio | Toimen Pojat | Toimen Tytöt | Töölön Nuotioveikot | Töölön Siniset | Töölön Tähystäjät | Vaaran Vaeltajat | Vantaan Jokiversot | Vantaan Metsänkävijät | Vartiovuoren Pojat | Vartiovuoren Tytöt | Viestitytöt | Viherlaakson Peurat | Viikin Vesikot | Viipurin Metsänkävijät | Vuokot | Vuoren Valppaat | Vuorenhaltiat | Vuosaaren Vesipääskyt | Westendin Metsänkävijät