Ero sivun ”Meripartio” versioiden välillä

Suomessa on noin 9 000 [[meripartiolainen|meripartiolaista]] noin sadassa [[lippukunta|partiolippukunnassa]]. Meripartiotoimintaa harrastetaan eri puolilla Suomea, sekä merellä että sisämaan järvillä. Satunnaista vesistötoimintaa, kuten melontaa, harrastetaan melkein kaikissa lippukunnissa ainakin silloin tällöin. Meripartiolaiset suorittavat [[partio-ohjelma]]n ohella meripartio-ohjelmaa. Meripartiolippukunnissa [[vartio]]ita kutsutaan usein [[venekunta|venekunniksi]]. Katso myös [[luettelo meripartiolippukunnista]].

Meripartiotoimintaa harrastetaan erilaisilla ja erikokoisilla [[Partioalukset|aluksilla]]. Alustyypit vaihtelevat kanooteista jolliin ja matkapurjeveneistä isoihin moottorikoululaivoihin. Kaikkiaan suomalaisessa meripartiotoiminnassa on käytössä noin 200 erilaista vesikulkuneuvoa. Myös joillakin [[partiopiiri|partiopiireillä]] on koulutusaluksia. Jokaisen partioaluksen päällystöltä vaadittavassa ohjaajantodistuksessa edellytetään [[partiojohtajien peruskurssi]]n suorittaneisuutta sekä tehtävästä riippuen [[veneenohjaajakurssi|veneenohjaaja-]], [[kipparikurssi|kippari-]], [[pelastautumiskurssi|pelastautumis-]] tai [[tutkakurssi]]n suorittamista ja vankkaa kokemusta.

Meripartio järjestäytyi Englannissa jo vuonna [[1910]], ja Suomessakin vesillä liikkuminen on kuulunut partioon alusta lähtien. Ensimmäinen meripartio-osasto perustettiin Ahvenanmaalla, mutta ensimmäisenä varsinaisena meripartiolippukuntana pidetään ruotsinkielistä [[Scoutkåren Vikingarna]] -lippukuntaa, joka perustettiin vuonna [[1917]] Helsingissä. Sisävesillä meripartiotoiminta alkoi Tampereella ja Lappeenrannassa vuonna [[1922]]. Ensimmäinen [[Satahanka]]-meripartioleiri järjestettiin vuonna [[1955]]. Satahankaa vastaava ruotsinkielisten lippukuntien meripartioleiri on nimeltään [[Nothamn]]. Ensimmäinen Nothamn järjestettiin vuonna [[1964]] ja kuudes vuonna [[2004]].