Vaarojen Vaeltajat

Vaarojen Vaeltajat
Virallinen nimi
Vaarojen Vaeltajat ry
Perustiedot
Tyyppi:	yhteislippukunta
Perustettu:	24. maaliskuuta 1946
Jäsenmäärä:	52 henkilöä
Lyhenne:	VaarVa
Kieli:	suomi
Toiminta-alue
Toiminta-alue:	Paltamo
Kotikunta:	Paltamo
Alue:	Koskikara
Partiopiiri:	Järvi-Suomen Partiolaiset
Taustayhteisö:	Paltamon ev.-lut. seurakunta
Toimipaikat
Kolo:	Kolo Paltamon osuuspankin alakerrassa
Kämppä:	Saarijärven kämppä Härmänmäessä
Tunnukset
Huivi
Sininen huivi lippukunnan huivimerkillä
Partiopaita
sininen
Lippu
Lipun keskikaari kuusikoroineen kuvaa Kainuun vaaramaisemaa ja sisältää lippukunnan nimen Vaarojen Vaeltajat. Lippu vihittiin käyttöön 6.12.1986.
Linkit
https://vaarojenvaeltajat.partioscout.fi/

Vaarojen Vaeltajat ry on vuonna 1946 perustettu paltamolainen partiolippukunta, johon kuuluu noin 50 jäsentä.

Lippukunnan taustayhteisönä toimii Paltamon ev.-lut. seurakunta. Lippukunnan harjoittamassa katsomuksellisessa kasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustusta uskontojen ja katsomusten moninaisuus huomioiden.

Historiaa

Paltamon alueella on ollut partiotoimintaa jo vuodesta 1919 lähtien kymmenen eri lippukunnan toimesta. Vuonna 1919 toimi Melalahden Partiolaiset, ja joitain vuosia myöhemmin rautatieläisten mukana partioliike saapui Kontiomäkeen leviten siitä Paltamon alueelle.

1940-luvulla Paltamoon perustettiin neljä poikalippukuntaa: Kontiomäen Metsäpojat (1946 – toimien nykyään Vaarojen Vaeltajien nimellä), Raittiuden Ystävät (1945 – 1948), Kontiomäen Nuotiopojat (toimi vain vuoden 1947 ajan) ja Paltamon Partioveikot (1947 – 1964). Lisäksi Paltamoon perustettiin tyttölippukunta Kontiomäen Metsätytöt (1946-1953).

Kontiomäen Metsäpojista ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy Pohjois-Pohjanmaan Partiopoikapiirin Torniossa 27.11.1938 pidetystä piirineuvoston kokousmuistiosta. Sotavuosien tullessa väliin Kontiomäen Metsäpojat perustettiin virallisesti vasta vuonna 1946. Lippukunnan perustamiskokous pidettiin 24.3.1946, jolloin lippukuntaan liittyi 26 poikaa. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi Kainuun Samoilijapiirin Vartiotoiminnanjohtaja Paavo Vesa.

Kontiomäen Metsäpoikien taustayhteisöksi tuli Paltamon evankelisluterilainen seurakunta, joka tarjosi lippukunnalle muun muassa taloudellista avustusta ja tiloja toimintaa varten. Vuonna 1960 lippukunnan toiminnassa oli 46 jäsentä ja lippukunnanjohtajana toimi Reino Räsänen. Tuolloin lippukunnan toiminta oli erittäin aktiivista ja lippukunnan toiminnan perustana oli vartiotoiminta, eikä lippukunnassa ollut sudenpentuja. Tuolloin Kontiomäen Metsäpojat leireilivät aktiivisesti Häyrysenjärvellä ja Pukkisaaressa.

Vuonna 1958 perustettu paltamolainen tyttölippukunta Korven Kipinät tekivät aktiivista yhteistyötä Kontiomäen Metsäpoikien kanssa esimerkiksi yhteisten koulutusten muodossa. Yhteislippukunta Vaarojen Vaeltajat perustettiin 26.1.1977. Kontiomäen Metsäpojat ja Korven Kipinät toimivat Vaarojen Vaeltajien perustamiseen saakka.

Kontiomäen Metsäpoikien toiminta päättyi juridisesti 9.3.1977, ja Kontiomäen Metsäpoikien varallisuus ja omaisuus siirtyi Vaarojen Vaeltajille lippukunnan lopettamispäätöksen myötä. Korven Kipinöiden toiminta oli päättynyt jo vuotta aiemmin eli vuonna 1976. Nykyään Vaarojen Vaeltajat viettävät lippukunnan vuosijuhlia Kontiomäen Metsäpoikien perustamisvuodesta laskettuna.

Vaarojen Vaeltajien jäsenmäärä oli korkeimmillaan 153 jäsenellä vuonna 1990. Tuon jälkeen jäsenmäärä on laskenut ja on 2020-luvulla ollut noin 50 jäsenen tietämillä.

Nykypäivänä Vaarojen Vaeltajien toimintaan kuuluu säännölliset viikkokokoukset, ryhmien omat retket sekä lippukunnan omat kesä- ja talvileirit. Lippukunta osallistuu aktiivisesti Paltamon alueen yleisötapahtumiin sekä muiden kainuulaisten partiolaisten toimintaan. Nykyään lippukunnan toiminnassa hyödynnetään aktiivisesti nykyajan teknologiasia innovaatioita ja esimerkiksi viikkokokouksissa päästään tutustumaan 3D-tulostamiseen ja JOTA-JOTI-tapahtumaan.