Vaasan Metsäveikot

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaasan Metsäveikot
Perustiedot
Tyyppi: poikalippukunta
Perustettu: 15. maaliskuuta 1917
Jäsenmäärä: n. 180 henkilöä
Lyhenne: VMV
Sisarlippukunta: Vaasan Partiotytöt
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Vaasa
Partiopiiri: Pohjanmaan Partiolaiset
Taustayhteisö: Metsäveikkojen Tuki ry
Toimipaikat
Kämppä: Koskö
Leirialue: Inkelinmaa
Vene: Pohjantuuli
Tunnukset
Huivi
Sininen huivi punaisilla reunaraidoilla, jossa takana valkoinen Vaasain tunnuskuva, rynnäkkörisukimppu
Vmv huivi pieni.jpg
Partiopaita
ruskea
Logo
VMV-logo.png
Linkit
http://www.vaasanmetsaveikot.fi


Vaasan Metsäveikot on poikalippukunta, jolla on vahvat perinteet. Metsäveikot retkeilevät paljon ja lippukunnalla on myös meripartiotoimintaa. Toimintaa tukevat omat maa-alueet, oma suorituskirja ja aktiivinen johtajisto.

Toiminta

Samoajat

Vuonna 2019 Vaasan Metsäveikoissa otettiin useiden kokeilujen jälkeen käyttöön oma samoajaohjelma, Matti Ala-Hynnilän Kogi-työn tuloksena. Luotsien ohjaama ja vertaisjohtajien johtama ohjelma aloitettiin nejällä vartiolla: Kontio, Otso, Repolainen ja Hukka. Samoajille rakennettiin partiokololle oma kokoustila: Samoajaluola.

Vartiot / Tarpojat

Lippukunnan Vartiot ovat Suomen metsien eläimiä. Vartiot ovat toimivat putkivartioina, mutta aikoinaan vartioita on toisinaan aloitettu ns. puhtaalta pöydältä uudella VJ:llä ja suoraan sudenpennuista tulevilla vartiolaisilla. Vartiot käyvät noin kerran kuukaudessa yöretkellä, yleensä lippukunnan laavualueella tai majalla. Metsäveikoilla on oma perinteikäs VJ-kurssi, joka järjestetään joka toinen kesä. Vartioiden johtajina toimivat Samoaja / Vaeltaja ikäiset johtajat.

Toimintakaudella 2019-2020 Tarpojavartioita oli seitsemän.

Seikkailijat

Metsäveikoissa toimii yksi Seikkailijajoukkue, joka retkeilee vähintään kerran kahden kuun aikana.

Sudenpennut

Lippukunnassa toteutetaan ahkerasti sudenpentuohjelmaa kahdessa eri sudenpentulaumassa. Metsäveikoissa nuorimmat aloittavat ovat perinteisesti olleet kahdeksanvuotiaita. Sudenpennut käyttävät metsäveikkojen huivia ja collegepaitaa.

Meripartiotoiminta

Lippukunnalla on oma h-vene, Pohjantuuli, jota purjehtii useampi venekuntaa. Venekuntien pojat ovat vartioiden jäseniä ja nuorimmat ovat 13-vuotiaat.


Suorituskirja

Keväällä 2006 Metsäveikot julkaisivat uuden oman suorituskirjansa. Kirja sisältää lähes kaikki SP:n kirjan suoritukset ja lisäksi mukaan on otettu enemmän retkeilyyn liittyviä suorituksia. Lisäksi suoritusten määrää kaikissa luokissa lisättiin. Kirjan lisätiedoissa on Vaasaan ja Metsäveikkoihin liittyviä tietoja. Kuvitus tehtiin omassa lippukunnassa, ja kirjan sivuilla näkyvätkin Metsäveikkojen entiset ja nykyiset majat ja purjeveneet.

Koska kirjassa on paljon uusia suorituksia, on niille tehty myös tukimateriaali, joka täydentää SP:n tekemää VJ:n käsikirjaa. Lippukunnan oma VJ:n opas on vartionjohtajille jaettu rengaskansio, jota on helppo täydentää ja päivittää.

Kirja on vapaasti luettavissa ja kopioitavissa Metsäveikkojen sivuilta [1]. Omaan lippukuntaan muokkausta varten saa pyydettäessä Metsäveikoilta kaikki kirjan tekoon liittyvät tiedostot ja apuvälineet sekä VJ:n oppaan.

Riihitykset ovat jokavuotinen perinteikäs tapahtuma. Kokelas voidaan myös hylätä. Kuulustelun päätteeksi kunkin luokan paras palkitaan maineella ja kunnialla. Jokainen merkkikuntaan hyväksytty kirjoittaa nimensä ja partionimensä merkkikuntakirjaan. Tämä järjestelmä on ollut käytössä yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1933 lähtien. Riihitykset johtaa aina sama henkilö mahdollisimman monta vuotta peräkkäin – näin saadaan perinne pidettyä vahvana ja saadaan vertailtavaa tietoa siitä missä lippukunnassa mennään taitojen osalta.

Tukitoiminnot

Toimintakilpailu

Metsäveikkojen vartioilla pyörii koko vuoden toimintakilpailu. Vartionjohtajat palauttavat kuukausittain kaavakkeen vartion ja sen jäsenten osallistumisista pisteytettyihin partiotapahtumiin. Pistetilanteen kehittymistä seurataan kolon ilmoitustaululla. Toimintakauden päättyessä jaetaan sekä henkilökohtaisia että vartiokohtaisia palkintoja sekä mainetta ja kunniaa. Kaikki lippukunnan vartiot ovat automaattisesti mukana kilpailussa. Toimintakilpailu kannustaa ahkeraan retkeilyyn ja aktiiviseen osallistumiseen, tiivistää vartiohenkeä ja kertoo vartioiden toiminnan määrällisestä tasosta hyvin tarkasti.

Metsäveikkosanomat

Metsäveikkosanomat on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Metsäveikkojen lehti. Lehti sisältää paitsi uutisia ja kertomuksia toiminnasta, myös vanhempien Metsäveikkojen kirjoittamia juttuja uusista ja vanhoista seikkailuista. Metsäveikkosanomat on tärkeä yhteydenpitoväline vanhempiin Metsäveikkoihin.

Yhteistyö

Laihian Eräpojat ja Tytöt osallistuvat useisiin Metsäveikkojen tapahtumiin. Vaasan Partiotyttöjen kanssa järjestetään yhteisiä tapahtumia ja pidetään aktiivisesti yhteyttä. Kaikkien Vaasan alueen suomenkielisten lippukuntien kanssa on yhteisiä juhlia ja mm. kesällä 2005 ja 2009 yhteinen leiri.

Ansiomerkit

Metsäveikoilla on muutamia omia perinteikkäitä ansiomerkkejä

Hopeinen jäsenmerkki

Merkin saa ansiokkaasta lippukunnan hyväksi tehdystä työstä. Merkki on tarkoitettu lähinnä vartioikäisille, ansioituneille pojille. Merkki kiinnitetään oikean taskun laskoksen keskelle.

Kultainen jäsenmerkki

Merkin saa uskomattoman ansiokkaasta lippukunnan hyväksi tehdystä pitkäjänteisestä työstä. Moni lippukunnanjohtaja on ansainnut tämän. Merkki kiinnitetään samoin kuin hopeinen jäsenmerkki.

Kunniakuksa

Kuksa jaetaan tuoreille ylioppilaille. Lippukunnan delegaatio vierailee YO-juhlissa ja luovuttaa kuksan. Kuksat numeroidaan luovuttamisjärjestyksessä ja niistä pidetään kirjaa.

Kunniapuukko hopeisella jäsenmerkillä

Puukko luovutetaan ansiokkaasta Metsäveikkojen hyväksi tehdystä työstä, joka on selkeästi enemmän kuin voidaan odottaa tai vaatia. Tällaisia töitä ovat olleet mm. majan rakentaminen, lippukunnan suorituskirjan tekeminen tai meripartiotoiminnan aloittaminen.

Metsäveikkojen historia

Vaasan Metsäveikot ry on perustettu 15.3.1917. Tuolloin järjestettiin Vaasan Lyseon kellarissa kokous, jossa Toimen Pojat -nimellä jo muutaman vuoden toiminut lippukunta perustettiin. Perustajana oli Eino Salli, josta tuli myös ensimmäinen lippukunnanjohtaja.

Partiotoimintaa tiedetään olleen Vaasassa jo kesällä 1910 ja keväällä 1911 lyseon pojat perustivat Toimen Pojat. Toiminta painui kuitenkin pian maan alle ja alkoi Vaasalaisen partiotoiminnan intiaanikausi. Virallisen perustamisen jälkeen (15.3.1917) uudeksi nimeksi tuli vuonna 1919 Vaasan Partiopojat ja jo seuraavana vuonna (1920) lippukunnan vahva leiriperinne sai alkunsa kun, Vaasan saaristossa järjestettiin ensimmäinen kesäleiri.

Vaasan Metsäveikkojen logo

Merkittävä vuosikymmen lippukunnan historiassa on 1930-luku. Vuonna 1932 nimeksi tuli nykyinen Vaasan Metsäveikot. Samalla otettiin käyttöön Metsäveikkojen tunnusmerkit: huivi, ruskea partiopaita ja punareunainen väiski. Viimeksimainitun Bruno Ollila toi kotikaupungistaan Käkisalmesta Käkisalmen Metsäpojilta. Vuosikymmenen puolivälissä Metsäveikkojen jäsenmäärä oli kasvanut niin paljon, että siitä oli tullut yksi Suomen suurimmista lippukunnista.

Metsäveikkojen talvileiriperinne alkoi 1939 Gerbyssä järjestetystä leiristä.

Suuria metsäveikkoja ovat Hopeasusi-ansiomerkin saaneet Bruno "Pappa" Ollila, Aarno Stauffer, Martti "Jästi" Jääskeläinen, Reijo Salmi ja Markku Rintanen. Heidän lisäksi legendaksi partiopoikien kasvattajana nousi Eino "Köksä" Mäkinen. Hopeasusi Bruno Ollila aloitti ensimmäisenä Suomessa partiotaitokilpailujen pitämisen.

Metsäveikoille tyypillistä on reipas toiminta. Perinteiseen toimintaan kuuluvat leirit, vaellukset, partiotaitokilpailut, kurssit ja vartioiden retket. Jokavuotisia tapahtumia lippukunnassa näiden lisäksi ovat lupauksenanto, marssiosasto sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä, puurojuhla ja merkittävä osa varainhankintaa oleva pukkipalvelu.

Metsäveikkojen toimintaa on helpottanut vahva talous. Sen takana ovat 1959 perustettu Tuki Ry, jolta on mahdollista saada apua, jos ei partiotoimintaan muuten perheen rahat riitä. Joka vuosi on käynnissä varainhankinta, johon kuuluu adventtikalentereiden myynti, pukkipalvelu sekä erilaiset muut projektit.

Metsäveikkojen historiasta on kirjoitettu neljä historiikkia: 30-vuotishistoriikki, joka kattaa vuodet 1917–1947, 60-vuotisjulkaisu 1917–1977, 80- vuotishistoriikki käsittäen vuodet 1977–1997 ja 100 vuotta historiikki käsittäen koko Metsäveikkojen satavuotisen historian yksiin kansiin, kuitenkin painottaen viimeisintä 20-vuotis taivalta.

Sotien jälkeiset lippukunnanjohtajat Metsäveikoissa

Tunnettuja Vaasan Metsäveikkoja

Tunnukset

Huuto

Metsäveikkojen huuto

aliviivoo,
aliveivoo,
ali viivoo veivoo vum
ali met, ali sän, ali vei, ali kot
ali Metsäveikot HEI!

Lippu

Metsäveikkojen lippu

Lipun on suunnitellut partiojohtaja, lehtori Armas Lähteenkorva vuonna 1946. Lippu on vihitty vuonna 1947. Se on valmistettu uudestaan vuonna 1982. Lipussa on valkoisella pohjalla Pyhä Yrjänä taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Yläkulmassa on lippukunnan merkki ja reunuksella punaiset liekit. Lipun tanko on metallinen; nuppina on suomalaisen karhukeihään kärki.

Partioasu

Metsäveikkojen väiski

Metsäveikoilla on oma partiopaita, joka on tehty vanhan mallin mukaan vain rinnuksen puoliväliin ulottuvilla napeilla. Paita on ruskea ja vahvaa kangasta.

Väiskin alareunaa kiertää punainen nauha. Tämä malli on otettu käyttöön Bruno Ollilan toimesta samaan aikaan kuin Metsäveikkojen punareunainen huivi.

Pohjanmaan Partiolaiset

Pohjanmaan partiolaiset.png

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Alue 1 Vohkasu | Alue 2 Pahki | Alue 3 Pönkkä | Alue 4 Valakia | Alue 5 Pöhinä | Alue 6 Moomma | Alue 7 Priima | Alue 8 Följy | Alue 9 Ylihyvä | Alue 10 Kranni

Aluejärjestöt

Oulun Partiolaiset ry, Vaasan seudun Partiolaiset ry

Lippukunnat

Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Haapajärven Eräpartio | Haapaveden Salopartio | Halsuan Suohaukat | Halkokariset | Hanhikiven Kiertäjät | Het-partio | Himangan Nuotioveljet | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Illinkiertäjät | Jurvan Saloveikot | Kannuksen Korvenkävijät | Karinkoluajat | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kaustisen Kallionkoluajat | Kelopojat | Keskipisteen Kairankävijät | Kiimingin Virkut | Kokkopartio | Kokko-Pojat | Koskenkotkat | Koskiveikot | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Kuusamon Tunturisiskot ja -veikot | Käylän Kiehiset | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Limingan Niittykärpät | Liungilan Eränkävijät | Lohtajan Teiskuveljet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Merituuli | Muhoksen Metsänkävijät | Nivalan Partio | Oulun Metsänkävijät | Oulun Pihka-Versot | Oulun Suuntaveljet | Oulun Valppaat | Oulunsalon Norret | Parran Haltiat | Pateniemen Polunpolkijat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Ilves | Pohjan Veikot | Pohjolan Pirteät | Putaan Vilkkaat | Pyhännän Kairankotkat | Reisjärven Hongankolistajat | Salmen Samoajat | Samposet | Sarka-Versot | Sievin Samoojat | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | SOOPA | Suomi-Weikot | Suomuuraimet ja Sutipurikat | Suotarpojat | Tasangon Talvikit | Tervapartio | Tervastuli | Toimarit | Tyrnävän Mustavarikset | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Valkeavuoren Urasiskot ja -veljet | Vetelin Koskenkävijät | Viessojat | Vihannin Vehkat | Vimpelin Villikehrät | Vääräjoen Vartijat | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot

Lippukuntaluettelo
Eräveijarit | Haapaversot |Isojoen Metsätorrooset | Karin Katajaiset | Kokkolan Suuntaveljet | Kokkolan Vaeltajat | Kokko-Tytöt | Kristiinan Havukat | Kuivaniemen Norpat | Kälviän Metsäveikot | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lehtimäen Lumikurjet | Lestijärven Lepakot | Merijärven Tervanpolttajat | Perhon Pilvenveikot | Pohjan Kärpät | Pudasjärven Mesikämmenet | Raahen Teräs-Versot | Raudaskylän Ristilukit | Ruukin Samoojat | Rämeen Rämpijät | Saloisten Sirkat ja Sudet | Selkämeren Sudet | Siikasavon Samoojat | Toho-Taivaltajat | Tulikokot | Ullavan Eräpojat | Vainion Vesat | Vihannin Jängertäjät | Vähänkyrön Eränkävijät | Yli-Iin Revontulet | Ylikiimingin Jänkävartiot

Piirin alueella olevat lippukunnat, jotka eivät ole piirin jäseniä tai sen lippukuntalistalla
Tuiran Kotkanpojat