Viipurin Metsänkävijät

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viipurin Metsänkävijät
Virallinen nimi
Partiolippukunta Viipurin Metsänkävijät ry
Perustiedot
Tyyppi: poikalippukunta
Perustettu: 1917
Lyhenne: VM
Kieli: suomi
Lehti: Posse
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Myllypuro
Kotikunta: Helsinki
Alue: Kaakkois-Helsinki
Partiopiiri: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
Ryhmittymä: Suomen Metsänkävijät
Taustayhteisö: Viipurin Metsänkävijöiden Kannatusyhdistys ry
Toimipaikat
Kolo: Karistimentie 1 C, Helsinki
Tunnukset
Huivi
Mänkijähuivi
Mänkijähuivi.svg


Viipurin Metsänkävijät ja Enson Partiosiskot ovat ainoat Neuvostoliitolle luovutetulla alueella toimineet lippukunnat, jolla on edelleenkin toimintaa samalla nimellä.


Lehti

Lippukuntalehti Posse on vuodesta 1919 ilmestyneen KorvenKaiku-nimisen lippukuntalehden toiminnan jatkaja. Nimi vaihdettu Posseksi vuonna 1962.


Historia

Vuonna 1917 perustettiin Viipurin Klassillisen Lyseon oppilaitten piirissä partiojärjestö Korvenpojat johtajanaan lehtori A.H. Salonius. Lpk kuului Karjalan Partiopoikapiiriin.

Suomen Metsänkävijäin Liiton johtajan, tullinhoitaja Ilmari Vainion eli "Iso-Hukan" siirryttyä vuonna 1921 Viipuriin voimistui toiminta suuresti ja lpk muutti nimensä Viipurin Metsänkävijöiksi.

1930-luvun tapahtumia olivat useat leirit Säkkijärven Santasaaressa, Seivästöllä, Lyykylässä ja Muolaan Hotakassa, sekä osallistuminen Karjalan Partiopoikapiirin leirille Joutsenossa, Kalevalaleirille Lohjalla ja Kultarantaleirille Naantalissa. Ohjelmassa olivat myös Karjalan Partiopoikapiirin maakuntaviestit. 30.11.1939 alkanut talvisota lopetti toiminnan Viipurissa, jonne kaikki lpk:n varusteet jäivät.

Talvisodan jälkeen Helsinkiin siirtyneet lpk:n jäsenet aloittivat toiminnan Ullanlinnan tiloissa Kaivopuistossa. Toiminnan vetäjinä olivat Tuntemattoman Sotilaan Rokkana tutuksi tullut Reino (Ananias) Tolvanen ja Into Honkasalo. Toimivia vartioita oli sudenpentujen lisäksi kaksi.

Jatkosodan sytyttyä ja Viipurin tultua takaisinvallatuksi aloitettiin kesällä 1942 jälleen toiminta raunioituneessa kotikaupungissa. Kokoustilaksi saatiin kunnostaa kellarikerros Pantsaryhtiön rauniotalossa. Lpk:ssa oli 7 vartiota ja sudenpentuparvi. Koska lpk:n vanhemmat johtajat yksi toisensa jälkeen joutuivat rintamalle, jäi lpk:n vetäminen noin 16-vuotiaitten johtajien harteille. Retki- ja leirikohteina olivat mm. Laihalampi ja Ventelä. Kun Pantsaryhtiötä ryhdyttiin korjaamaan, siirtyi toiminta pari korttelia Haville päin toiseen rauniotaloon Pontuksenkadulla. Tämä toimipaikka jäi lyhytaikaiseksi, sillä 20.6.1944 olivat venäläiset jälleen Viipurin valtiaina.

Sodan jälkeen oli runsaasti lpk:n jäseniä siirtynyt pääkaupunkiseudulle. Oltiin ilman varusteita ja kokouspaikkaa. Kokouksia pidettiin aluksi Laakson metsässä ja myöhemmin saatiin tilaa Helsingin Metsänkävijöiden Töölön Kololta. Lippukunnassa oli tällöin kolme vartiota ja kolkkaparvi. Retkeilytoiminta oli vilkasta ja leiripaikaksi löytyi moniksi vuosiksi Nuuksion Ruujärvi. Erkki Karvisen (Ruskea) muutettua Helsinkiin ja ryhdyttyä vetämään lpk:ta saatiin oma kokouspaikka Karvisten kellariin Naistenklinikan talousrakennuksessa, jossa toimittiin vv. 1947-69. Lippukunnassa oli useita vatioita ja kolkkaparvi. Pidettiin useita lpk-leirejä sekä kesällä että talvella Ruujärvellä, Majalammella, Långön Sulkaniemessä, Virroilla, Isolla Karjakaivolla, Pirttimäessä, Leppävaarassa ja Tervalammilla. Lisäksi osallistuttiin piirin ja Metsänkävijöiden leireille sekä suurleirille Vierumäellä. Osaanottajia oli myös leireillä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Joel Asikaisen piirtämä lippu vihittiin 24.4.1949.

HYKS:n rakentamisen alkaessa siirryttiin TVK:n kellariin, jossa toiminta jatkui vuoteen 1977, jolloin kokoustilasta luovuttiin suuresti korotetun vuokran ja lpk:n huonon taloudellisen tilanteen johdosta. Toiminta jatkui tämän jälkeen ilman pysyvää kokouspaikkaa retkeillen ja koripalloa pelaillen aina vuoden 1994 syksyyn asti, jolloin saatiin pysyvä toimitila Myllypurosta. Vartiollinen poikia osallistui Metsänkävijäliiton Mänkiö-98 suurleirille Kemiön Mjösundissa. Uusien poikien ollessa vielä erittäin nuoria, vaivaa lippukuntaa jatkuva johtajapula.

Tunnettuja Viipurin Metsänkävijöitä



Lähteet:

Sume logo.png
Tämä Suomen Metsänkävijöihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa PartioWikiä laajentamalla artikkelia.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

Piiri papa.gif

Ansiomerkit | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

ELLI | Etelä-Helsinki | Järeä-Grani | Keski-Helsinki | Länsi-Helsinki | Pohjois-Helsinki | Koillis-Helsinki | Kaakkois-Helsinki | Itä-Helsinki | Tammi | Vantaa itäinen | Vantaa läntinen | Vespa

Aluejärjestöt

Espoon Partiotuki | Partiokannus

Lippukunnat

Aarnikarhut | Aarnivalkeat | Aviapartio | Erämetsot | Espoon Leppäversot | Espoon Metsänkävijät | Fisut | Haagan Eräveikot | Haagan Sirkut | Hakasiskot | Haukkavuoren Haltiat | Helsingin Eräkaverit | Helsingin Erä-Leijonat | Helsingin Erä-Majavat | Helsingin Hakatytöt | Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt | Helsingin Kotkat | Helsingin Merilokit – Helsinki Seagulls | Helsingin Metsänkävijät | Helsingin Sinihaukat | Helsingin Versoveikot ja -siskot | Hespartto | Huipunvaltaajat | Huuhkajaportin Vartijat | HYDE | Ilvesveikot | Jeanne d'Arc | Jokihiset | Jyrin Sissit | Järvihaukat | Kaivokselan Delfiinit | Kara-Karhut | Karhunvartijat | Kartanopartio | Kaskenpolttajat | Kaskipartio | Katajanokan Karhunkaatajat | Kauka-Kuutit | Kelotytöt | Kelovartijat | Keronkävijät | Kilon Kipinät | Kirisiskot | Kivenlahden Piilevät | Kontutytöt | Korson Honkapartio | Korven Koukkaajat | Koskenhaltiat | Koudat | Kuksat | Kulman Kiertäjät | Kulosaaren Meripartio | Kurkisuon Rusakot | Käpytytöt | Laajalahden Eräveikot | Laajasalon Siniset | Lauttapartio | Lauttasaaren Luotsitytöt | Leppäpirkot | Leppävaaran Korvenkävijät | Lounapartio | Maahiset | Malmin Tuulenkävijät | Mankkaan Eräsudet | Mastonvartijat | Merimetsot | Mesikämmenet | Metsolan Pojat | Mustat Veljet | Muuttolinnut | Myllymarit | Myllypuron Mustarastaat | Myyrpartio | Navigatores | Niipperin Nuolihaukat | NMKY:n Rastipartio | Nuuksion Eräkarhut | Olarin Eräkotkat | Olarinmäen Samoojat | Oravanmarjat | Otavaeltajat | Oulunkylän Käskynhaltijat | Pitkäjärven Vaeltajat | Pohjois-Espoon Kalahaukat | Puropartio | Pursitytöt | Pyhän Laurin Ritarit (PäPa) | Rantasipit | Rekolan Metsäsiskot | Rekolan Metsäveikot | Saharan Sissit | Simometsot | Siniritarit | Sinivuoren Soihdut | Sipoonkorven Haltiat | Sotungin Tuliketut | Suomenlinnan Merisudet | Suosirrit | Susiveikot | Susivuoren Vaeltajat | Suvelan Samoojat | Tammisalon Metsänkävijät | Tapiolan Metsänkävijät | Tavastit | Teepakki | Tikkurilan Siniset | Timanttipartio | Toimen Pojat | Toimen Tytöt | Töölön Nuotioveikot | Töölön Siniset | Töölön Tähystäjät | Vaaran Vaeltajat | Vantaan Jokiversot | Vantaan Metsänkävijät | Vartiovuoren Pojat | Vartiovuoren Tytöt | Viestitytöt | Viherlaakson Peurat | Viikin Vesikot | Viipurin Metsänkävijät | Vuokot | Vuoren Valppaat | Vuorenhaltiat | Vuosaaren Vesipääskyt | Westendin Metsänkävijät