https://fi.scoutwiki.org/api.php?action=feedcontributions&user=Askolehti&feedformat=atomPartioWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T09:15:48ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.39.5https://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio/Meininki&diff=61565Meri-Porin Partio/Meininki2011-04-16T04:23:24Z<p>Askolehti: Ak: Uusi sivu: Meri-Porin Partio ry:n kausijulkaisu "Meininki" on saanut nimensä lippukuntahuudosta "Meri-Porin meininki, aina hyvä fiilinki". Aikaisemmin lehteä toimitettiin paperi versiona, mut...</p>
<hr />
<div>Meri-Porin Partio ry:n kausijulkaisu "Meininki" on saanut nimensä lippukuntahuudosta "Meri-Porin meininki, aina hyvä fiilinki". Aikaisemmin lehteä toimitettiin paperi versiona, mutta se on nyttemmin siirtynyt nettiin. Se löytyy osoitteesta [http://www.meriporinpartio.net/?navi=meininki]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=60227Meri-Porin Partio2010-12-29T15:18:59Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=Meri-Porin Partio<br />
|perustettu=1975<br />
|perustettu_pvm=28. lokakuuta<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=87<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=Meri-Pori (Enäjärvi, Kaanaa, Kyläsaari, Mäntyluoto, Pihlava, Uusiniitty, Yyteri)<br />
|kotikunta=Pori<br />
|piiri=Lounais-Suomen Partiopiiri<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=Porin Partiolaiset<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö=Oma yhdistys, Pihlavan seurakunta<br />
|kolo=Rottix, oma talo Pihlavassa Lautatarhantiellä (Kappalemaassa)ja Pihlavan kirkon kellarissa sijaitsevat sudenpentukolot.<br />
|kämppä=<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=[[Kuva:Meri-Porin_partion_huivimerkki.gif]]<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=http://www.meriporinpartio.net<br />
|www-text=Meri-Porin Partio<br />
|lippukuntalehti=Meininki<br />
}}<br />
'''Meri-Porin Partio ry''' on vuonna [[1975]] perustettu [[yhteislippukunta]]. Lippukunnanjohtajana toimii Eveliina Lehti. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2008]] oli 86.<br />
<br />
==Historia==<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset.<br />
<br />
===Lippukunnanjohtajat===<br />
*Reijo Iivonen<br />
*Raimo Muurinen<br />
*Iris "Ippe" Pale<br />
*Kaisu Meusel<br />
*Raili Mäntylä (Jokela)<br />
*Asko "Axo" Lehti<br />
*Ilkka Tuomola<br />
*Eveliina Lehti<br />
<br />
==Toiminta==<br />
[[Kuva:Rottix.jpg|thumb|left|Meri-Porin Partion kolo Rottix]]<br />
Lippukunnan viikoittainen toiminta on keskittynyt lippukunnan kololle Rottixelle ja sen välittömään ympäristöön, ja Pihlavan kirkon kololle, missä toimivat sudenpentulaumat.<br />
<br />
Muuten toiminta-alue ei ole rajoittunut mitenkään. Välillä toimitaan Tampereella, välillä muiden lippukuntien tapaan ihan missä päin Satakuntaa hyvänsä.<br />
<br />
===Ryhmät===<br />
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii yksi seikkailijavartio, kaksi tarpojavartiota, yksi samoajavartio sekä kolme sudenpentulaumaa. Lippukunnan vaeltajat toimivat satunnaisemmin, osallistumalla erilaisiin projekteihin ja kilpailuihin.<br />
<br />
===Enkkumatkat===<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. enkkumatkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen [[jamboree]] Iso-Britanniassa. Elokuussa [[2009]] Meri-Porin Partion ryhmä "Enkku 2009" osallistui viikon mittaiselle WINGS2009-partioleirille Isossa-Britanniassa. Seuraava ryhmä lähtee liikkeelle kesällä 2012.<br />
<br />
===Varainhankinta===<br />
Lippukunnan varojenhankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten enkkumatkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
<br />
{{Lounais-Suomen Partiopiiri}}<br />
<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Porin_Partiolaiset&diff=54951Porin Partiolaiset2009-02-27T07:04:02Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{aluejärjestö<br />
|nimi=Porin Partiolaiset<br />
|perustettu=1974<br />
|perustettu_pvm=<br />
|lyhenne=PoPa<br />
|toiminta-alue=Pori<br />
|piiri=Satakunnan Partiolaiset<br />
|lippukuntia=12<br />
|huivi=<br />
|lippu=<br />
|toimisto=<br />
|logo=<br />
|www=<br />
}}<br />
'''Porin Partiolaiset ry''' (PoPa) on vuonna [[1974]] perustettu [[aluejärjestö]], jonka tarkoituksena on auttaa ja tukea porilaisten [[lippukunta|lippukuntien]] toimintaa. Porin Partiolaisten keskeinen toiminta-ajatus on partioperinteen ja -taitojen ylläpito ja siirtäminen nuoremmille. Sen jäseninä ovat porilaiset lippukunnat (12 kappaletta), ja niissä toimivat [[partiojohtajavaltakirja]]n omaavat [[partiojohtaja]]t.<br />
<br />
Vuonna 2007 yhdistys herätettiin uudelleen henkiin kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen, tarkoituksenaan koota vanhoja partiolaisia riverihinsä. Ajankohtaisten ohjelma- sekä piiriuudistuksen myötä Porin Partiolaisten on mietittävä mitenkä yhdistys kykenee täyttämään toimintaideansa paikallisen partiotyön tukijana. PoPa:n rooli alueellisena toimijana tulee tulevaisuudessa kasvamaan, suuria haasteita ovat jäsenmäärän laskun pysäyttäminen, partiotoiminnasta tiedottaminen sekä laadukkaan alueellisen partioinnin ylläpitäminen.<br />
<br />
== Lippukunnat ==<br />
*[[Ahlaisten Ankkurit]] ry, Ahlainen<br />
*[[Käppäräpartio]] ry, Liinaharja<br />
*[[Meri-Porin Partio]] ry, Pihlava<br />
*[[Mesikäpälät]] ry, Ruosniemi<br />
*[[Porin Nuotiopojat]] ry, Keskusta<br />
*[[Porin Tertut]] ry, Keskusta<br />
*[[Porin Tulitikut]] ry, Keskusta<br />
*[[Porin Versot]] ry, Keskusta<br />
*[[Ruoripojat]] ry, Keskusta<br />
*[[Saaren Kiertäjät]] ry, Reposaari<br />
*[[Teljän Tuikkeet]] ry, Koivula<br />
*[[Väinän Vartijat]] ry, Uusikoivisto<br />
<br />
== Hallitus 2009 ==<br />
'''Puheenjohtaja'''<br />
* Tomi Meri<br />
'''Sihteeri'''<br />
* Heidi Koli, [[Porin Tertut]] ry<br />
'''Muut jäsenet'''<br />
* Jukka Laeslahti, [[Käppäräpartio]] ry<br />
* Asko Lehti, [[Meri-Porin Partio]] ry<br />
* Mikko Lehtojoki, [[Käppäräpartio]] ry<br />
* Ari Wanne, [[Käppäräpartio]] ry<br />
<br />
== Puheenjohtajat ==<br />
<br />
'''1971-1972''' Martti Aapasuo<br />
<br />
'''1973-1974''' Liisa Sarén<br />
<br />
'''1975-1981''' Alf Borgersen<br />
<br />
'''1982''' Karin Rönnlund<br />
<br />
'''1983''' Alf Borgersen<br />
<br />
'''1988-19??''' Karin Reikkola-Vanhanen<br />
<br />
'''19??-2008''' ?<br />
<br />
'''2009-''' Tomi Meri<br />
<br />
== Partio-ohjaajat ==<br />
<br />
'''1976-1977''' Jorma Myllymäki<br />
<br />
'''1978-1982''' Sakari Aalo<br />
<br />
'''1983''' Iris Pale<br />
<br />
'''1984-?''' Jari Haapala<br />
<br />
== Historia ==<br />
<br />
'''Vuodet 1910-1973'''<br />
<br />
Eräänä lokakuisena iltana vuonna 1910 kaksi porilaista Svenska Samskolanin oppilasta käveli Yrjönkatua pitkin ja pysähtyi katsomaan Satakunnan kirjakaupan näyteikkunalle asetettuja kirjoja. He huomasivat juuri ilmestyneen kirjan "Scoutin for boys", partioliikkeen perustajan ohjekirjan partiolaisille. Pojat ostivat tämän oudon ja mielenkiintoisen kirjan, lukivat sen ja päättivät ruveta partiolaisiksi. Näiden kahden pojan, Per Ekwallin ja Jarl Sarénin, toimesta Poriin perustettiin ensimmäinen vartio, joka sai nimekseen Pantteri. 6. toukokuuta 1911 perustettiin partiolippukunta Björneborgs Riddargossar. Porin Lyseon oppilaat perustivat keväällä 1911 lippukunnan Pohjan Pojat. Suomen kenraalikuvernöörin päätöksellä partiotoiminta kuitenkin lakkautettiin koko maassa syksyllä 1911.<br />
<br />
Huhtikuussa 1919 Porin tyttökoululaiset perustivat partiojärjestön nimeltä Porin Partiolaiset, järjestön toiminta kuihtui kuitenkin pikkuhiljaa. 1920-luvun lopulla perustettiin alueelle useita lippukuntia.<br />
<br />
Porissa toimi 1930-luvulta lähtien partiolaisten paikallisjärjestö, johon kuului edustaja jokaisesta paikallisesta lippukunnasta. Se kokoontui noin kerran kuukaudessa. Ensimmäinen yhteisesti järjestetty tilaisuus oli Yrjönpäivänjuhla 24. huhtikuuta 1930.<br />
<br />
1950- ja 60-luvuilla alettiin lippukuntien yhteistoimintaa nimittää Porissa partiolaisten paikkakuntaneuvostoksi. Eri lippukuntien edustajien koollekutsumiset olivat satunnaisia. Kokoonnuttiin esimerkiksti järjestämään yhteistä Yrjönpäivänjuhlaa. Myös ulkopuoliset yhteisöt kaipasivat yhteiselintä, jonka kautta mahdollinen tuki toimintaan voitaisiin jakaa.<br />
<br />
1970-luvun alussa toiminta oli jo järjestäytyneempää: vuosittain järjestettiin vartionjohtajakursseja, yhteiskuljetuksia piirin tilaisuuksiin, osallistuttiin kaupungin nuorisolautakunnan järjestämiin harrastenäyttelyihin ja nuorisomessuille ja vastaanotettiin ulkomaisia vieraita. Kokoontuipa tammikuusa 1971 kymmenen partiojohtajaa pitämään Porin Partiolaisten perustavaa kokousta päätöksenään rekisteröidä yhdistys. Aie kuitenkin vielä sillä erää raukesi.<br />
<br />
Suuria toimintatapahtumia olivat osa järjestelyvastuusta SPJ:n partiomestaruuskilpailuissa, Karhunkierroksessa vuonna 1972, partioparaati ja katselmus Porissa 1973 ja siihen liittynyt yli 30 teltan ja leirirakennelman partionäyttely Porin metsässä. Retkiä ja partiojuhlia järjestivät eristyisesti nuoret partiojohtajat, "juniorit" ja "seniorit". Toimintaa vakiinnutti syksyllä 1974 Isolasta, kaupungin nuorisotoimiston yhteydestä käyttöönsaatu nimikkokokoushuone. Yhdistyksen rekisteröinnistä päätettiinkin vielä saman vuoden marraskuussa.<br />
<br />
'''Vuodet 1974-2006'''<br />
<br />
Rekisteröidyttyään yhdistykseksi Porin Partiolaiset ottivat tavoitteekseen toimia porilaisten partiolippukuntien yhdyssiteenä järjestämällä lippukunnille yhteistä partiotoimintaa. Yhdistyksen johtokunta muodostui jokaisen porilaisen lippukunnan edustajasta. Tämän lisäksi yhdistykselle valittiin puheenjohtaja. Sihteerinä toimi partio-ohjaaja.<br />
<br />
Porin Partiolaisten toimisto oli vuodesta 1976 alkaen nuorisolautakunnan Kerhokeskuksessa, Isolinnankatu 16:ta ja vuodesta 1984 eteenpäin Nuorisotalossa. Yhdistyksen työntekijänä toimi puolipäivätoiminen partio-ohjaaja vuoden 1976 syksystä alkaen. Pääosa palkkausmenoista saatiin nuorisolautakunnan myöntämistä nuorisotoiminnan ohjaajanpalkkioihin tarkoitetusta valtionavusta.<br />
<br />
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä olivat rekisteröidyt porilaiset partiolippukunnat sekä muutamat ulkojäsenet, joista oli apua Käppäräpartio ry:n sekä Ahlaisten Ankkurien toiminnan käynnistämisessä.<br />
<br />
Yhdistyksen varsinaiset jäsenet (1984):<br />
<br />
* Björneborgs svenska flickscouter rf<br />
* Käppäräpartio ry<br />
* Porin Metsänkävijät ry<br />
* Porin Nuotiopojat ry<br />
* Porin Tertut ry<br />
* Porin Tulitikut ry<br />
* Ruoripojat ry<br />
<br />
Yhdistyksen ulkojäseniä (1984):<br />
<br />
* Ahlaisten Ankkurit<br />
* Porin Versot<br />
* Saaren Kiertäjät<br />
* Meri-Porin Partiolaiset<br />
* Teljän Tuikkeet<br />
* Temppelinvartijat (perustettu 1984)<br />
* Väinän Vartijat<br />
<br />
Lisäksi yhteistyössä (1984):<br />
<br />
* Ulvilan Erätytöt ry<br />
* Ulvilan Eräpojat ry<br />
* Pääskyparvi ry<br />
* Nakkilan Partiolaiset ry<br />
<br />
Tärkeimmiksi aluejärjestön tehtäviksi listattiin partiolaistien edustaminen kokonaisuutena eri tahoille. Tärkein säännöllinen edustuselin oli nuorisolautakunnan koollekutsuma nuorisotyön neuvottelukunta, johon kuuluivat merkittävimpien porilaisten nuorisojärjestöjen työntekijät tai edustajat. Toimintaa järjestettäessä pidettiin myös yhteyttä Satakunnan Partiolaisiin, Porin seurakuntien nuorisokeskukseen sekä SPR:n Satakunnan piiriin.<br />
<br />
Varsinaisen toiminnan merkittävin alue oli ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kansainvälisessä toiminnassa. Toiminnan rungon muodostivat kuuden eri maan partiolaisten leiriläisvaihto. Toiminta sai alkunsa metsänhoitaja Kaarle Kiljusen aloitteesta. Hän oli ollu jatkuvasti mukana ylläpitämässä yhteyksiä sekä johtamassa ja järjestämässä leirimatkoja.<br />
<br />
Huomattavimmat Porin Partiolaisten järjestämät kansainväliset leirimatkat olivat:<br />
<br />
* 1977 Münsteriin ja Schwandorfiin Länsi-Saksaan<br />
* 1978 Belgiaan<br />
* 1982 Etelä-Sveitsiin<br />
* 1983 Faluniin Ruotsiin<br />
* 1984 Münsteriin Länsi-Saksaan<br />
* 1984 Bremenhaveniin<br />
<br />
Matkojen johtajina toimivat Seppo Tervakangas, Tiina Laaksonen, Maikku Rannaste, Jorma Myllymäki, Seppo Steen, Pertti Lenko, Kaarle Kiljunen, Jari Koivisto, Päivi Järvenpää ja Markku Kataja. Leirijoukko oli aina noin 30 hengen vahvuinen.<br />
<br />
Lisäksi Porin Partiolaiset toimi usein isäntinä:<br />
<br />
* 1971 20 Siegeniläistä partiopoikaa vieraana Länsi-Saksasta<br />
* 1975 Jamboreen perhevierailu, 31 amerikkalaista poikaa<br />
* 1979 Suunniteltu kansainvälistaä vaellusta Suomeen, jota varten pidettiin koevaellus. Mukana 3 ulkomaalaista.<br />
* 1980 kansainvälinen vaellus ja Survival Test Kihniössä<br />
* 1982 Kaksi Sundsvallilaista vartiota osallistui pt-kisoihin Porissa<br />
* 1983 Bremenhavenilaisia partiolaisia vieraana Porissa<br />
<br />
Miltei vuosittain järjestettiin vartionjohtajan peruskurssi ja yhteistyössä SPR:n Satakunnan piirin kanssa Ensiapu I ja II-kurssit. Erikoiskursseista mainittakoon hätäpakkausksien testaus, lippukuntalehden toimittajakurssi, näkövammaisten ulkoiluopaskurssi ja paperinvalmistuskurssi. Uusia kokemuksia tajosi varmasti myös kasvisruokakurssi "Vanhasta vihdasta uutta pullaa", jolla opeteltiin valmistamaan ruokia luonnon tarveaineista.<br />
<br />
Sisäisen tiedotuksen tärkeimmät keinot olivat Satakunnan Kansan Partiopalsta, sekä säännöllisesti lippukuntiin lähetetty lippukuntatiedoite. Jokaiselle porilaiselle partiolaiselle myös jaettiin tiedotuslehti POKS:ia vuodesta 1983. Ulkoista tiedotusta ovat olleet laajat partionäyttelyt vuosina 1977, 1978, 1984 sekä osastot nuorisolautakunnan järjestämillä nuorisomessuilla.<br />
<br />
Näkyvintä roolia Porin Partiolaisten järjestämässä Satakunnan Partiolaisten toiminnasta edustivat paraatit ja kevätkatselmukset. Lisäksi Porin partiolaiset järjesti piirin partiotaitokilpailuja vuosina 1978 sekä 1982. Yhdisty sai myös päätösvaltaa piirin toiminnassa, kun se vuonna 1983 hyväksyttiin Satakunnan Partiolaiset ry:n jäseneksi.<br />
<br />
Porin Partiolaisten toiminta on ollut ns. levossa vuodesta 1997 vuoteen 2006. <br />
<br />
==Ansiomerkit & pöytästandaari==<br />
Porin Partiolaisten ansiomerkkijärjestelmän tavoitteena on [[lippukunta|lippukuntien]] ja porilaisessa partiotoiminnassa aktiivisesti ja tuloksellisesti mukana olleiden [[partiolainen|partiolaisten]] ja partiotyön ystävien arvokkaan työn huomioon ottaminen.<br />
<br />
[[Ansiomerkki]] on tarkoitettu jaettavaksi toiminnasta [[lippukunta|lippukunnan]] tai [[lippukuntaryhmittymä|paikkakunnan partioinnin]] hyväksi.<br />
<br />
[[Ansiomerkki|Ansiomerkkien]] ja [[standaari|pöytästandaarien]] jakamisesta päättää ansiomerkkitoimikunta.<br />
<br />
Ansiomerkin myöntää ansiomerkkitoimikunta lippukunnan anomuksen tai oman ehdotuksensa perusteella.<br />
<br />
===Pronssinen ansiomerkki===<br />
Partiolaiselle voidaan pronssinen ansiomerkki myöntää tunnustuksena aktiivisesta ja tuloksellisesta toiminnasta lippukunnassa. Partiotoiminnan ystävälle tai tukijalle pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää lippukunnan [[vanhempainneuvosto|vanhempainneuvoston]] tai vastaavan jäsenenä tehdyn tunnollisen toiminnan tai vastaavan tukemisen perusteella.<br />
<br />
===Hopeinen ansiomerkki===<br />
Partiolaiselle voidaan hopeinen ansiomerkki myöntää lippukunnassa tai Porin Partiolaiset ry:ssä suoritetusta pitkäaikaisesta ja tuloksellisesta toiminnasta. Partiotoiminnan ystävälle tai tukijalle hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää lippukunnan vanhempainneuvoston tai vastaavan jäsenenä tehdyn pitkäaikaisen ja aktiivisen toiminnan perusteella.<br />
<br />
===Kultainen ansiomerkki===<br />
Partiolaiselle voidaan kultainen ansiomerkki myöntää Porin Partiolaiset ry:n hyväksi suoritetysta erittäin pitkäaikaisesta, aktiivisesta ja merkittävästä toiminnasta. Kultaiset ansiomerkit on numeroitu juoksevalla numerolla.<br />
<br />
===Pöytästandaari===<br />
Pöytästandaari voidaan myöntää partiolaiselle, partiotyön ystävälle tai tukijalle sekä yhteisölle porilaisen partiotoiminnan hyväksi tehdystä työstä.<br />
<br />
[[Luokka:Porin Partiolaiset]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=54879Meri-Porin Partio2009-02-21T02:13:42Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=Meri-Porin Partio<br />
|perustettu=1975<br />
|perustettu_pvm=28. lokakuuta<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=87<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=Meri-Pori (Enäjärvi, Kaanaa, Kyläsaari, Mäntyluoto, Pihlava, Uusiniitty, Yyteri)<br />
|kotikunta=Pori<br />
|piiri=Lounais-Suomen Partiopiiri<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=Porin Partiolaiset<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö=Oma yhdistys, Pihlavan seurakunta<br />
|kolo=Rottix, oma talo Pihlavassa Lautatarhantiellä (Kappalemaassa)ja Pihlavan kirkon kellarissa sijaitsevat sudenpentukolot.<br />
|kämppä=<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=[[Kuva:Meri-Porin_partion_huivimerkki.gif]]<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=http://www.meriporinpartio.net<br />
|www-text=Meri-Porin Partio<br />
|lippukuntalehti=<br />
}}<br />
'''Meri-Porin Partio ry''' on vuonna [[1975]] perustettu [[yhteislippukunta]]. Lippukunnanjohtajana toimii Ilkka Tuomola. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2008]] oli 86.<br />
<br />
==Historia==<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset.<br />
<br />
===Lippukunnanjohtajat===<br />
*Reijo Iivonen<br />
*Raimo Muurinen<br />
*Iris "Ippe" Pale<br />
*Kaisu Meusel<br />
*Raili Mäntylä (Jokela)<br />
*Asko "Axo" Lehti<br />
*Ilkka "Possu" Tuomola<br />
<br />
==Toiminta==<br />
[[Kuva:Rottix.jpg|thumb|left|Meri-Porin Partion kolo Rottix]]<br />
Lippukunnan viikoittainen toiminta on keskittynyt lippukunnan kololle Rottixelle ja sen välittömään ympäristöön, ja Pihlavan kirkon kololle, missä toimivat sudenpentulaumat.<br />
<br />
Muuten toiminta-alue ei ole rajoittunut mitenkään. Välillä toimitaan Tampereella, välillä muiden lippukuntien tapaan ihan missä päin Satakuntaa hyvänsä.<br />
<br />
===Ryhmät===<br />
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii neljä vartiota (kolme tyttövartiota ja yksi poikavartio) sekä kolme sudenpentulaumaa. Lippukunnan vaeltajat toimivat satunnaisemmin, osallistumalla erilaisiin projekteihin ja kilpailuihin.<br />
<br />
===Enkkumatkat===<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. enkkumatkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen [[jamboree]] Iso-Britanniassa. Elokuussa [[2009]] Meri-Porin Partion ryhmä "Enkku 2009" osallistuu viikon mittaiselle WINGS2009-partioleirille Isossa-Britanniassa.<br />
<br />
===Varainhankinta===<br />
Lippukunnan varojenhankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten enkkumatkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
<br />
{{Lounais-Suomen Partiopiiri}}<br />
<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35711Partiomessu2007-09-19T05:15:47Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:luokka_tapahtumat_iso.png|right]]<br />
== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys <br />
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
älä pimeään jää.<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
iltaan tummuvaan <br />
nuotion loisteeseen <br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
ilo leimahtaa. <br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
tule kuuntelemaan <br />
Tule etsimään voimaa, <br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
tielle rukouksen. <br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
Nyt tulkaa juhlimaan, <br />
on jälleen aika kiittää <br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin. <br />
Nyt vettä tarjotaan, <br />
se janoisille riittää. <br />
Se tänään virtaa kaikkiin sydämiin.<br />
<br />
On taivas auki <br />
aavistaa voi tänään sen <br />
On taivas auki <br />
valtaa valo sydämen <br />
On tyhjä ristinpuu. <br />
On Kristus ylösnoussut, <br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
Kun matka rasittaa, <br />
hän tiellä tulee vastaan. <br />
Hän kulkijoita kutsuu lepäämään. <br />
Hän leivän ojentaa <br />
hän kotiin kutsuu lastaan <br />
On hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää <br />
hän uupuneita kantaa. <br />
Hän hoitaa kaikki mielet murtuneet.<br />
Hän keskellemme jää, <br />
hän puhtaat vaatteet antaa <br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
Laulu valtaa hiljaisuuden <br />
aavistaa voin salaisuuden, <br />
joka tänään meitä piirittää. <br />
Koko luomakunta valvoo <br />
jotain kaivaten. <br />
Sydäntemme pohjaan <br />
me kuulla voimme kutsun hiljaisen.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
meille hymyilee kuu, <br />
saamme taivasta maistaa, <br />
se meille avautuu. <br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
meille hymyilee kuu, <br />
saamme taivasta maistaa, <br />
se meille avautuu. <br />
<br />
Joku saapuu keskellemme, <br />
joku kuulee kaipauksemme, <br />
joku tuntee polut erämaan. <br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään. <br />
Silmiimme hän katsoo ja meille <br />
jakaa palan leivästään<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan <br />
polku hyvän Vapahtajan. <br />
Tänään uutta meissäkin hän luo. <br />
Erämaahan eksyneille suunnan näyttää hän. <br />
Läpi myrskytuulen <br />
me kuulla voimme äänen lempeän.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
Nuotio hohtaa illan hämärään. <br />
Kulkijoita johtaa lämmittelemään, <br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään. <br />
<br />
Katsoivat tulta isät aikanaan. <br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan. <br />
Tuuli soi ja multa <br />
syttyi laulamaan.<br />
<br />
Tuli ikuinen, <br />
tuli suuren nuotion, <br />
ylle kaiken pimeyden <br />
kerran syttynyt on. <br />
<br />
Tuli ikuinen <br />
tänä yönä meidät tuo <br />
halki vuosisatojen, <br />
valon kirkkaimman luo<br />
<br />
Lämmön ja valon tulen loimu toi. <br />
Sydäntemme talon valaista se voi, <br />
Sydäntemme talon valaista se voi. <br />
<br />
Liekkinä loistaa Poika Jumalan. <br />
Pimeytemme poistaa valo maailman <br />
Pimeytemme poistaa valo maailman<br />
<br />
Tuli ikuinen, <br />
tuli suuren nuotion, <br />
ylle kaiken pimeyden <br />
kerran syttynyt on. <br />
<br />
Tuli ikuinen <br />
tänä yönä meidät tuo <br />
halki vuosisatojen, <br />
valon kirkkaimman luo<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
Sama taivas yllä tämän maan <br />
yhä kutsuu meitä kulkemaan <br />
sama aava meri sininen <br />
sama koti yhteinen. <br />
Samat niityt, vuoret, erämaat <br />
Joet, järvet, kukkulat ja haat <br />
sama tuuli hiljaa humisten <br />
laulaa yllä metsien. <br />
<br />
Samaa vettä janoinen saa, <br />
sama lähde pulppuaa. <br />
Vesi kirkkain <br />
kaiken janon sammuttaa. <br />
Sama voima rakkauden <br />
syliin sulkee jokaisen. <br />
Matka jatkuu, <br />
matka kohti Jumalaa.<br />
<br />
Sama retki alla auringon, <br />
sama kaipaus sisällämme on <br />
ilo lapsen, hymy vanhuksen <br />
sama matka yhteinen. <br />
Täällä yhteen kuuluu jokainen <br />
kasvi, lintu, puu ja ihminen <br />
kukin hoivan toisellensa suo, <br />
yhdessä näin uutta luo.<br />
<br />
Samaa vettä…<br />
<br />
Yksi kaiken antoi omastaan,<br />
kaiken voitti rakkaudellaan. <br />
Yksi meitä kutsuu kulkemaan <br />
aina hänen seurassaan. <br />
Kristus kuoli vuoksi jokaisen <br />
leivän mursi meitä siunaten, <br />
meidät liittää puuhun elämän <br />
antaa meille tehtävän.<br />
<br />
Samaa vettä…<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Sammuu loiste kynttilöiden<br />
tuuli laulaa ikävöiden <br />
hetki kaikkein kaunein <br />
kohta muisto vain on. <br />
Tuli hiipuu nuotiossa, <br />
käsi ystävän on poissa, <br />
sisälläsi kaipaus soi sammumaton.<br />
<br />
Tartu käteen Jumalan, <br />
tartu siihen mikä kestää, <br />
astu kalliolle joka pettää ei voi. <br />
Tartu käteen Jumalan <br />
älä minkään anna estää. <br />
Kuule kuinka sydämesi sykkii ja soi.<br />
<br />
Pian jo lehdet lentelevät, <br />
koittaa talvi, koittaa kevät. <br />
Moneen kertaan telttanarut irrotetaan. <br />
Uupuu askel vaeltajan, <br />
sortuu seinä savimajan, <br />
mutta yksi loppuun asti on paikallaan.<br />
<br />
Tartu käteen…<br />
<br />
Elämä on taivallusta <br />
iloa ja kaipausta <br />
Halki vuorten, laaksojen ja vetten se vie. <br />
Yksi auttaa ainoastaan <br />
yössäkin Hän tulee vastaan, <br />
sydämeesi kuiskaa hiljaa: Tässä on tie!<br />
<br />
Tartu käteen…<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja. Kitarasäestyksellisinä lauluina ne on helppo toteuttaa millä tahansa lippukuntaleirillä vaikka ilman pappia luonnon keskellä nuotion ympärillä; melodiat ovat tarttuvia, ja nuoret oppivat ne todella nopeasti. Partiotoimintaan oleellisena osana kuuluvana uskontokasvatuksena partiomessu on mainio tapa toteuttaa sitä melkein "puolihuomaamattomasti." Yleensähän; siinä missä on kaksi puuta ristissä, on partiolaisen kirkko... <br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Askolehti&diff=35499Käyttäjä:Askolehti2007-09-13T12:08:14Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{| align="right"<br />
|-<br />
|{{käyttäjä laumanjohtaja}}<br />
|-<br />
|{{käyttäjä lippukunnanjohtaja}}<br />
|-<br />
|{{käyttäjä PJ}}<br />
|-<br />
|{{user fi}}<br />
|-<br />
|{{käyttäjä Firefox}}<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
Asko "Axo" Lehti<br/><br />
askolehti ät meriporinpartio piste net<br/><br />
puh. 044 292 2880<br/><br />
[[Meri-Porin Partio]]<br />
<br />
<br />
== Partiohistoria ==<br />
*Liittyi [[Meri-Porin Partio]]oon aikuisiällä -laumanjohtajaksi vuonna 2003<br />
*Ohjelmamestarin pestin kautta lippukunnanjohtajaksi 2006.<br />
*Mies joka toi [[Partiomessu]]n Meri-Poriin.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35481Partiomessu2007-09-13T08:19:41Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:luokka_tapahtumat_iso.png|right]]<br />
== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys <br />
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
älä pimeään jää.<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
iltaan tummuvaan <br />
nuotion loisteeseen <br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
ilo leimahtaa. <br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
tule kuuntelemaan <br />
Tule etsimään voimaa, <br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
tielle rukouksen. <br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
Nyt tulkaa juhlimaan, <br />
on jälleen aika kiittää <br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin. <br />
Nyt vettä tarjotaan, <br />
se janoisille riittää. <br />
Se tänään virtaa kaikkiin sydämiin.<br />
<br />
On taivas auki <br />
aavistaa voi tänään sen <br />
On taivas auki <br />
valtaa valo sydämen <br />
On tyhjä ristinpuu. <br />
On Kristus ylösnoussut, <br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
Kun matka rasittaa, <br />
hän tiellä tulee vastaan. <br />
Hän kulkijoita kutsuu lepäämään. <br />
Hän leivän ojentaa <br />
hän kotiin kutsuu lastaan <br />
On hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää <br />
hän uupuneita kantaa. <br />
Hän hoitaa kaikki mielet murtuneet.<br />
Hän keskellemme jää, <br />
hän puhtaat vaatteet antaa <br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
Laulu valtaa hiljaisuuden <br />
aavistaa voin salaisuuden, <br />
joka tänään meitä piirittää. <br />
Koko luomakunta valvoo <br />
jotain kaivaten. <br />
Sydäntemme pohjaan <br />
me kuulla voimme kutsun hiljaisen.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
meille hymyilee kuu, <br />
saamme taivasta maistaa, <br />
se meille avautuu. <br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
meille hymyilee kuu, <br />
saamme taivasta maistaa, <br />
se meille avautuu. <br />
<br />
Joku saapuu keskellemme, <br />
joku kuulee kaipauksemme, <br />
joku tuntee polut erämaan. <br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään. <br />
Silmiimme hän katsoo ja meille <br />
jakaa palan leivästään<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan <br />
polku hyvän Vapahtajan. <br />
Tänään uutta meissäkin hän luo. <br />
Erämaahan eksyneille suunnan näyttää hän. <br />
Läpi myrskytuulen <br />
me kuulla voimme äänen lempeän.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
Nuotio hohtaa illan hämärään. <br />
Kulkijoita johtaa lämmittelemään, <br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään. <br />
<br />
Katsoivat tulta isät aikanaan. <br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan. <br />
Tuuli soi ja multa <br />
syttyi laulamaan.<br />
<br />
Tuli ikuinen, <br />
tuli suuren nuotion, <br />
ylle kaiken pimeyden <br />
kerran syttynyt on. <br />
<br />
Tuli ikuinen <br />
tänä yönä meidät tuo <br />
halki vuosisatojen, <br />
valon kirkkaimman luo<br />
<br />
Lämmön ja valon tulen loimu toi. <br />
Sydäntemme talon valaista se voi, <br />
Sydäntemme talon valaista se voi. <br />
<br />
Liekkinä loistaa Poika Jumalan. <br />
Pimeytemme poistaa valo maailman <br />
Pimeytemme poistaa valo maailman<br />
<br />
Tuli ikuinen, <br />
tuli suuren nuotion, <br />
ylle kaiken pimeyden <br />
kerran syttynyt on. <br />
<br />
Tuli ikuinen <br />
tänä yönä meidät tuo <br />
halki vuosisatojen, <br />
valon kirkkaimman luo<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
Sama taivas yllä tämän maan <br />
yhä kutsuu meitä kulkemaan <br />
sama aava meri sininen <br />
sama koti yhteinen. <br />
Samat niityt, vuoret, erämaat <br />
Joet, järvet, kukkulat ja haat <br />
sama tuuli hiljaa humisten <br />
laulaa yllä metsien. <br />
<br />
Samaa vettä janoinen saa, <br />
sama lähde pulppuaa. <br />
Vesi kirkkain <br />
kaiken janon sammuttaa. <br />
Sama voima rakkauden <br />
syliin sulkee jokaisen. <br />
Matka jatkuu, <br />
matka kohti Jumalaa.<br />
<br />
Sama retki alla auringon, <br />
sama kaipaus sisällämme on <br />
ilo lapsen, hymy vanhuksen <br />
sama matka yhteinen. <br />
Täällä yhteen kuuluu jokainen <br />
kasvi, lintu, puu ja ihminen <br />
kukin hoivan toisellensa suo, <br />
yhdessä näin uutta luo.<br />
<br />
Samaa vettä…<br />
<br />
Yksi kaiken antoi omastaan,<br />
kaiken voitti rakkaudellaan. <br />
Yksi meitä kutsuu kulkemaan <br />
aina hänen seurassaan. <br />
Kristus kuoli vuoksi jokaisen <br />
leivän mursi meitä siunaten, <br />
meidät liittää puuhun elämän <br />
antaa meille tehtävän.<br />
<br />
Samaa vettä…<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Sammuu loiste kynttilöiden<br />
tuuli laulaa ikävöiden <br />
hetki kaikkein kaunein <br />
kohta muisto vain on. <br />
Tuli hiipuu nuotiossa, <br />
käsi ystävän on poissa, <br />
sisälläsi kaipaus soi sammumaton.<br />
<br />
Tartu käteen Jumalan, <br />
tartu siihen mikä kestää, <br />
astu kalliolle joka pettää ei voi. <br />
Tartu käteen Jumalan <br />
älä minkään anna estää. <br />
Kuule kuinka sydämesi sykkii ja soi.<br />
<br />
Pian jo lehdet lentelevät, <br />
koittaa talvi, koittaa kevät. <br />
Moneen kertaan telttanarut irrotetaan. <br />
Uupuu askel vaeltajan, <br />
sortuu seinä savimajan, <br />
mutta yksi loppuun asti on paikallaan.<br />
<br />
Tartu käteen…<br />
<br />
Elämä on taivallusta <br />
iloa ja kaipausta <br />
Halki vuorten, laaksojen ja vetten se vie. <br />
Yksi auttaa ainoastaan <br />
yössäkin Hän tulee vastaan, <br />
sydämeesi kuiskaa hiljaa: Tässä on tie!<br />
<br />
Tartu käteen…<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja. Kitarasäestyksellisinä lauluina ne on helppo toteuttaa millä tahansa lippukuntaleirillä vaikka ilman pappia luonnon keskellä nuotion ympärillä; melodiat ovat tarttuvia, ja nuoret oppivat ne todella nopeasti. Partiotoimintaan oleellisena osana kuuluvana uskontokasvatuksena partiomessu on mainio tapa toteuttaa sitä melkein "puolihuomaamattomasti. <br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35480Partiomessu2007-09-13T07:32:49Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
[[Kuva:luokka_tapahtumat_iso.png|right]]<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys <br />
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
älä pimeään jää.<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
iltaan tummuvaan <br />
nuotion loisteeseen <br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
ilo leimahtaa. <br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
tule kuuntelemaan <br />
Tule etsimään voimaa, <br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
tielle rukouksen. <br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
Nyt tulkaa juhlimaan, <br />
on jälleen aika kiittää <br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin. <br />
Nyt vettä tarjotaan, <br />
se janoisille riittää. <br />
Se tänään virtaa kaikkiin sydämiin.<br />
<br />
On taivas auki <br />
aavistaa voi tänään sen <br />
On taivas auki <br />
valtaa valo sydämen <br />
On tyhjä ristinpuu. <br />
On Kristus ylösnoussut, <br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
Kun matka rasittaa, <br />
hän tiellä tulee vastaan. <br />
Hän kulkijoita kutsuu lepäämään. <br />
Hän leivän ojentaa <br />
hän kotiin kutsuu lastaan <br />
On hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää <br />
hän uupuneita kantaa. <br />
Hän hoitaa kaikki mielet murtuneet.<br />
Hän keskellemme jää, <br />
hän puhtaat vaatteet antaa <br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
Laulu valtaa hiljaisuuden <br />
aavistaa voin salaisuuden, <br />
joka tänään meitä piirittää. <br />
Koko luomakunta valvoo <br />
jotain kaivaten. <br />
Sydäntemme pohjaan <br />
me kuulla voimme kutsun hiljaisen.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
meille hymyilee kuu, <br />
saamme taivasta maistaa, <br />
se meille avautuu. <br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
meille hymyilee kuu, <br />
saamme taivasta maistaa, <br />
se meille avautuu. <br />
<br />
Joku saapuu keskellemme, <br />
joku kuulee kaipauksemme, <br />
joku tuntee polut erämaan. <br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään. <br />
Silmiimme hän katsoo ja meille <br />
jakaa palan leivästään<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan <br />
polku hyvän Vapahtajan. <br />
Tänään uutta meissäkin hän luo. <br />
Erämaahan eksyneille suunnan näyttää hän. <br />
Läpi myrskytuulen <br />
me kuulla voimme äänen lempeän.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
Nuotio hohtaa illan hämärään. <br />
Kulkijoita johtaa lämmittelemään, <br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään. <br />
<br />
Katsoivat tulta isät aikanaan. <br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan. <br />
Tuuli soi ja multa <br />
syttyi laulamaan.<br />
<br />
Tuli ikuinen, <br />
tuli suuren nuotion, <br />
ylle kaiken pimeyden <br />
kerran syttynyt on. <br />
<br />
Tuli ikuinen <br />
tänä yönä meidät tuo <br />
halki vuosisatojen, <br />
valon kirkkaimman luo<br />
<br />
Lämmön ja valon tulen loimu toi. <br />
Sydäntemme talon valaista se voi, <br />
Sydäntemme talon valaista se voi. <br />
<br />
Liekkinä loistaa Poika Jumalan. <br />
Pimeytemme poistaa valo maailman <br />
Pimeytemme poistaa valo maailman<br />
<br />
Tuli ikuinen, <br />
tuli suuren nuotion, <br />
ylle kaiken pimeyden <br />
kerran syttynyt on. <br />
<br />
Tuli ikuinen <br />
tänä yönä meidät tuo <br />
halki vuosisatojen, <br />
valon kirkkaimman luo<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
Sama taivas yllä tämän maan <br />
yhä kutsuu meitä kulkemaan <br />
sama aava meri sininen <br />
sama koti yhteinen. <br />
Samat niityt, vuoret, erämaat <br />
Joet, järvet, kukkulat ja haat <br />
sama tuuli hiljaa humisten <br />
laulaa yllä metsien. <br />
<br />
Samaa vettä janoinen saa, <br />
sama lähde pulppuaa. <br />
Vesi kirkkain <br />
kaiken janon sammuttaa. <br />
Sama voima rakkauden <br />
syliin sulkee jokaisen. <br />
Matka jatkuu, <br />
matka kohti Jumalaa.<br />
<br />
Sama retki alla auringon, <br />
sama kaipaus sisällämme on <br />
ilo lapsen, hymy vanhuksen <br />
sama matka yhteinen. <br />
Täällä yhteen kuuluu jokainen <br />
kasvi, lintu, puu ja ihminen <br />
kukin hoivan toisellensa suo, <br />
yhdessä näin uutta luo.<br />
<br />
Samaa vettä…<br />
<br />
Yksi kaiken antoi omastaan,<br />
kaiken voitti rakkaudellaan. <br />
Yksi meitä kutsuu kulkemaan <br />
aina hänen seurassaan. <br />
Kristus kuoli vuoksi jokaisen <br />
leivän mursi meitä siunaten, <br />
meidät liittää puuhun elämän <br />
antaa meille tehtävän.<br />
<br />
Samaa vettä…<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Sammuu loiste kynttilöiden<br />
tuuli laulaa ikävöiden <br />
hetki kaikkein kaunein <br />
kohta muisto vain on. <br />
Tuli hiipuu nuotiossa, <br />
käsi ystävän on poissa, <br />
sisälläsi kaipaus soi sammumaton.<br />
<br />
Tartu käteen Jumalan, <br />
tartu siihen mikä kestää, <br />
astu kalliolle joka pettää ei voi. <br />
Tartu käteen Jumalan <br />
älä minkään anna estää. <br />
Kuule kuinka sydämesi sykkii ja soi.<br />
<br />
Pian jo lehdet lentelevät, <br />
koittaa talvi, koittaa kevät. <br />
Moneen kertaan telttanarut irrotetaan. <br />
Uupuu askel vaeltajan, <br />
sortuu seinä savimajan, <br />
mutta yksi loppuun asti on paikallaan.<br />
<br />
Tartu käteen…<br />
<br />
Elämä on taivallusta <br />
iloa ja kaipausta <br />
Halki vuorten, laaksojen ja vetten se vie. <br />
Yksi auttaa ainoastaan <br />
yössäkin Hän tulee vastaan, <br />
sydämeesi kuiskaa hiljaa: Tässä on tie!<br />
<br />
Tartu käteen…<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja. Kitarasäestyksellisinä lauluina ne on helppo toteuttaa millä tahansa lippukuntaleirillä vaikka ilman pappia luonnon keskellä nuotion ympärillä; melodiat ovat tarttuvia, ja nuoret oppivat ne todella nopeasti. Partiotoimintaan oleellisena osana kuuluvana uskontokasvatuksena partiomessu on mainio tapa toteuttaa sitä melkein "puolihuomaamattomasti. <br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Askolehti&diff=35479Käyttäjä:Askolehti2007-09-13T07:28:04Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{| align="right"<br />
|-<br />
|<br />
|-<br />
|{{käyttäjä lippukunnanjohtaja}}<br />
|-<br />
|{{käyttäjä PJ}}<br />
|-<br />
|{{user fi}}<br />
|-<br />
|{{käyttäjä Firefox}}<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
Asko "Axo" Lehti<br/><br />
askolehti ät meriporinpartio piste net<br/><br />
puh. 044 292 2880<br/><br />
[[Meri-Porin Partio]]<br />
<br />
<br />
== Partiohistoria ==<br />
*Liittyi [[Meri-Porin Partio]]oon aikuisiällä -laumanjohtajaksi vuonna 2003<br />
*Ohjelmamestarin pestin kautta lippukunnanjohtajaksi 2006.<br />
*Mies joka toi [[Partiomessu]]n Meri-Poriin.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Askolehti&diff=35478Käyttäjä:Askolehti2007-09-13T07:25:38Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{| align="right"<br />
|-<br />
|<br />
|-<br />
|{{käyttäjä lippukunnanjohtaja}}<br />
|-<br />
|{{käyttäjä PJ}}<br />
|-<br />
|<br />
|-<br />
|{{käyttäjä Firefox}}<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
Asko "Axo" Lehti<br/><br />
askolehti ät meriporinpartio piste net<br/><br />
puh. 044 292 2880<br/><br />
[[Meri-Porin Partio]]<br />
<br />
<br />
== Partiohistoria ==<br />
*Liittyi [[Meri-Porin Partio]]oon aikuisiällä -laumanjohtajaksi vuonna 2003<br />
*Ohjelmamestarin pestin kautta lippukunnanjohtajaksi 2006.<br />
*Mies joka toi [[Partiomessu]]n Meri-Poriin.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Askolehti&diff=35464Käyttäjä:Askolehti2007-09-12T17:22:09Z<p>Askolehti: Ak: Uusi sivu: {| align="right" |- | |- | |- |{{käyttäjä PJ}} |- | |- | |- |} Asko "Axo" Lehti<br/> askolehti ät meriporinpartio piste net<br/> puh. 044 292 2880<br/> Meri-Porin Partio ==...</p>
<hr />
<div>{| align="right"<br />
|-<br />
|<br />
|-<br />
|<br />
|-<br />
|{{käyttäjä PJ}}<br />
|-<br />
|<br />
|-<br />
|<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
Asko "Axo" Lehti<br/><br />
askolehti ät meriporinpartio piste net<br/><br />
puh. 044 292 2880<br/><br />
[[Meri-Porin Partio]]<br />
<br />
<br />
== Partiohistoria ==<br />
*Liittyi [[Meri-Porin Partio]]:oon aikuisiällä -laumanjohtajaksi vuonna 2003<br />
*Ohjelmamestarin pestin kautta lippukunnanjohtajaksi 2006.<br />
*Mies joka toi [[Partiomessu]]:n Meri-Poriin.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35440Partiomessu2007-09-09T13:14:49Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys <br />
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
älä pimeään jää.<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
<br />
iltaan tummuvaan <br />
<br />
nuotion loisteeseen <br />
<br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
ilo leimahtaa. <br />
<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
tule kuuntelemaan <br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
<br />
tielle rukouksen. <br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
<br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
<br />
<br />
Nyt tulkaa juhlimaan, <br />
<br />
on jälleen aika kiittää <br />
<br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin. <br />
<br />
Nyt vettä tarjotaan, <br />
<br />
se janoisille riittää. <br />
<br />
Se tänään virtaa kaikkiin sydämiin.<br />
<br />
<br />
On taivas auki <br />
<br />
aavistaa voi tänään sen <br />
<br />
On taivas auki <br />
<br />
valtaa valo sydämen <br />
<br />
On tyhjä ristinpuu. <br />
<br />
On Kristus ylösnoussut, <br />
<br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
<br />
<br />
Kun matka rasittaa, <br />
<br />
hän tiellä tulee vastaan. <br />
<br />
Hän kulkijoita kutsuu lepäämään. <br />
<br />
Hän leivän ojentaa <br />
<br />
hän kotiin kutsuu lastaan <br />
<br />
On hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää <br />
<br />
hän uupuneita kantaa. <br />
<br />
Hän hoitaa kaikki mielet murtuneet. <br />
<br />
Hän keskellemme jää, <br />
<br />
hän puhtaat vaatteet antaa <br />
<br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
<br />
Laulu valtaa hiljaisuuden <br />
<br />
aavistaa voin salaisuuden, <br />
<br />
joka tänään meitä piirittää. <br />
<br />
Koko luomakunta valvoo <br />
<br />
jotain kaivaten. <br />
<br />
Sydäntemme pohjaan <br />
<br />
me kuulla voimme kutsun hiljaisen.<br />
<br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
<br />
meille hymyilee kuu, <br />
<br />
saamme taivasta maistaa, <br />
<br />
se meille avautuu. <br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
<br />
meille hymyilee kuu, <br />
<br />
saamme taivasta maistaa, <br />
<br />
se meille avautuu. <br />
<br />
<br />
Joku saapuu keskellemme, <br />
<br />
joku kuulee kaipauksemme, <br />
<br />
joku tuntee polut erämaan. <br />
<br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään. <br />
<br />
Silmiimme hän katsoo ja meille <br />
<br />
jakaa palan leivästään<br />
<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan <br />
<br />
polku hyvän Vapahtajan. <br />
<br />
Tänään uutta meissäkin hän luo. <br />
<br />
Erämaahan eksyneille suunnan näyttää hän. <br />
<br />
Läpi myrskytuulen <br />
<br />
me kuulla voimme äänen lempeän.<br />
<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
Nuotio hohtaa illan hämärään. <br />
<br />
Kulkijoita johtaa lämmittelemään, <br />
<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään. <br />
<br />
<br />
Katsoivat tulta isät aikanaan. <br />
<br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan. <br />
<br />
Tuuli soi ja multa <br />
<br />
syttyi laulamaan.<br />
<br />
<br />
Tuli ikuinen, <br />
<br />
tuli suuren nuotion, <br />
<br />
ylle kaiken pimeyden <br />
<br />
kerran syttynyt on. <br />
<br />
Tuli ikuinen <br />
<br />
tänä yönä meidät tuo <br />
<br />
halki vuosisatojen, <br />
<br />
valon kirkkaimman luo<br />
<br />
<br />
<br />
Lämmön ja valon tulen loimu toi. <br />
<br />
Sydäntemme talon valaista se voi, <br />
<br />
Sydäntemme talon valaista se voi. <br />
<br />
<br />
Liekkinä loistaa Poika Jumalan. <br />
<br />
Pimeytemme poistaa valo maailman <br />
<br />
Pimeytemme poistaa valo maailman<br />
<br />
<br />
<br />
Tuli ikuinen, <br />
<br />
tuli suuren nuotion, <br />
<br />
ylle kaiken pimeyden <br />
<br />
kerran syttynyt on. <br />
<br />
Tuli ikuinen <br />
<br />
tänä yönä meidät tuo <br />
<br />
halki vuosisatojen, <br />
<br />
valon kirkkaimman luo<br />
<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
<br />
Sama taivas yllä tämän maan <br />
<br />
yhä kutsuu meitä kulkemaan <br />
<br />
sama aava meri sininen <br />
<br />
sama koti yhteinen. <br />
<br />
Samat niityt, vuoret, erämaat <br />
<br />
Joet, järvet, kukkulat ja haat <br />
<br />
sama tuuli hiljaa humisten <br />
<br />
laulaa yllä metsien. <br />
<br />
<br />
Samaa vettä janoinen saa, <br />
<br />
sama lähde pulppuaa. <br />
<br />
Vesi kirkkain <br />
<br />
kaiken janon sammuttaa. <br />
<br />
Sama voima rakkauden <br />
<br />
syliin sulkee jokaisen. <br />
<br />
Matka jatkuu, <br />
<br />
matka kohti Jumalaa.<br />
<br />
<br />
Sama retki alla auringon, <br />
<br />
sama kaipaus sisällämme on <br />
<br />
ilo lapsen, hymy vanhuksen <br />
<br />
sama matka yhteinen. <br />
<br />
Täällä yhteen kuuluu jokainen <br />
<br />
kasvi, lintu, puu ja ihminen <br />
<br />
kukin hoivan toisellensa suo, <br />
<br />
yhdessä näin uutta luo.<br />
<br />
<br />
Samaa vettä…<br />
<br />
<br />
Yksi kaiken antoi omastaan, <br />
<br />
kaiken voitti rakkaudellaan. <br />
<br />
Yksi meitä kutsuu kulkemaan <br />
<br />
aina hänen seurassaan. <br />
<br />
Kristus kuoli vuoksi jokaisen <br />
<br />
leivän mursi meitä siunaten, <br />
<br />
meidät liittää puuhun elämän <br />
<br />
antaa meille tehtävän.<br />
<br />
<br />
Samaa vettä…<br />
<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
<br />
Sammuu loiste kynttilöiden <br />
<br />
tuuli laulaa ikävöiden <br />
<br />
hetki kaikkein kaunein <br />
<br />
kohta muisto vain on. <br />
<br />
Tuli hiipuu nuotiossa, <br />
<br />
käsi ystävän on poissa, <br />
<br />
sisälläsi kaipaus soi sammumaton.<br />
<br />
<br />
Tartu käteen Jumalan, <br />
<br />
tartu siihen mikä kestää, <br />
<br />
astu kalliolle joka pettää ei voi. <br />
<br />
Tartu käteen Jumalan <br />
<br />
älä minkään anna estää. <br />
<br />
Kuule kuinka sydämesi sykkii ja soi.<br />
<br />
<br />
Pian jo lehdet lentelevät, <br />
<br />
koittaa talvi, koittaa kevät. <br />
<br />
Moneen kertaan telttanarut irrotetaan. <br />
<br />
Uupuu askel vaeltajan, <br />
<br />
sortuu seinä savimajan, <br />
<br />
mutta yksi loppuun asti on paikallaan.<br />
<br />
<br />
Tartu käteen…<br />
<br />
<br />
Elämä on taivallusta <br />
<br />
iloa ja kaipausta <br />
<br />
Halki vuorten, laaksojen ja vetten se vie. <br />
<br />
Yksi auttaa ainoastaan <br />
<br />
yössäkin Hän tulee vastaan, <br />
<br />
sydämeesi kuiskaa hiljaa: Tässä on tie!<br />
<br />
<br />
Tartu käteen…<br />
<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.Kitarasäestyksellisinä lauluina ne on helppo toteuttaa millä tahansa lippukuntaleirillä vaikka ilman pappia luonnon keskellä nuotion ympärillä; melodiat ovat tarttuvia, ja nuoret oppivat ne todella nopeasti. Partiotoimintaan oleellisena osana kuuluvana uskontokasvatuksena partiomessu on mainio tapa toteuttaa sitä melkein "puolihuomaamattomasti. <br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35439Partiomessu2007-09-09T13:02:31Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys <br />
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
älä pimeään jää.<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
<br />
iltaan tummuvaan <br />
<br />
nuotion loisteeseen <br />
<br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
ilo leimahtaa. <br />
<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
tule kuuntelemaan <br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
<br />
tielle rukouksen. <br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
<br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
<br />
<br />
Nyt tulkaa juhlimaan, <br />
<br />
on jälleen aika kiittää <br />
<br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin. <br />
<br />
Nyt vettä tarjotaan, <br />
<br />
se janoisille riittää. <br />
<br />
Se tänään virtaa kaikkiin sydämiin.<br />
<br />
<br />
On taivas auki <br />
<br />
aavistaa voi tänään sen <br />
<br />
On taivas auki <br />
<br />
valtaa valo sydämen <br />
<br />
On tyhjä ristinpuu. <br />
<br />
On Kristus ylösnoussut, <br />
<br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
<br />
<br />
Kun matka rasittaa, <br />
<br />
hän tiellä tulee vastaan. <br />
<br />
Hän kulkijoita kutsuu lepäämään. <br />
<br />
Hän leivän ojentaa <br />
<br />
hän kotiin kutsuu lastaan <br />
<br />
On hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää <br />
<br />
hän uupuneita kantaa. <br />
<br />
Hän hoitaa kaikki mielet murtuneet. <br />
<br />
Hän keskellemme jää, <br />
<br />
hän puhtaat vaatteet antaa <br />
<br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
<br />
Laulu valtaa hiljaisuuden <br />
<br />
aavistaa voin salaisuuden, <br />
<br />
joka tänään meitä piirittää. <br />
<br />
Koko luomakunta valvoo <br />
<br />
jotain kaivaten. <br />
<br />
Sydäntemme pohjaan <br />
<br />
me kuulla voimme kutsun hiljaisen.<br />
<br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
<br />
meille hymyilee kuu, <br />
<br />
saamme taivasta maistaa, <br />
<br />
se meille avautuu. <br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
<br />
meille hymyilee kuu, <br />
<br />
saamme taivasta maistaa, <br />
<br />
se meille avautuu. <br />
<br />
<br />
Joku saapuu keskellemme, <br />
<br />
joku kuulee kaipauksemme, <br />
<br />
joku tuntee polut erämaan. <br />
<br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään. <br />
<br />
Silmiimme hän katsoo ja meille <br />
<br />
jakaa palan leivästään<br />
<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan <br />
<br />
polku hyvän Vapahtajan. <br />
<br />
Tänään uutta meissäkin hän luo. <br />
<br />
Erämaahan eksyneille suunnan näyttää hän. <br />
<br />
Läpi myrskytuulen <br />
<br />
me kuulla voimme äänen lempeän.<br />
<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
Nuotio hohtaa illan hämärään. <br />
<br />
Kulkijoita johtaa lämmittelemään, <br />
<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään. <br />
<br />
<br />
Katsoivat tulta isät aikanaan. <br />
<br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan. <br />
<br />
Tuuli soi ja multa <br />
<br />
syttyi laulamaan.<br />
<br />
<br />
Tuli ikuinen, <br />
<br />
tuli suuren nuotion, <br />
<br />
ylle kaiken pimeyden <br />
<br />
kerran syttynyt on. <br />
<br />
Tuli ikuinen <br />
<br />
tänä yönä meidät tuo <br />
<br />
halki vuosisatojen, <br />
<br />
valon kirkkaimman luo<br />
<br />
<br />
<br />
Lämmön ja valon tulen loimu toi. <br />
<br />
Sydäntemme talon valaista se voi, <br />
<br />
Sydäntemme talon valaista se voi. <br />
<br />
Liekkinä loistaa Poika Jumalan. <br />
<br />
Pimeytemme poistaa valo maailman <br />
<br />
Pimeytemme poistaa valo maailman<br />
<br />
<br />
<br />
Tuli ikuinen, <br />
<br />
tuli suuren nuotion, <br />
<br />
ylle kaiken pimeyden <br />
<br />
kerran syttynyt on. <br />
<br />
Tuli ikuinen <br />
<br />
tänä yönä meidät tuo <br />
<br />
halki vuosisatojen, <br />
<br />
valon kirkkaimman luo<br />
<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35438Partiomessu2007-09-09T12:59:16Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys <br />
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
älä pimeään jää.<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
<br />
iltaan tummuvaan <br />
<br />
nuotion loisteeseen <br />
<br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
ilo leimahtaa. <br />
<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
tule kuuntelemaan <br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
<br />
tielle rukouksen. <br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
<br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
<br />
<br />
Nyt tulkaa juhlimaan, <br />
<br />
on jälleen aika kiittää <br />
<br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin. <br />
<br />
Nyt vettä tarjotaan, <br />
<br />
se janoisille riittää. <br />
<br />
Se tänään virtaa kaikkiin sydämiin.<br />
<br />
<br />
On taivas auki <br />
<br />
aavistaa voi tänään sen <br />
<br />
On taivas auki <br />
<br />
valtaa valo sydämen <br />
<br />
On tyhjä ristinpuu. <br />
<br />
On Kristus ylösnoussut, <br />
<br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
<br />
<br />
Kun matka rasittaa, <br />
<br />
hän tiellä tulee vastaan. <br />
<br />
Hän kulkijoita kutsuu lepäämään. <br />
<br />
Hän leivän ojentaa <br />
<br />
hän kotiin kutsuu lastaan <br />
<br />
On hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää <br />
<br />
hän uupuneita kantaa. <br />
<br />
Hän hoitaa kaikki mielet murtuneet. <br />
<br />
Hän keskellemme jää, <br />
<br />
hän puhtaat vaatteet antaa <br />
<br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
<br />
Laulu valtaa hiljaisuuden <br />
<br />
aavistaa voin salaisuuden, <br />
<br />
joka tänään meitä piirittää. <br />
<br />
Koko luomakunta valvoo <br />
<br />
jotain kaivaten. <br />
<br />
Sydäntemme pohjaan <br />
<br />
me kuulla voimme kutsun hiljaisen.<br />
<br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
<br />
meille hymyilee kuu, <br />
<br />
saamme taivasta maistaa, <br />
<br />
se meille avautuu. <br />
<br />
Meille aurinko paistaa, <br />
<br />
meille hymyilee kuu, <br />
<br />
saamme taivasta maistaa, <br />
<br />
se meille avautuu. <br />
<br />
<br />
Joku saapuu keskellemme, <br />
<br />
joku kuulee kaipauksemme, <br />
<br />
joku tuntee polut erämaan. <br />
<br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään. <br />
<br />
Silmiimme hän katsoo ja meille <br />
<br />
jakaa palan leivästään<br />
<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan <br />
<br />
polku hyvän Vapahtajan. <br />
<br />
Tänään uutta meissäkin hän luo. <br />
<br />
Erämaahan eksyneille suunnan näyttää hän. <br />
<br />
Läpi myrskytuulen <br />
<br />
me kuulla voimme äänen lempeän.<br />
<br />
<br />
Meille aurinko paistaa…<br />
<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35437Partiomessu2007-09-09T12:55:16Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys <br />
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
älä pimeään jää.<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
<br />
iltaan tummuvaan <br />
<br />
nuotion loisteeseen <br />
<br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
ilo leimahtaa. <br />
<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
tule kuuntelemaan <br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
<br />
tielle rukouksen. <br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
<br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
Nyt tulkaa juhlimaan, <br />
<br />
on jälleen aika kiittää <br />
<br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin. <br />
<br />
Nyt vettä tarjotaan, <br />
<br />
se janoisille riittää. <br />
<br />
Se tänään virtaa kaikkiin sydämiin.<br />
<br />
<br />
On taivas auki <br />
<br />
aavistaa voi tänään sen <br />
<br />
On taivas auki <br />
<br />
valtaa valo sydämen <br />
<br />
On tyhjä ristinpuu. <br />
<br />
On Kristus ylösnoussut, <br />
<br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
<br />
<br />
Kun matka rasittaa, <br />
<br />
hän tiellä tulee vastaan. <br />
<br />
Hän kulkijoita kutsuu lepäämään. <br />
<br />
Hän leivän ojentaa <br />
<br />
hän kotiin kutsuu lastaan <br />
<br />
On hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää <br />
<br />
hän uupuneita kantaa. <br />
<br />
Hän hoitaa kaikki mielet murtuneet. <br />
<br />
Hän keskellemme jää, <br />
<br />
hän puhtaat vaatteet antaa <br />
<br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
<br />
On taivas auki…<br />
<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35436Partiomessu2007-09-09T12:52:33Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys <br />
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
älä pimeään jää.<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
<br />
iltaan tummuvaan <br />
<br />
nuotion loisteeseen <br />
<br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
ilo leimahtaa. <br />
<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
tule kuuntelemaan <br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
<br />
tielle rukouksen. <br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
<br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35435Partiomessu2007-09-09T12:50:36Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys <br />
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
<br />
<br />
''Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
älä pimeään jää.<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
<br />
iltaan tummuvaan <br />
<br />
nuotion loisteeseen <br />
<br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
ilo leimahtaa. <br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
tule kuuntelemaan <br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
<br />
tielle rukouksen. <br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
<br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
''<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35434Partiomessu2007-09-09T12:49:12Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys <br />
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
TULE NUOTION LOIMUUN<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
älä pimeään jää.<br />
<br />
Tule nuotion loimuun,<br />
<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
<br />
iltaan tummuvaan <br />
<br />
nuotion loisteeseen <br />
<br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
ilo leimahtaa. <br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
<br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
<br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
<br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
tule kuuntelemaan <br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
<br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
<br />
tielle rukouksen. <br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
<br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35433Partiomessu2007-09-09T12:47:37Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
TULE NUOTION LOIMUUN<br />
Tule nuotion loimuun, <br />
älä pimeään jää. <br />
Tule nuotion loimuun, <br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
Saavu laulamaan <br />
iltaan tummuvaan <br />
nuotion loisteeseen <br />
joukkoon ystävien.<br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
ilo leimahtaa. <br />
Tämä hetki on yhteinen, <br />
tämä hetki on rakkauden. <br />
Liekki ikuinen roihuta saa <br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
Tule etsimään voimaa, <br />
tule kuuntelemaan <br />
Tule etsimään voimaa, <br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan, <br />
tielle rukouksen. <br />
Tule hetkeksi rauhaan <br />
syliin hiljaisuuden. <br />
<br />
Saavu laulamaan…<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35432Partiomessu2007-09-09T12:40:12Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
{{TULE NUOTION LOIMUUN<br />
|Tule nuotion loimuun, <br />
|älä pimeään jää.<br />
|Tule nuotion loimuun, <br />
|se on lämmittävää.<br />
|<br />
|Saavu laulamaan<br />
|iltaan tummuvaan<br />
|nuotion loisteeseen<br />
|joukkoon ystävien.<br />
|<br />
|Tämä hetki on yhteinen, <br />
|tämä hetki on rakkauden.<br />
|Liekki ikuinen roihuta saa<br />
|ilo leimahtaa.<br />
|Tämä hetki on yhteinen,<br />
|tämä hetki on rakkauden.<br />
|Liekki ikuinen roihuta saa<br />
|lämpö koskettaa.<br />
|<br />
|Tule etsimään voimaa,<br />
|tule kuuntelemaan<br />
|Tule etsimään voimaa,<br />
|matkaan rasittavaan.<br />
|<br />
|Saavu laulamaan…<br />
|<br />
|Tule hetkeksi rauhaan, <br />
|tielle rukouksen.<br />
|Tule hetkeksi rauhaan<br />
|syliin hiljaisuuden. <br />
|<br />
|Saavu laulamaan…<br />
}}<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35421Partiomessu2007-09-08T16:05:44Z<p>Askolehti: /* 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) */</p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35420Partiomessu2007-09-08T16:05:04Z<p>Askolehti: /* 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) */</p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
<br />
<br />
== <br />
6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35419Partiomessu2007-09-08T16:04:36Z<p>Askolehti: /* 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) */</p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
''Nuotio hohtaa illan hämärään<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään,<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään.<br />
Katsoivat tulta isät aikoinaan.<br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan,<br />
tuuli soi ja multa syttyi laulamaan.<br />
<br />
Tuli ikuinen...''<br />
<br />
== <br />
6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35418Partiomessu2007-09-08T16:04:02Z<p>Askolehti: /* 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) */</p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
''Laulu valtaa hiljaisuuden<br />
aavistaa voi salaisuuden<br />
joka tänään meitä piirittää.<br />
Koko luomakunta valvoo<br />
jotain kaivaten.<br />
Sydäntemme pohjaan me kuulla<br />
voimme kutsun hiljaisen:<br />
<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
<br />
Joku saapuu keskellemme<br />
joku kuulee kaipauksemme<br />
joku tuntee polut erämaan.<br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään.<br />
Silmiimme hän katsoo<br />
ja meille jakaa palan leivästään.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa..<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan<br />
polku hyvän vapahtajan.<br />
Tänään uutta meissäkin hän luo.<br />
Erämaahan eksyneille suunnan <br />
näyttää hän.<br />
Läpi myrskytuulen me kuulla<br />
voimme äänen lempeän.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa...''<br />
<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
''Nuotio hohtaa illan hämärään<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään,<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään.<br />
Katsoivat tulta isät aikoinaan.<br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan,<br />
tuuli soi ja multa syttyi laulamaan.<br />
<br />
Tuli ikuinen...''<br />
<br />
== <br />
6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35417Partiomessu2007-09-08T16:03:31Z<p>Askolehti: /* 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) */</p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
Nyt tulkaa juhlimaan<br />
on jälleen aika kiittää<br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin.<br />
Nyt vettä tarjotaan<br />
se janoisille riittää,<br />
se tänään virtaa kaikkiinn sydämiin.<br />
<br />
On taivas auki <br />
aavistaa voi tänään sen.<br />
On taivas auki <br />
valtaa valo sydämen.<br />
On tyhjä ristinpuu,<br />
on Kristus ylösnoussut,<br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
Kun matka rasittaa,<br />
hän tiellä tulee vastaan,<br />
hän kulkijoita kutsuu lepäämään.<br />
Hän leivän ojentaa<br />
hän kotiin kutsuu lastaan<br />
on hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
On taivas auki...<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää<br />
hän uupuneita kantaa,<br />
hän hoitaa kaikki mielet murtuneet.<br />
Hän keskellemme jää,<br />
hän puhtaat vaatteet antaa<br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
On taivas auki...<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
''Laulu valtaa hiljaisuuden<br />
aavistaa voi salaisuuden<br />
joka tänään meitä piirittää.<br />
Koko luomakunta valvoo<br />
jotain kaivaten.<br />
Sydäntemme pohjaan me kuulla<br />
voimme kutsun hiljaisen:<br />
<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
<br />
Joku saapuu keskellemme<br />
joku kuulee kaipauksemme<br />
joku tuntee polut erämaan.<br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään.<br />
Silmiimme hän katsoo<br />
ja meille jakaa palan leivästään.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa..<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan<br />
polku hyvän vapahtajan.<br />
Tänään uutta meissäkin hän luo.<br />
Erämaahan eksyneille suunnan <br />
näyttää hän.<br />
Läpi myrskytuulen me kuulla<br />
voimme äänen lempeän.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa...''<br />
<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
''Nuotio hohtaa illan hämärään<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään,<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään.<br />
Katsoivat tulta isät aikoinaan.<br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan,<br />
tuuli soi ja multa syttyi laulamaan.<br />
<br />
Tuli ikuinen...''<br />
<br />
== <br />
6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35416Partiomessu2007-09-08T16:02:48Z<p>Askolehti: /* 1. Alkuvirsi. */</p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
''Nyt tulkaa juhlimaan<br />
on jälleen aika kiittää<br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin.<br />
Nyt vettä tarjotaan<br />
se janoisille riittää,<br />
se tänään virtaa kaikkiinn sydämiin.<br />
<br />
On taivas auki <br />
aavistaa voi tänään sen.<br />
On taivas auki <br />
valtaa valo sydämen.<br />
On tyhjä ristinpuu,<br />
on Kristus ylösnoussut,<br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
Kun matka rasittaa,<br />
hän tiellä tulee vastaan,<br />
hän kulkijoita kutsuu lepäämään.<br />
Hän leivän ojentaa<br />
hän kotiin kutsuu lastaan<br />
on hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
On taivas auki...<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää<br />
hän uupuneita kantaa,<br />
hän hoitaa kaikki mielet murtuneet.<br />
Hän keskellemme jää,<br />
hän puhtaat vaatteet antaa<br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
On taivas auki...''<br />
<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
''Laulu valtaa hiljaisuuden<br />
aavistaa voi salaisuuden<br />
joka tänään meitä piirittää.<br />
Koko luomakunta valvoo<br />
jotain kaivaten.<br />
Sydäntemme pohjaan me kuulla<br />
voimme kutsun hiljaisen:<br />
<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
<br />
Joku saapuu keskellemme<br />
joku kuulee kaipauksemme<br />
joku tuntee polut erämaan.<br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään.<br />
Silmiimme hän katsoo<br />
ja meille jakaa palan leivästään.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa..<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan<br />
polku hyvän vapahtajan.<br />
Tänään uutta meissäkin hän luo.<br />
Erämaahan eksyneille suunnan <br />
näyttää hän.<br />
Läpi myrskytuulen me kuulla<br />
voimme äänen lempeän.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa...''<br />
<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
''Nuotio hohtaa illan hämärään<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään,<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään.<br />
Katsoivat tulta isät aikoinaan.<br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan,<br />
tuuli soi ja multa syttyi laulamaan.<br />
<br />
Tuli ikuinen...''<br />
<br />
== <br />
6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35415Partiomessu2007-09-08T16:01:20Z<p>Askolehti: /* 1. Alkuvirsi. */</p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
<nowiki>Tule nuotion loimuun<br />
älä pimeään jää<br />
tule nuotion loimuun<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
Saavu laulamaan<br />
iltaan tummuvaan<br />
nuotion loisteeseen<br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen<br />
tämä hetki on rakkauden.<br />
Liekki ikuinen roihuta saa<br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
Tule etsimään voimaa<br />
tule kuuntelemaan<br />
tule etsimään voimaa<br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
Saavu laulamaan...<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan<br />
tielle rukouksen<br />
tule hetkeksi rauhaan<br />
syliin hiljaisuuden.<br />
<br />
Saavu laulamaan...<br />
</nowiki><br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
''Nyt tulkaa juhlimaan<br />
on jälleen aika kiittää<br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin.<br />
Nyt vettä tarjotaan<br />
se janoisille riittää,<br />
se tänään virtaa kaikkiinn sydämiin.<br />
<br />
On taivas auki <br />
aavistaa voi tänään sen.<br />
On taivas auki <br />
valtaa valo sydämen.<br />
On tyhjä ristinpuu,<br />
on Kristus ylösnoussut,<br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
Kun matka rasittaa,<br />
hän tiellä tulee vastaan,<br />
hän kulkijoita kutsuu lepäämään.<br />
Hän leivän ojentaa<br />
hän kotiin kutsuu lastaan<br />
on hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
On taivas auki...<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää<br />
hän uupuneita kantaa,<br />
hän hoitaa kaikki mielet murtuneet.<br />
Hän keskellemme jää,<br />
hän puhtaat vaatteet antaa<br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
On taivas auki...''<br />
<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
''Laulu valtaa hiljaisuuden<br />
aavistaa voi salaisuuden<br />
joka tänään meitä piirittää.<br />
Koko luomakunta valvoo<br />
jotain kaivaten.<br />
Sydäntemme pohjaan me kuulla<br />
voimme kutsun hiljaisen:<br />
<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
<br />
Joku saapuu keskellemme<br />
joku kuulee kaipauksemme<br />
joku tuntee polut erämaan.<br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään.<br />
Silmiimme hän katsoo<br />
ja meille jakaa palan leivästään.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa..<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan<br />
polku hyvän vapahtajan.<br />
Tänään uutta meissäkin hän luo.<br />
Erämaahan eksyneille suunnan <br />
näyttää hän.<br />
Läpi myrskytuulen me kuulla<br />
voimme äänen lempeän.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa...''<br />
<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
''Nuotio hohtaa illan hämärään<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään,<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään.<br />
Katsoivat tulta isät aikoinaan.<br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan,<br />
tuuli soi ja multa syttyi laulamaan.<br />
<br />
Tuli ikuinen...''<br />
<br />
== <br />
6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35414Partiomessu2007-09-08T16:00:28Z<p>Askolehti: /* 1. Alkuvirsi. */</p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
Tule nuotion loimuun<br />
älä pimeään jää<br />
tule nuotion loimuun<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
Saavu laulamaan<br />
iltaan tummuvaan<br />
nuotion loisteeseen<br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen<br />
tämä hetki on rakkauden.<br />
Liekki ikuinen roihuta saa<br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
Tule etsimään voimaa<br />
tule kuuntelemaan<br />
tule etsimään voimaa<br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
Saavu laulamaan...<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan<br />
tielle rukouksen<br />
tule hetkeksi rauhaan<br />
syliin hiljaisuuden.<br />
<br />
Saavu laulamaan...<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
''Nyt tulkaa juhlimaan<br />
on jälleen aika kiittää<br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin.<br />
Nyt vettä tarjotaan<br />
se janoisille riittää,<br />
se tänään virtaa kaikkiinn sydämiin.<br />
<br />
On taivas auki <br />
aavistaa voi tänään sen.<br />
On taivas auki <br />
valtaa valo sydämen.<br />
On tyhjä ristinpuu,<br />
on Kristus ylösnoussut,<br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
Kun matka rasittaa,<br />
hän tiellä tulee vastaan,<br />
hän kulkijoita kutsuu lepäämään.<br />
Hän leivän ojentaa<br />
hän kotiin kutsuu lastaan<br />
on hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
On taivas auki...<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää<br />
hän uupuneita kantaa,<br />
hän hoitaa kaikki mielet murtuneet.<br />
Hän keskellemme jää,<br />
hän puhtaat vaatteet antaa<br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
On taivas auki...''<br />
<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
''Laulu valtaa hiljaisuuden<br />
aavistaa voi salaisuuden<br />
joka tänään meitä piirittää.<br />
Koko luomakunta valvoo<br />
jotain kaivaten.<br />
Sydäntemme pohjaan me kuulla<br />
voimme kutsun hiljaisen:<br />
<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
<br />
Joku saapuu keskellemme<br />
joku kuulee kaipauksemme<br />
joku tuntee polut erämaan.<br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään.<br />
Silmiimme hän katsoo<br />
ja meille jakaa palan leivästään.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa..<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan<br />
polku hyvän vapahtajan.<br />
Tänään uutta meissäkin hän luo.<br />
Erämaahan eksyneille suunnan <br />
näyttää hän.<br />
Läpi myrskytuulen me kuulla<br />
voimme äänen lempeän.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa...''<br />
<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
''Nuotio hohtaa illan hämärään<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään,<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään.<br />
Katsoivat tulta isät aikoinaan.<br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan,<br />
tuuli soi ja multa syttyi laulamaan.<br />
<br />
Tuli ikuinen...''<br />
<br />
== <br />
6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Partiomessu&diff=35413Partiomessu2007-09-08T15:59:28Z<p>Askolehti: Ak: Uusi sivu: == Partio- eli nuotiomessu == Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- lauluj...</p>
<hr />
<div>== Partio- eli nuotiomessu ==<br />
<br />
<br />
Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä.<br />
Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.<br />
<br />
<br />
== 1. Alkuvirsi. ==<br />
<br />
<br />
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."<br />
<br />
''Tule nuotion loimuun<br />
älä pimeään jää<br />
tule nuotion loimuun<br />
se on lämmittävää.<br />
<br />
Saavu laulamaan<br />
iltaan tummuvaan<br />
nuotion loisteeseen<br />
joukkoon ystävien.<br />
<br />
Tämä hetki on yhteinen<br />
tämä hetki on rakkauden.<br />
Liekki ikuinen roihuta saa<br />
lämpö koskettaa.<br />
<br />
Tule etsimään voimaa<br />
tule kuuntelemaan<br />
tule etsimään voimaa<br />
matkaan rasittavaan.<br />
<br />
Saavu laulamaan...<br />
<br />
Tule hetkeksi rauhaan<br />
tielle rukouksen<br />
tule hetkeksi rauhaan<br />
syliin hiljaisuuden.<br />
<br />
Saavu laulamaan...<br />
<br />
''<br />
<br />
== 2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7) ==<br />
<br />
<br />
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"<br />
<br />
''Nyt tulkaa juhlimaan<br />
on jälleen aika kiittää<br />
ja antaa laulun nousta taivaisiin.<br />
Nyt vettä tarjotaan<br />
se janoisille riittää,<br />
se tänään virtaa kaikkiinn sydämiin.<br />
<br />
On taivas auki <br />
aavistaa voi tänään sen.<br />
On taivas auki <br />
valtaa valo sydämen.<br />
On tyhjä ristinpuu,<br />
on Kristus ylösnoussut,<br />
- ja sateenkaari maahan ulottuu.<br />
<br />
Kun matka rasittaa,<br />
hän tiellä tulee vastaan,<br />
hän kulkijoita kutsuu lepäämään.<br />
Hän leivän ojentaa<br />
hän kotiin kutsuu lastaan<br />
on hyvä olla hänen lähellään.<br />
<br />
On taivas auki...<br />
<br />
Hän meitä ymmärtää<br />
hän uupuneita kantaa,<br />
hän hoitaa kaikki mielet murtuneet.<br />
Hän keskellemme jää,<br />
hän puhtaat vaatteet antaa<br />
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.<br />
<br />
On taivas auki...''<br />
<br />
<br />
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) ==<br />
<br />
<br />
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."<br />
<br />
''Laulu valtaa hiljaisuuden<br />
aavistaa voi salaisuuden<br />
joka tänään meitä piirittää.<br />
Koko luomakunta valvoo<br />
jotain kaivaten.<br />
Sydäntemme pohjaan me kuulla<br />
voimme kutsun hiljaisen:<br />
<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
Meille aurinko paistaa,<br />
meille hymyilee kuu,<br />
saamme taivasta maistaa<br />
se meille avautuu.<br />
<br />
Joku saapuu keskellemme<br />
joku kuulee kaipauksemme<br />
joku tuntee polut erämaan.<br />
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään.<br />
Silmiimme hän katsoo<br />
ja meille jakaa palan leivästään.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa..<br />
<br />
Vielä kulkee halki ajan<br />
polku hyvän vapahtajan.<br />
Tänään uutta meissäkin hän luo.<br />
Erämaahan eksyneille suunnan <br />
näyttää hän.<br />
Läpi myrskytuulen me kuulla<br />
voimme äänen lempeän.<br />
<br />
Meille aurinko paistaa...''<br />
<br />
<br />
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==<br />
<br />
<br />
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.<br />
<br />
<br />
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) ==<br />
<br />
<br />
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".<br />
<br />
''Nuotio hohtaa illan hämärään<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään,<br />
kulkijoita johtaa lämmittelemään.<br />
Katsoivat tulta isät aikoinaan.<br />
Tuuli soi ja multa syttyi laulamaan,<br />
tuuli soi ja multa syttyi laulamaan.<br />
<br />
Tuli ikuinen...''<br />
<br />
== <br />
6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) ==<br />
<br />
<br />
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa"<br />
Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.<br />
<br />
<br />
== 7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28) ==<br />
<br />
<br />
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".<br />
<br />
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=35295Meri-Porin Partio2007-08-30T12:27:34Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=Meri-Porin partio ry<br />
|perustettu=1975<br />
|perustettu_pvm=28. lokakuuta<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=87<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=Meri-Pori(Uusiniitty, Kyläsaari, Enäjärvi, Pihlava, Kaanaa, Yyteri, Mäntyluoto)<br />
|piiri=Satakunnan Partiolaiset<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö= Oma yhdistys, Pihlavan srk<br />
|kolo= Rottix, oma talo Pihlavassa Lautatarhantiellä (Kappalemaassa)<br />
|kämppä=<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=[[Kuva:Meri-Porin_partion_huivimerkki.gif ]]<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=[http://www.meriporinpartio.net Meri-Porin partio]<br />
|www-text=<br />
|lippukuntalehti=<br />
}}<br />
<br />
'''Meri-Porin Partio''' on vuonna [[1975]] perustettu yhteislippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Asko Lehti. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 77.<br />
<br />
==Historia==<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset. <br />
<br />
==Lippukunnanjohtajat==<br />
{| style="border: none;"<br />
| Reijo Iivonen<br />
|-<br />
| Raimo Muurinen<br />
|-<br />
| Iris "Ippe" Pale<br />
|-<br />
| Kaisu Meusel<br />
|-<br />
| Raili Mäntylä (Jokela)<br />
|-<br />
| Asko "Axo" Lehti<br />
|}<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. Enkku-matkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen jamboree Iso-Britanniassa. Elokuussa 2009 Meri-Porin partion ryhmä "Enkku 2009" osallistuu viikon mittaiselle WINGS2009- partioleirille Isossa-Britanniassa. Leiri järjestetään Berkshiren maakunnassa lähellä Windsorin linnaa n. 65 km Lontoosta länteen. Tähän mennessä leirille on ilmoittautunut 2066 partiolaista hieman yli sadasta lippukunnasta eri puolilta maailmaa, pää-osin tosin Englannista, mutta mukana on myös kolme ryhmää U.S.A:sta, kaksi Ghanasta ja yksi Suomesta, - Meri-Porista! Samanlainen "Windsor InterNational Guide & Scout- leiri on järjestetty samalla paikalla aikaisemmin neljä kertaa, viimeksi vuonna 2003.<br />
<br />
Lippukunnan varojen hankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten Enkku-matkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
Viikoittainen toiminta on keskittynyt lippukunnan omalle talolle, "Rottixelle", ja sen välittömään ympäristöön.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Kuva:Rottix.jpg ]]<br />
<br />
Muuten toiminta-alue ei ole rajoittunut mitenkään; välillä toimitaan Tampereella, välillä muiden lippukuntien tapaan ihan missäpäin Satakuntaa hyvänsä.<br />
<br />
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kolme vartiota(kaksi tyttövartiota ja yksi sekavartio)ja kaksi sudenpentulaumaa. Lippukunnan vaeltajat toimivat satunnaisemmin, -erilaisten projektien ja kilpailuihin osallistumisten puitteissa.<br />
<br />
{{tynkä/Satakunta}}<br />
{{Satakunnan Partiolaisten lippukunnat}}<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=35294Meri-Porin Partio2007-08-30T12:18:35Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=Meri-Porin partio ry<br />
|perustettu=1975<br />
|perustettu_pvm=28. lokakuuta<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=87<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=Meri-Pori(Uusiniitty, Kyläsaari, Enäjärvi, Pihlava, Kaanaa, Yyteri, Mäntyluoto)<br />
|piiri=Satakunnan Partiolaiset<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö= Oma yhdistys, Pihlavan srk<br />
|kolo= Rottix, oma talo Pihlavassa Lautatarhantiellä (Kappalemaassa)<br />
|kämppä=<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=[[Kuva:Meri-Porin_partion_huivimerkki.gif ]]<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=[http://www.meriporinpartio.net Meri-Porin partio]<br />
|www-text=<br />
|lippukuntalehti=<br />
}}<br />
<br />
'''Meri-Porin Partio''' on vuonna [[1975]] perustettu yhteislippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Asko Lehti. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 77.<br />
<br />
==Historia==<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset. <br />
<br />
==Lippukunnanjohtajat==<br />
{| style="border: none;"<br />
| Reijo Iivonen<br />
|-<br />
| Raimo Muurinen<br />
|-<br />
| Iris "Ippe" Pale<br />
|-<br />
| Kaisu Meusel<br />
|-<br />
| Raili Mäntylä (Jokela)<br />
|-<br />
| Asko "Axo" Lehti<br />
|}<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. Enkku-matkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen jamboree Iso-Britanniassa. Elokuussa 2009 Meri-Porin partion ryhmä "Enkku 2009" osallistuu viikon mittaiselle WINGS2009- partioleirille Isossa-Britanniassa. Leiri järjestetään Berkshiren maakunnassa lähellä Windsorin linnaa n. 65 km Lontoosta länteen. Tähän mennessä leirille on ilmoittautunut 2066 partiolaista hieman yli sadasta lippukunnasta eri puolilta maailmaa, pää-osin tosin Englannista, mutta mukana on myös kolme ryhmää U.S.A:sta, kaksi Ghanasta ja yksi Suomesta, - Meri-Porista! Samanlainen "Windsor InterNational Guide & Scout- leiri on järjestetty samalla paikalla aikaisemmin neljä kertaa, viimeksi vuonna 2003.<br />
<br />
Lippukunnan varojen hankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten Enkku-matkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
Viikoittainen toiminta on keskittynyt lippukunnan omalle talolle, "Rottixelle", ja sen välittömään ympäristöön.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Kuva:Rottix.jpg ]]<br />
<br />
Muuten toiminta-alue ei ole rajoittunut mitenkään; välillä toimitaan Tampereella, välillä muiden lippukuntien tapaan ihan missäpäin Satakuntaa hyvänsä.<br />
<br />
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kolme vartiota(kaksi tyttövartiota ja yksi sekavartio)ja kaksi sudenpentulaumaa.<br />
<br />
{{tynkä/Satakunta}}<br />
{{Satakunnan Partiolaisten lippukunnat}}<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=35293Meri-Porin Partio2007-08-30T12:15:44Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=Meri-Porin partio ry<br />
|perustettu=1975<br />
|perustettu_pvm=28. lokakuuta<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=87<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=Meri-Pori(Uusiniitty, Kyläsaari, Enäjärvi, Pihlava, Kaanaa, Yyteri, Mäntyluoto)<br />
|piiri=Satakunnan Partiolaiset<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö= Oma yhdistys, Pihlavan srk<br />
|kolo= Rottix, oma talo Pihlavassa Lautatarhantiellä (Kappalemaassa)<br />
|kämppä=<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=[[Kuva:Meri-Porin_partion_huivimerkki.gif ]]<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=[http://www.meriporinpartio.net Meri-Porin partio]<br />
|www-text=<br />
|lippukuntalehti=<br />
}}<br />
<br />
'''Meri-Porin Partio''' on vuonna [[1975]] perustettu yhteislippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Asko Lehti. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 77.<br />
<br />
==Historia==<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset. <br />
<br />
==Lippukunnanjohtajat==<br />
{| style="border: none;"<br />
| Reijo Iivonen<br />
|-<br />
| Raimo Muurinen<br />
|-<br />
| Iris "Ippe" Pale<br />
|-<br />
| Kaisu Meusel<br />
|-<br />
| Raili Mäntylä (Jokela)<br />
|-<br />
| Asko Lehti<br />
|}<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. Enkku-matkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen jamboree Iso-Britanniassa. Elokuussa 2009 Meri-Porin partion ryhmä "Enkku 2009" osallistuu viikon mittaiselle WINGS2009- partioleirille Isossa-Britanniassa. Leiri järjestetään Berkshiren maakunnassa lähellä Windsorin linnaa n. 65 km Lontoosta länteen. Tähän mennessä leirille on ilmoittautunut 2066 partiolaista hieman yli sadasta lippukunnasta eri puolilta maailmaa, pää-osin tosin Englannista, mutta mukana on myös kolme ryhmää U.S.A:sta, kaksi Ghanasta ja yksi Suomesta, - Meri-Porista! Samanlainen "Windsor InterNational Guide & Scout- leiri on järjestetty samalla paikalla aikaisemmin neljä kertaa, viimeksi vuonna 2003.<br />
<br />
Lippukunnan varojen hankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten Enkku-matkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
Viikoittainen toiminta on keskittynyt lippukunnan omalle talolle, "Rottixelle", ja sen välittömään ympäristöön.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Kuva:Rottix.jpg ]]<br />
<br />
Muuten toiminta-alue ei ole rajoittunut mitenkään; välillä toimitaan Tampereella, välillä muiden lippukuntien tapaan ihan missäpäin Satakuntaa hyvänsä.<br />
<br />
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kolme vartiota(kaksi tyttövartiota ja yksi sekavartio)ja kaksi sudenpentulaumaa.<br />
<br />
{{tynkä/Satakunta}}<br />
{{Satakunnan Partiolaisten lippukunnat}}<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=35292Meri-Porin Partio2007-08-30T12:15:01Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=Meri-Porin partio ry<br />
|perustettu=1975<br />
|perustettu_pvm=28. lokakuuta<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=87<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=Meri-Pori(Uusiniitty, Kyläsaari, Enäjärvi, Pihlava, Kaanaa, Yyteri, Mäntyluoto)<br />
|piiri=Satakunnan Partiolaiset<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö= Oma yhdistys, Pihlavan srk<br />
|kolo= Rottix, oma talo Pihlavassa Lautatarhantiellä (Kappalemaassa)<br />
|kämppä=<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=[[Kuva:Meri-Porin_partion_huivimerkki.gif ]]<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=[http://www.meriporinpartio.net Meri-Porin partio]<br />
|www-text=<br />
|lippukuntalehti=<br />
}}<br />
<br />
'''Meri-Porin Partio''' on vuonna [[1975]] perustettu yhteislippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Asko Lehti. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 77.<br />
<br />
==Historia==<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset. <br />
<br />
==Lippukunnanjohtajat==<br />
{| style="border: none;"<br />
| Reijo Iivonen<br />
|-<br />
| Raimo Muurinen<br />
|-<br />
| Iris "Ippe" Pale<br />
|-<br />
| Kaisu Meusel<br />
|-<br />
| Raili Mäntylä (Jokela)<br />
|-<br />
| Asko Lehti<br />
|}<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. Enkku-matkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen jamboree Iso-Britanniassa. Elokuussa 2009 Meri-Porin partion ryhmä "Enkku 2009" osallistuu viikon mittaiselle WINGS2009- partioleirille Isossa-Britanniassa. Leiri järjestetään Berkshiren maakunnassa lähellä Windsorin linnaa n. 65 km Lontoosta länteen. Tähän mennessä leirille on ilmoittautunut 2066 partiolaista hieman yli sadasta lippukunnasta eri puolilta maailmaa, pää-osin tosin Englannista, mutta mukana on myös kolme ryhmää U.S.A:sta, kaksi Ghanasta ja yksi Suomesta, - Meri-Porista! Samanlainen "Windsor InterNational Guide & Scout- leiri on järjestetty samalla paikalla aikaisemmin neljä kertaa, viimeksi vuonna 2003.<br />
<br />
Lippukunnan varojen hankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten Enkku-matkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
Viikoittainen toiminta on keskittynyt lippukunnan omalle talolle, "Rottixelle", ja sen välittömään ympäristöön.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Kuva:Rottix.jpg ]]<br />
<br />
Muuten toiminta-alue ei ole rajoittunut mitenkään; välillä toimitaan Tampereella, välillä muiden lippukuntien tapaan ihan missäpäin Satakuntaa hyvänsä.<br />
<br />
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kolme vartiota(kaksi tyttövartiota ja yksi sekavartio)ja kaksi sudenpentulaumaa.<br />
<br />
{{tynkä/Satakunta}}<br />
{{Satakunnan Partiolaisten lippukunnat}}<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=35291Meri-Porin Partio2007-08-30T12:13:55Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=MeriPorin partio<br />
|perustettu=1975<br />
|perustettu_pvm=28. lokakuuta<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=87<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=Meri-Pori(Uusiniitty, Kyläsaari, Enäjärvi, Pihlava, Kaanaa, Yyteri, Mäntyluoto)<br />
|piiri=Satakunnan Partiolaiset<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö= Oma yhdistys, Pihlavan srk<br />
|kolo= Rottix, oma talo Pihlavassa Lautatarhantiellä (Kappalemaassa)<br />
|kämppä=<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=[[Kuva:Meri-Porin_partion_huivimerkki.gif ]]<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=[http://www.meriporinpartio.net Meri-Porin partio]<br />
|www-text=<br />
|lippukuntalehti=<br />
}}<br />
<br />
'''Meri-Porin Partio''' on vuonna [[1975]] perustettu yhteislippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Asko Lehti. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 77.<br />
<br />
==Historia==<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset. <br />
<br />
==Lippukunnanjohtajat==<br />
{| style="border: none;"<br />
| Reijo Iivonen<br />
|-<br />
| Raimo Muurinen<br />
|-<br />
| Iris "Ippe" Pale<br />
|-<br />
| Kaisu Meusel<br />
|-<br />
| Raili Mäntylä (Jokela)<br />
|-<br />
| Asko Lehti<br />
|}<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. Enkku-matkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen jamboree Iso-Britanniassa. Elokuussa 2009 Meri-Porin partion ryhmä "Enkku 2009" osallistuu viikon mittaiselle WINGS2009- partioleirille Isossa-Britanniassa. Leiri järjestetään Berkshiren maakunnassa lähellä Windsorin linnaa n. 65 km Lontoosta länteen. Tähän mennessä leirille on ilmoittautunut 2066 partiolaista hieman yli sadasta lippukunnasta eri puolilta maailmaa, pää-osin tosin Englannista, mutta mukana on myös kolme ryhmää U.S.A:sta, kaksi Ghanasta ja yksi Suomesta, - Meri-Porista! Samanlainen "Windsor InterNational Guide & Scout- leiri on järjestetty samalla paikalla aikaisemmin neljä kertaa, viimeksi vuonna 2003.<br />
<br />
Lippukunnan varojen hankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten Enkku-matkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
Viikoittainen toiminta on keskittynyt lippukunnan omalle talolle, "Rottixelle", ja sen välittömään ympäristöön.<br />
[[Kuva:Rottix.jpg ]]<br />
<br />
Muuten toiminta-alue ei ole rajoittunut mitenkään; välillä toimitaan Tampereella, välillä muiden lippukuntien tapaan ihan missäpäin Satakuntaa hyvänsä.<br />
<br />
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kolme vartiota(kaksi tyttövartiota ja yksi sekavartio)ja kaksi sudenpentulaumaa.<br />
<br />
{{tynkä/Satakunta}}<br />
{{Satakunnan Partiolaisten lippukunnat}}<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=35290Meri-Porin Partio2007-08-30T12:08:26Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=MeriPorin partio<br />
|perustettu=1975<br />
|perustettu_pvm=28. lokakuuta<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=87<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=Meri-Pori(Uusiniitty, Kyläsaari, Enäjärvi, Pihlava, Kaanaa, Yyteri, Mäntyluoto)<br />
|piiri=Satakunnan Partiolaiset<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö= Oma yhdistys, Pihlavan srk<br />
|kolo= Rottix, oma talo Pihlavassa Lautatarhantiellä (Kappalemaassa)<br />
|kämppä=[[Kuva:Rottix.jpg ]]<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=[[Kuva:Meri-Porin_partion_huivimerkki.gif ]]<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=[http://www.meriporinpartio.net Meri-Porin partio]<br />
|www-text=<br />
|lippukuntalehti=<br />
}}<br />
<br />
'''Meri-Porin Partio''' on vuonna [[1975]] perustettu yhteislippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Asko Lehti. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 77.<br />
<br />
==Historia==<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset. <br />
<br />
==Lippukunnanjohtajat==<br />
{| style="border: none;"<br />
| Reijo Iivonen<br />
|-<br />
| Raimo Muurinen<br />
|-<br />
| Iris "Ippe" Pale<br />
|-<br />
| Kaisu Meusel<br />
|-<br />
| Raili Mäntylä (Jokela)<br />
|-<br />
| Asko Lehti<br />
|}<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. Enkku-matkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen jamboree Iso-Britanniassa. Elokuussa 2009 Meri-Porin partion ryhmä "Enkku 2009" osallistuu viikon mittaiselle WINGS2009- partioleirille Isossa-Britanniassa. Leiri järjestetään Berkshiren maakunnassa lähellä Windsorin linnaa n. 65 km Lontoosta länteen. Tähän mennessä leirille on ilmoittautunut 2066 partiolaista hieman yli sadasta lippukunnasta eri puolilta maailmaa, pää-osin tosin Englannista, mutta mukana on myös kolme ryhmää U.S.A:sta, kaksi Ghanasta ja yksi Suomesta, - Meri-Porista! Samanlainen "Windsor InterNational Guide & Scout- leiri on järjestetty samalla paikalla aikaisemmin neljä kertaa, viimeksi vuonna 2003.<br />
<br />
Lippukunnan varojen hankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten Enkku-matkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kolme vartiota(kaksi tyttövartiota ja yksi sekavartio)ja kaksi sudenpentulaumaa.<br />
<br />
{{tynkä/Satakunta}}<br />
{{Satakunnan Partiolaisten lippukunnat}}<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Tiedosto:Rottix.jpg&diff=35289Tiedosto:Rottix.jpg2007-08-30T12:07:01Z<p>Askolehti: Meri-Porin Partion kolo "Rottix"</p>
<hr />
<div>Meri-Porin Partion kolo "Rottix"</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=35288Meri-Porin Partio2007-08-30T12:03:11Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=MeriPorin partio<br />
|perustettu=1975<br />
|perustettu_pvm=28. lokakuuta<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=87<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=Meri-Pori(Uusiniitty, Kyläsaari, Enäjärvi, Pihlava, Kaanaa, Yyteri, Mäntyluoto)<br />
|piiri=Satakunnan Partiolaiset<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö= Oma yhdistys, Pihlavan srk<br />
|kolo= Rottix, oma talo Pihlavassa Lautatarhantiellä (Kappalemaassa)<br />
|kämppä=<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=[[Kuva:Meri-Porin_partion_huivimerkki.gif ]]<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=[http://www.meriporinpartio.net Meri-Porin partio]<br />
|www-text=<br />
|lippukuntalehti=<br />
}}<br />
<br />
'''Meri-Porin Partio''' on vuonna [[1975]] perustettu yhteislippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Asko Lehti. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 77.<br />
<br />
==Historia==<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset. <br />
<br />
==Lippukunnanjohtajat==<br />
{| style="border: none;"<br />
| Reijo Iivonen<br />
|-<br />
| Raimo Muurinen<br />
|-<br />
| Iris "Ippe" Pale<br />
|-<br />
| Kaisu Meusel<br />
|-<br />
| Raili Mäntylä (Jokela)<br />
|-<br />
| Asko Lehti<br />
|}<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. Enkku-matkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen jamboree Iso-Britanniassa. Elokuussa 2009 Meri-Porin partion ryhmä "Enkku 2009" osallistuu viikon mittaiselle WINGS2009- partioleirille Isossa-Britanniassa. Leiri järjestetään Berkshiren maakunnassa lähellä Windsorin linnaa n. 65 km Lontoosta länteen. Tähän mennessä leirille on ilmoittautunut 2066 partiolaista hieman yli sadasta lippukunnasta eri puolilta maailmaa, pää-osin tosin Englannista, mutta mukana on myös kolme ryhmää U.S.A:sta, kaksi Ghanasta ja yksi Suomesta, - Meri-Porista! Samanlainen "Windsor InterNational Guide & Scout- leiri on järjestetty samalla paikalla aikaisemmin neljä kertaa, viimeksi vuonna 2003.<br />
<br />
Lippukunnan varojen hankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten Enkku-matkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kolme vartiota(kaksi tyttövartiota ja yksi sekavartio)ja kaksi sudenpentulaumaa.<br />
<br />
{{tynkä/Satakunta}}<br />
{{Satakunnan Partiolaisten lippukunnat}}<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Tiedosto:Meri-Porin_partion_huivimerkki.gif&diff=35287Tiedosto:Meri-Porin partion huivimerkki.gif2007-08-30T11:59:12Z<p>Askolehti: Voidaan käyttää Meri-Porin partion sivulla</p>
<hr />
<div>Voidaan käyttää Meri-Porin partion sivulla</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=35286Meri-Porin Partio2007-08-30T11:55:18Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=MeriPorin partio<br />
|perustettu=1975<br />
|perustettu_pvm=28. lokakuuta<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=87<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=Meri-Pori(Uusiniitty, Kyläsaari, Enäjärvi, Pihlava, Kaanaa, Yyteri, Mäntyluoto)<br />
|piiri=Satakunnan Partiolaiset<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö= Oma yhdistys, Pihlavan srk<br />
|kolo= Rottix, oma talo Pihlavassa Lautatarhantiellä (Kappalemaassa)<br />
|kämppä=<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=[http://www.meriporinpartio.net Meri-Porin partio]<br />
|www-text=<br />
|lippukuntalehti=<br />
}}<br />
<br />
'''Meri-Porin Partio''' on vuonna [[1975]] perustettu yhteislippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Asko Lehti. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 77.<br />
<br />
==Historia==<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset. <br />
<br />
==Lippukunnanjohtajat==<br />
{| style="border: none;"<br />
| Reijo Iivonen<br />
|-<br />
| Raimo Muurinen<br />
|-<br />
| Iris "Ippe" Pale<br />
|-<br />
| Kaisu Meusel<br />
|-<br />
| Raili Mäntylä (Jokela)<br />
|-<br />
| Asko Lehti<br />
|}<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. Enkku-matkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen jamboree Iso-Britanniassa. Elokuussa 2009 Meri-Porin partion ryhmä "Enkku 2009" osallistuu viikon mittaiselle WINGS2009- partioleirille Isossa-Britanniassa. Leiri järjestetään Berkshiren maakunnassa lähellä Windsorin linnaa n. 65 km Lontoosta länteen. Tähän mennessä leirille on ilmoittautunut 2066 partiolaista hieman yli sadasta lippukunnasta eri puolilta maailmaa, pää-osin tosin Englannista, mutta mukana on myös kolme ryhmää U.S.A:sta, kaksi Ghanasta ja yksi Suomesta, - Meri-Porista! Samanlainen "Windsor InterNational Guide & Scout- leiri on järjestetty samalla paikalla aikaisemmin neljä kertaa, viimeksi vuonna 2003.<br />
<br />
Lippukunnan varojen hankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten Enkku-matkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kolme vartiota(kaksi tyttövartiota ja yksi sekavartio)ja kaksi sudenpentulaumaa.<br />
<br />
{{tynkä/Satakunta}}<br />
{{Satakunnan Partiolaisten lippukunnat}}<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehtihttps://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Meri-Porin_Partio&diff=35276Meri-Porin Partio2007-08-28T09:59:17Z<p>Askolehti: </p>
<hr />
<div>{{lippukunta<br />
|tyyppi=yhteis<br />
|nimi=MeriPorin partio<br />
|perustettu=1976<br />
|perustettu_pvm=<br />
|lakkautettu=<br />
|jäsenmäärä=77<br />
|lyhenne=M-PP<br />
|veljeslippukunta=<br />
|sisarlippukunta=<br />
|toiminta-alue=<br />
|piiri=Satakunnan Partiolaiset<br />
|alue=Pori<br />
|aluejärjestö=<br />
|ryhmittymä=<br />
|taustayhteisö=<br />
|kolo=<br />
|kämppä=<br />
|leirialue=<br />
|varasto=<br />
|vene=<br />
|paitakuvaus=<br />
|huivikuvaus=<br />
|huivikuva=<br />
|tunnuksenNimi=<br />
|tunnuskuvaus=<br />
|tunnuskuva=<br />
|lippukuvaus=<br />
|lippukuva=<br />
|www=<br />
|www-text=<br />
|lippukuntalehti=<br />
}}<br />
'''Meri-Porin Partio''' on vuonna [[1975]] perustettu yhteislippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Asko Lehti. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 77.<br />
<br />
Partiolippukunta Meri-Porin Partio ry perustettiin Porin Pihlavassa 28. lokakuuta 1975 nimellä Meri-Porin Partiolaiset. Lippukunnan johtajina ovat toimineet Raili Mäntylä(Jokela), Kaisu Meusel, Iris "Ippe" Pale, Raimo Muurinen ja Reijo Iivonen.<br />
<br />
Meri-Porin Partio tunnetaan mm. ns. Enkku-matkoista, jotka ovat puhuttaneet muitakin kuin lippukunnan omia jäseniä. Ainutlaatuisen Eurooppa-elämyksen on kokenut jo lähes 200 meriporilaista. Matka taitetaan bussilla halki läntisen Euroopan, ja sen päämääränä on alueellinen jamboree Iso-Britanniassa. Elokuussa 2009 Meri-Porin partion ryhmä "Enkku 2009" osallistuu viikon mittaiselle WINGS2009- partioleirille Isossa-Britanniassa. Leiri järjestetään Berkshiren maakunnassa lähellä Windsorin linnaa n. 65 km Lontoosta länteen. Tähän mennessä leirille on ilmoittautunut 2066 partiolaista hieman yli sadasta lippukunnasta eri puolilta maailmaa, pää-osin tosin Englannista, mutta mukana on myös kolme ryhmää U.S.A:sta, kaksi Ghanasta ja yksi Suomesta, - Meri-Porista! Samanlainen "Windsor InterNational Guide & Scout- leiri on järjestetty samalla paikalla aikaisemmin neljä kertaa, viimeksi vuonna 2003.<br />
<br />
Lippukunnan varojen hankinnassa merkittävä osa on kaupungin ja seurakunnan toiminta-avustuksilla sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tilojen siivous- ja pitopalveluilla. Lisäksi eri projekteja, kuten Enkku-matkoja, varten kerätään rahaa kirpputoreilla, arpajaisilla ja omien tuotteiden myynnillä.<br />
<br />
{{tynkä/Satakunta}}<br />
{{Satakunnan Partiolaisten lippukunnat}}<br />
[[Luokka:Lippukunnat]]</div>Askolehti