Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim
S.	4. kesäkuuta 1867 (Askainen)
K.	27. tammikuuta 1951 (Lausanne, Sveitsi)
Tärkeimmät tehtävät
Suomen Marsalkka Presidentti Suomen Partioliiton ensimmäinen kunniapartiolainen
Kuva

Carl Gustaf Emil Mannerheim oli Suomen itsenäisyyden kolmen ensimmäisen vuosikymmenen yksi vaikuttavimmista hahmoista. Hän saavutti jo eläessään suurmiehen maineen.

C.G.E syntyi Askaisten Louhisaaren kartanossa 4. kesäkuuta 1867. Hänen syntymäpäiväänsä ajoitettu puolustusvoimien lippujuhla on yleinen liputuspäivä.

Mannerheimin merkkipäivät olivat näkyviä juhlatilaisuuksia, varsinkin 70-vuotispäivä 1937 ja 75-vuotispäivä 1942.

Hän kuoli yöllä 27.1.1951 Lausannessa Sveitsissä, 28.1 Suomen aikaa. Hänet haudattiin juhlallisesti Helsingin Hietaniemeen sankarihautausmaan keskelle.

Mannerheim ja partioliike

Karjalan partiopoikapiirin partiolaisia vierailulla Mannerheimin asunnolla keväällä 1937

Marsalkka Mannerheim tervehtii partioparaatiin osallistuneita kolkkapoikia kolkkatervehdyksellä

Mannerheim arvosti partiolaisten ritarillisuuden ja uhrautuvaisuuden ihanteita ja katsoi, että nämä ihanteet auttaisivat näitä "voittamaan vähempiosaisia veljiään jalon ja kauniin palvelukseen".

Valtionhoitajan tehtävistä luopunut marsalkka kutsuttiin 16.8.1919 Suomen Partioliiton kunniapartiolaiseksi. Tämän kutsun vastaanotettuaan hän lausui

Kunniasta, jonka olette osoittaneet minulle kutsumalla minut liittonne kunniajäseneksi, lausun Teille, Suomen reippaat ja rehdit partiolaiset, lämpimän kiitokseni. Partiopalvelus on kaunis isänmaallinen toimi ja minulle on erittäin rakasta saada olla Teitä lähellä. Ne hyvät ja ylevät päämäärät, joita Te harrastatte nuoruuden koko innostuksella ja lämmöllä, se antaumus ja ritarillinen henki, joka elää Teidän riveissänne, tulevat ainiaaksi asettamaan Teidät oikean palvelukseen ja kasvattamaan Teistä kunnon kansalaisia, vapaalle Isänmaalle.Partiolaiset! Teidän nuoruuden voimanne ja nuoruuden uskonne ovat vapautemme paras turva ja tulevaisuutemme toivo

Mannerheim lahjoitti 15.2.1920 partiolaisille Mannerheim-soljen jaettavaksi ansiomerkkinä. Soljen suunnitteli Akseli Gallen-Kallela. Mannerheim oli itse myös usein jakamassa nimikkosolkeaan, alkaen ensimmäisestä, 28.3.1920 Kaartin maneesissa pidetystä jakotilaisuudesta. Solkea Mannerheim itse kuvasi seuraavasti:

Niillä virkamatkoilla, joita tein ollessani Suomen valtionhoitajana, lupasin niille reippaille partiolaisille, joita niin monilla paikkakunnilla olin tilaisuudessa näkemään, soljen jaettavaksi kunniamerkkinä niille heistä, jotka käytöksellään toteuttavat partiolaisten kauniin päämäärän ja osoittavat olevansa valmiit järkähtämättä ja ilman pelkoa pitämään kiinni siitä mikä on oikea.

Mannerheim pysyi partioliikkeen tukijana, ollen mm. vastaanottamassa Yrjönpäivän paraatia (ainakin vuonna 1925). Vuonna 1936 hänet valittiin Suomen Partiopoikien kunniapuheenjohtajaksi. Mannerheim osallistui mm. B-P:n muistojuhlaan Helsingin työväentalolla vuonna 1941.

Partiolaiset puolestaan osallistuivat jo vuonna 1919 lippujuhlaparaatiin ja olivat 11000 nuoren voimin vuonna 1951 näkyvästi mukana Mannerheimin hautajaisissa.

Kunnianosoitukset partion piirissä

16.8.1919 alkaen Suomen Partioliiton ensimmäinen kunniapartiolainen
1937 Kultajoutsen

Muita kunnianosoituksia

Lisäksi useita Venäjän Tsaarikunnan ansiomerkkejä, Suomen ritarikuntienmerkkejä, Saksan valtakunnan ansiomerkkejä sekä lukuisia suomalaisten yhdistysten ja yhteisöjen merkkejä. viralliset ansio- ja kunniamerkit