Fleur de lys

Korjattava
Tämä artikkeli on sisällöllisesti tai kielellisesti heikkolaatuinen.
Voit auttaa PartioWikiä korjaamalla artikkelin sisältöä tai kieliasua.

Fleur de lys

Partioliikkeen keskeisimmällä heraldisella tunnuksella, partioliljalla, on takanaan vuosisatainen historia. Se on kuninkaiden ja sotilaiden tunnus, joka on muodostunut monien kansojen ja kulttuurien keskeiseksi perinteeksi.

Fleur de lys (Fleur de lis) eli Ranskan lilja on tyylitelty heraldinen kuvio ja se on yksi yleisimmistä heraldisista symboleista. Fleur de lis luokitellaan luonnon kuvioksi, vaikka se onkin hyvin erilainen kuin ne liljat, joita voimme nähdä luonnossa tai puutarhoissa.

Fleur de lys on esiintynyt lukemattomissa eurooppalaisissa vaakunoissa ja lipuissa vuosisatojen aikana. Se on liitetty kaikkein voimakkaimmin Ranskan monarkian keskeisten symbolien joukkoon. Vaikka kyseessä oli monarkian eräs kaikkein tunnetuimmista tunnuksista, ei yksikään kuningasvaltaa seuranneista Ranskan tasavalloista tai keisarikunnista ole missään vaiheessa omaksunut sitä tunnuksekseen.

Partioliikkeen lisäksi monet sotilaalliset yhteisöt ovat omaksuneet sen tunnuksekseen. Arkkitehdit ja eri alojen suunnittelijat ovat käyttäneet liljaa kuva-aiheena hyvinkin laajasti, metalliteoksista (esim. aidat) kirjansidontaan saakka.

Kristillisenä symbolina lilja on edustanut pyhää kolminaisuutta. Ikonografisesti liitetty arkkienkeli Gabrieliin ja Marian ilmestymisen yhteyteen. Lilja liittyy oleellisesti myös Neitsyt Mariaan. Liljojen suvussa on jopa Madonnan lilja, Lilium candidum. Keskiaikaisissa kuvissa Neitsyt Maria kuvataan poimimassa näitä liljoja.

Alkuperä

Fleur-de-lys on sananmukaisesti ranskasta käännettynä liljan kukka ja sitä pidetään hyvin yleisesti tyyliteltynä versiona Iris pseudacorus kukasta. Koristekuvio joka muistuttaa fleur-de-lys kukkaa on ollut käytössä jo varhaisten sivilisaatioiden parissa. Fleur de lys liljaa on käytetty johdonmukaisesti kuninkaallisena tunnuksena, näin on tapahtunut eri kulttuuriyhteisöissä, jotka ovat tulkinneet sen sisältöä omilla tavoillaan. Varhaisimpina fleur de lysin kaltaisten tunnusten käyttäjinä pidetään kelttejä.

Kuninkaallinen lilja

Ensimmäisen kerran lilja ilmaantuu tulevan kuninkaan Ludvig VIII:n sinettiin hänen vielä ollessaan kruununperijä vuonna 1211. Tässä vaakunassa liljakuviot täyttävät koko tilan, mutta vuonna 1375 vaakuna tehtiin uusiksi ja silloin tuli käyttöön kolme kultaista liljaa asuurinsinisellä pohjalla eli "d'azur semé de lys d'or".

Kuitenkin Ranskan Fleur de Lys on erinomaisen vähän tekemisissä oikeiden, puutarhoissa esiintyvien liljojen kanssa. Kuitenkin frankkien hallitsija Klodvig valitsi keltakurjenmiekan graafisen esityksen 400-luvulla tunnuksekseen kun hän oli saavuttanut Vouillén voiton gooteista lähellä Poitiersiä. Tätä kasvia kasvaa runsaasti voittopaikalla olevan Lys-joen rannalla ja Belgiassa sijaitsevan Senne-joen rannoilla.

P.B. Gheusi toteaa teoksessaan antaa liljan käytölle vieläkin sotaisemman alkuperän. Kyseessä on hänen mukaansa kelttien käyttämä kolmipäinen keihäänkärki, joka on myöhemmin tullut Ranskan valtikan kuvioksikin. Tämä on helposti nähtävissä vielä nykyäänkin Triesten kaupungin vaakunassa.

Runsaasti liljoja sisältävä vanha vaakunaa voidaan hyvin pitää myös runsaslukuisen armeijan symbolina. Keihäänkärjet kohotettuina kohden taivasta on huomattavasti paremmin aikakautta kuin maaseutumaisemaa kuvaava symboli.

Lähteet

• Gheusi, P.B.; Le Blason. Théorie nouvelle de l'art héraldique et de la science des armoiries (1932)
• Hall, James; Dictionary of Subjects & Symbols in Art. Harper & Row. (1974). ISBN 0-06-433316-7. p.124.
• Pastoureau, Michel Heraldry; its origins and meaning translated by Francisca Garvie (Thames and Hudson 1997), ISBN 0 500 30074 7, p.98