Haikki

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

<scoutdict>69</scoutdict> Vaelluksen pikkuveli tai -sisar, jonka nimi tulee vaellusta tarkoittavasta englanninkielen sanasta hike.

Vartio saapumassa vesihaikin yörastille

Haikki on yhden tai kahden yön retki, esimerkiksi vaellusmainen viikonlopputapahtuma, tosin päiväretkeäkin saatetaan nimittää haikiksi. Yleensä haikkeja järjestetään leirin yhteydessä, jolloin tehdään alle kolmen yön retki leirialueen ulkopuolelle. Partiotaitokilpailut muistuttavat rakenteeltaan usein haikkia. Leiri-pt ja leirihaikki eivät välttämättä eroakaan muuten kuin nimittämisperinteen osalta. Haikkiosuus voi kuulua myös partiokurssiin.

Haikki voidaan toteuttaa samoilla liikkumistavoilla kuin vaelluskin. Yleisimmin liikutaan kävellen. Se on yleensä helpointa toteuttaa, koska se ei vaadi juurikaan normaaleista retkivarusteista poikkeavia varusteita. Muita käytettyjä etenemistapoja ovat mm. soutaminen, melominen, hiihtäminen ja pyöräily. Näitä voidaan yhdistää: esim. jokin etappi tai päivä edetään kanooteilla ja sitten jatketaan jalan.

Haikkitehtävä

Monissa partioyhteisöissä haikkiin on pyritty liittämään joku palvelutehtävä, joka tehdään jossakin haikkireitin pisteessä tai haikkivartion tulee itse miettiä ja tehdä sopiva tehtävä haikin aikana. Tehtävä voi olla haikin aikana vähin erin sopivissa tilanteissa tehtäväksi tarkoitettu matkatehtävä. Se voi olla keskustelu- tai pohdintatehtävä, haikkipäiväkirja, valokuvaustehtävä, haastattelu jne. Tehtävä voi olla myös vartiolle annettu puukapula tai -keppi: siihen vartio voi matkan aikana tehdä merkintöjä ja koristuksia vuolemalla tai muulla tavoin. Tai intiaanihaikilla se voi olla pala nahkaa, johon tehdään haikkipäiväkirja ja mahdolliset rastitehtävien vastaukset.

Leirihaikki

Haikin rastien aiheet voivat liittyä leirin ohjelmaan, esimerkiksi osia leirillä suoritettavasta taitomerkistä voidaan suorittaa haikkireitin varrella. Haikki ei ole partiotaitokilpailu eikä riihitys, eli sen rasteilla ei siis yleensä mitata osallistujien taitoja (ainakaan tosissaan).

Varusteet

Leirikirjettä tehtäessä täytyy varustelistaan muistaa lisätä myös mahdollisesti vain leirihaikkia varten tarvittavat välineet. Ei kuitenkaan liene suositeltavaa laittaa ”juomapullo hikeä varten”.

Osana virallista haikkikäskyä, tai muulla tavoin haikille valmistautumisen yhteydessä, annetaan henkilö- ja vartiokohtainen varusteluettelo. Haikille lähtijöiden kokemustaso määrää luettelon kattavuuden: kokeneelle riittää maininta tyyliin "'normaali haikkivarustus ja lisäksi ongenkoukku'", kokemattomalle luetellaan tarvikkeet tarkemmin. Yleensä leirille mukaan pakatuista varusteista valtaosa jää haikin ajaksi leiriin.

Yleisiä, lähes kaikilla leirihaikeilla tarvittavia, vähintäänkin vartiokohtaisia varusteita ovat ensiapuvälineet, majoite, karttasuoja, kompassi, muistiinpanovälineet, wc-paperi, laastari, ruoanvalmistusvälineet, retkiruoat sekä energianaposteltavat kuten eväsleivät sekä rusinat ja pähkinät. Mikäli haikkireitin varrella voi tehdä ostoksia, voidaan vartiolle antaa rahaa varusteiden hankkimista varten. Ensiapupakkauksesta kannattaa löytyä rakkojen hoitoon sopivat varusteet. Jokainen haikille lähtijä tarvitsee tavallisesti omaan käyttöönsä sadeasun, täytetyn juomapullon sekä makuupussin, tai muut henkilökohtaiset yöpymistarvikkeet, mikäli haikki sisältää yöpymisen. Patikkahaikilla on hyvä jakaa vartiokohtaiset varusteet mahdollisimman tasapuolisesti ja jäsenten voimat huomioon ottaen vartion jäsenten kannettavaksi.

Valmistautuminen

Haikin aikana tarvitaan monia partion perustaitoja, mm. suunnistamista ja kartanlukutaitoa, varusteiden pakkaamista, ensiapua, kävelytekniikkaa jne. Näitä tulee harjoitella pitempään, aloittaen hyvissä ajoin ennen haikkia. Hyväksi havaittu keino rakkojen ennaltaehkäisyyn on aloittaa haikki pestyillä jaloilla ja puhtailla sukilla.

Varsinainen haikkiin valmistautuminen alkaa jo alkamispäivää edeltävänä iltana. Haikki voi olla monella tapaa raskas, joten hyvä yöun antaa hyvät mahdollisuudet miellyttävään kokemukseen. Hyvä yöuni helpottaa myös ajatusten pitämistä kirkkaana ja, silloin kun se on tarpeen, myös vaativaan tilanteeseen keskittymistä.

Onnistunut haikki

Suurin osa niistä vinkeistä, jotka edistävät onnistunutta haikkia, ovat samat kuin muussakin maastossa etenemisessä. Lyhyesti koottuna ne ovat:

  • juo riittävästi. Riittävä nesteytys on kaiken liikumisen a ja o. Ensisijainen juoma on puhdas vesi. Mahdollisesti erilaisia urheiluun tarkoitettuja juomia voi käyttää muttei kuitenkaan hiilihappopitoisia ns. "energiajuomia". Hiilihappo ei tee hyvää vaeltajan vatsassa.
  • liiku oikealla nopeudella. Nopeuden määräävät maasto, matkan pituus, kantamukset ja matkalla olijat.
  • rytmitä eteneminen oikein. Tauko antaa mahdollisuuden kerätä voimia ja ihailla mahdollisia maisemia. Tarkoitus ei ole juosta reittiä läpi, vaan nähdä myös ympärille. Jokaisella tauolla ei kannata kuitenkaan purkautua maastoon: puuta vasten nojaaminenkin mahdollistaa lyhyen palautumisen.
  • syö oikein. Ruokatauko on mahdollisesti ruokarastilla tai se voidaan pitää jossain sopivassa tilanteessa. Tauolla tulee mahdollistaa riittävä ruuan tasautuminen - ruuan sulattaminen vie omat voimansa ja vie oman aikansa.
  • huolehdi mielialasta. Tämä on jokaisen jäsenen mutta etenkin vartionjohtajan tehtävä. Yksi keino (jonka sopivuus kuhunkin tilanteeseen voi olla vaikea arvioida) on esim. tehdä edetessä erilaisia sanaleikkejä ja -tehtäviä.

Haikkivartion johtajan on hyvä muistaa ainakin nämä asiat:

  • huolehdi omasta ja vartion jaksamisesta: muistuta juomisesta ja tauota oikein.
  • tarkkaile ilmapiiriä: joskus väsyneet ihmiset aiheuttavat toisilleen mielipahaa. Yritä löytää positiivinen ulospääsy lukkiutumassa olevin tilanteisiin.
  • ole inhimillinen mutta säilytä kylmä harkintakyky silloin, kun sitä tarvitaan. Esim. suunnistus onnistuu hyvin harvoin ryhmäkeskustelujen ja äänestysten kautta. Siinä tarvitaan rohkeutta ja päättäväisyyttä.

Onnistuneen haikin suunnittelussa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavia seikkoja:

  • haikkireitti soveltuu haikille lähtijöille maaston ja pituuden suhteen. Vartio kulkee, vähän maastosta riippuen, noin kolme kilometriä tunnissa. Päivään ei kannata sisällyttää 15 kilometriä pitempää kulkemista, monesti kymmenenkin on jo paljon.
  • reitti ei ole pelkkää kulkemista, vaan se sisältää työtä myös aivoille. Tämä onnistuu joko tehtävärastien tai annetun pohdintatehtävän muodossa.
  • suunnittelussa kannattaa olla rohkea: voisiko jonkin asian tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin? Tämä antaa uutta mielenkiintoa "kaiken näkeneelle ja kokeneelle" haikinkiertäjälle. Esim. reitille sijoitettu rasti jonkun paikallisen kotimuseossa tai navetassa voi olla aikamoinen elämys. Tai reitin kulkeminen kaupungin läpi ja tehtävärasti on vaikka torilla.
  • keksi haikille teema, jos mahdollista. Voi olla mukavampi kiertää reittiä "uudisraivaajana" tai "intiaanina", teemaan liittyviä tehtäviä tehden.

Yöpyminen haikilla

Yleisin tapa lienee yöpyä vartion kuljettamassa majoitteessa. Jokamiehenoikeuksien mukaan on luvallista telttailla ilman erillistä lupaa, kunhan vain asumuksiin on riittävän suuri etäisyys. Sen sijaan monesti yöpymisessä tarvittavan avotulen tekeminen ei ole sallittua ilman pakottavaa tarvetta.

Vartiohenki

Yksi haikin keskeisiä tehtäviä on vartion yhteishengen kehittäminen ja lisääminen. Se kehittyy, kun yhdessä koetaan elämyksiä, voitetaan vastoinkäymisiä ja saavutetaan tavoite. Vartiohengen kehittymistä voidaan edesauttaa jo ennen matkalle lähtöä. Vartionjohtaja voi lisätä vartion yhteishenkeä ottamalla mukaan esim. pussin ylimääräista karkkia motivaatioksi vartiolle.

Yksi tapa on seikkailusopimuksen (nimi voi olla muukin, esim. haikkisopimus) tekeminen. Se voi sisältää erilaisia pohdintatehtäviä ja keskusteluaiheita, joiden tarkoituksena on jo ennen matkaan lähtemistä varmistaa onnistunut matka. Keskeisiä asioita sopimuksessa on esim.

  • kuka määrää etenemistahdin?
  • haluammeko liikkua yksin, vartiona vai voimmeko "liittoutua" toisen, matkan varrella kohtaamamme vartion kanssa?
  • voiko vartio "venyä": saako joku jäädä joukosta vai pitääkö vartion pysyä tiiviinä?
  • mitä tehdään, jos joku väsyy? tai tulee joku muu ongelma?
  • pidetäänkö pääsääntöisesti muutama pitkä tauko vai useampia lyhyitä?
  • jne.

Vastaukset voidaan kirjata esim. vihkoon, jonka kaikki allekirjoittavat. Samaan vihkoon voidaan tehdä myös haikkipäiväkirja. Vihkoon, jota pidetään siis matkalla mukana, on hyvä laittaa myös tiedot seuraavista:

  • haikin johtajan ja/tai turvan puhelinnumerot (tai radiopuhelinkanava)
  • ohjeet eksymistilanteeseen
  • tiivistetyt ohjeet ensiapuun, esim. (alueesta riippuen) käärmeenpisto, rakko jalassa, ampiaisenpisto jne.

Haikin jälkeen olisi tärkeää hoitaa myös haikin purkaminen. Varusteiden huollon, mahdollisen kuivauksen ja puhdistuksen lisäksi yhteisten kokemusten kerääminen olisi tärkeää. Mikä meni meillä hyvin, mikä heikommin. Tällöin haikista tulee sekä haikkilaisille että järjestäjille yhteinen oppimistilanne.

Lähteitä

Aiheesta muualla