Ero sivun ”Hans Sivén” versioiden välillä
p (kirjoitusvirhe) |
Ile (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
|} | |} | ||
Hans ”Bobi” Siven oli helsinkiläisen [[Toimen Pojat]] lippukunnan jäsen. Bobi oli monien muiden partiolaisten tavoin innokas itsenäisyydenkannattaja. Kun | Hans ”Bobi” Siven oli helsinkiläisen [[Toimen Pojat]] -lippukunnan jäsen. Bobi oli monien muiden partiolaisten tavoin innokas itsenäisyydenkannattaja. Kun Suomi itsenäistyi joulukuussa [[1917]], ei Bobi ja muut itsenäisyysaktivistit, olleet täysin tyytyväisiä. Heidän mielestään suomalaisten heimoveljien alueet kuuluivat myös Suomelle, samoin koko Itä-Karjala, joka oli Venäjän maa-alueella. | ||
Itsenäisyysaktivistit organisoivat vuosina 1918-20 ”heimoretkiä”, jolloin tuhannet suomalaiset vapaaehtoiset hyökkäsivät Venäjälle vapauttamaan Vienan- ja Aunuksen Karjalaa venäläisvallasta. Retkeläisten keski-ikä oli 17 vuotta, eli ei ollut mitenkään tavatonta, että joukossa oli 14-vuotiaita heimosotureita. Monet heimosoturit olivat taustaltaan partiolaisia. | |||
Bobi oli innokkaasti värväämässä taistelijoita retkille ja lähti mukaan itsekin. | Bobi oli innokkaasti värväämässä taistelijoita retkille ja lähti mukaan itsekin. Bobi tosin ei lähtenyt taistelijaksi vaan poliisipäälliköksi eli nimismieheksi Repolaan, joka oli saatu vallattua venäläisiltä. Nimismiehen tehtävä oli vaativa työ 20-vuotiaalle oikeustieteen ylioppilaalle. | ||
Kun tilanne Venäjällä tasaantui ja Lenin oli saanut pysyvän otteen vallasta, tyrehtyi | Kun tilanne Venäjällä tasaantui, ja Lenin oli saanut pysyvän otteen vallasta, tyrehtyi suomalaisten heimoretket. Itä-Karjalaa ei saatu vallattua, ja se jäi venäjälle. Kun [[1920]] allekirjoitettiin Tarton rauhansopimus, eikä vaatimuksista huolimatta saatu Itä-Karjalaa, oli se itsenäisyysaktivisteille pettymys. Bobille rauhansopimus oli suuri pettymys, olihan hän tunnettu ehdottomuudestaan. Bobi ilmoitti rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ettei aio jättää palveluspaikkaansa Repolassa, vaan ennemmin ampuu itsensä. Bobi päätti maallisen elämänsä 12.1.1921, ampumalla itsensä aseellaan. | ||
Bobin | Bobin hautajaiset olivat suurtilaisuus, johon saapui myös arvovieraita ja hänen ratkaisuaan ihailtiin yleisesti. Bobin veli ja partiopoika [[Paavo Siven]] lahjoitti Bobin tappaneen luodin, Akateemiselle Karjalaseuralle, joka ihaili Suur-Suomea. Luoti ommeltiin seuran lippuun ja Bobista tuli Suur-Suomen kuuluisin marttyyri. | ||
[[Luokka: Historia]] | [[Luokka: Historia]] | ||
[[Luokka: Henkilöt]] | [[Luokka: Henkilöt]] | ||
[[Luokka: Toimen Poikain Historia]] | [[Luokka: Toimen Poikain Historia]] | ||
Versio 31. maaliskuuta 2006 kello 08.42
| Hans 'Bobi' Siven | |
| s. x.x.1900 - k. 12.1.1921 | |
| Lippukunnat | |
| Toimen Pojat (1910-1921) | |
| Kuva | |
| |
Hans ”Bobi” Siven oli helsinkiläisen Toimen Pojat -lippukunnan jäsen. Bobi oli monien muiden partiolaisten tavoin innokas itsenäisyydenkannattaja. Kun Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917, ei Bobi ja muut itsenäisyysaktivistit, olleet täysin tyytyväisiä. Heidän mielestään suomalaisten heimoveljien alueet kuuluivat myös Suomelle, samoin koko Itä-Karjala, joka oli Venäjän maa-alueella.
Itsenäisyysaktivistit organisoivat vuosina 1918-20 ”heimoretkiä”, jolloin tuhannet suomalaiset vapaaehtoiset hyökkäsivät Venäjälle vapauttamaan Vienan- ja Aunuksen Karjalaa venäläisvallasta. Retkeläisten keski-ikä oli 17 vuotta, eli ei ollut mitenkään tavatonta, että joukossa oli 14-vuotiaita heimosotureita. Monet heimosoturit olivat taustaltaan partiolaisia.
Bobi oli innokkaasti värväämässä taistelijoita retkille ja lähti mukaan itsekin. Bobi tosin ei lähtenyt taistelijaksi vaan poliisipäälliköksi eli nimismieheksi Repolaan, joka oli saatu vallattua venäläisiltä. Nimismiehen tehtävä oli vaativa työ 20-vuotiaalle oikeustieteen ylioppilaalle.
Kun tilanne Venäjällä tasaantui, ja Lenin oli saanut pysyvän otteen vallasta, tyrehtyi suomalaisten heimoretket. Itä-Karjalaa ei saatu vallattua, ja se jäi venäjälle. Kun 1920 allekirjoitettiin Tarton rauhansopimus, eikä vaatimuksista huolimatta saatu Itä-Karjalaa, oli se itsenäisyysaktivisteille pettymys. Bobille rauhansopimus oli suuri pettymys, olihan hän tunnettu ehdottomuudestaan. Bobi ilmoitti rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ettei aio jättää palveluspaikkaansa Repolassa, vaan ennemmin ampuu itsensä. Bobi päätti maallisen elämänsä 12.1.1921, ampumalla itsensä aseellaan.
Bobin hautajaiset olivat suurtilaisuus, johon saapui myös arvovieraita ja hänen ratkaisuaan ihailtiin yleisesti. Bobin veli ja partiopoika Paavo Siven lahjoitti Bobin tappaneen luodin, Akateemiselle Karjalaseuralle, joka ihaili Suur-Suomea. Luoti ommeltiin seuran lippuun ja Bobista tuli Suur-Suomen kuuluisin marttyyri.