Ero sivun ”Hans Sivén” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
(aate)
 
(10 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{| align="right" style="background-color: #EAEAEA; border: 1px solid #9999FF; width: 20%; margin: 1em;"
{{henkilö
|-
|etunimi=Hans
| colspan="2"  style="background-color: #CCCCFF; padding: 0.2em; font-size: 130%; " |  '''Hans '''Bobi''' Siven'''
|partionimi=Bobi
|-
|sukunimi=Sivén
| colspan="2" | s. x.x.1900 - k. 12.1.1921
|syntyi=1900
|-
|syntyi_pvm=
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Lippukunnat
|syntyi_paikka=
|-
|kuoli=1921
| [[Toimen Pojat]] (1910-1921)
|kuoli_pvm=12. tammikuuta
|-
|kuoli_paikka=
|-
|lippukunnat=[[Toimen Pojat]] (1910–1921)
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Kuva
|tehtävät=
|-
|kuva=[[Kuva: Bobisiven.jpg]]
| [[Kuva: Bobisiven.jpg]]
}}
|}
Hans "Bobi" Sivén oli helsinkiläisen [[Toimen Pojat]] -lippukunnan jäsen. Bobi oli monien muiden partiolaisten tavoin innokas itsenäisyydenkannattaja. Kun Suomi itsenäistyi joulukuussa [[1917]], ei Bobi ja muut itsenäisyysaktivistit olleet täysin tyytyväisiä. Heidän mielestään suomalaisten heimoveljien alueet kuuluivat myös Suomelle, samoin koko Itä-Karjala, joka oli Venäjän maa-alueella.


Hans ”Bobi” Siven oli helsinkiläisen [[Toimen Pojat]] -lippukunnan jäsen. Bobi oli monien muiden partiolaisten tavoin innokas itsenäisyydenkannattaja. Kun Suomi itsenäistyi joulukuussa [[1917]], ei Bobi ja muut itsenäisyysaktivistit, olleet täysin tyytyväisiä. Heidän mielestään suomalaisten heimoveljien alueet kuuluivat myös Suomelle, samoin koko Itä-Karjala, joka oli Venäjän maa-alueella.
Itsenäisyysaktivistit organisoivat vuosina [[1918]]–[[1920]] "heimoretkiä", jolloin tuhannet suomalaiset vapaaehtoiset hyökkäsivät Venäjälle vapauttamaan Vienan- ja Aunuksen Karjalaa venäläisvallasta. Retkeläisten keski-ikä oli 17 vuotta, eli ei ollut mitenkään tavatonta, että joukossa oli 14-vuotiaita heimosotureita. Monet heimosoturit olivat taustaltaan partiolaisia.
 
Itsenäisyysaktivistit organisoivat vuosina 1918-20 ”heimoretkiä”, jolloin tuhannet suomalaiset vapaaehtoiset hyökkäsivät Venäjälle vapauttamaan Vienan- ja Aunuksen Karjalaa venäläisvallasta. Retkeläisten keski-ikä oli 17 vuotta, eli ei ollut mitenkään tavatonta, että joukossa oli 14-vuotiaita heimosotureita. Monet heimosoturit olivat taustaltaan partiolaisia.


Bobi oli innokkaasti värväämässä taistelijoita retkille ja lähti mukaan itsekin. Bobi tosin ei lähtenyt taistelijaksi vaan poliisipäälliköksi eli nimismieheksi Repolaan, joka oli saatu vallattua venäläisiltä. Nimismiehen tehtävä oli vaativa työ 20-vuotiaalle oikeustieteen ylioppilaalle.
Bobi oli innokkaasti värväämässä taistelijoita retkille ja lähti mukaan itsekin. Bobi tosin ei lähtenyt taistelijaksi vaan poliisipäälliköksi eli nimismieheksi Repolaan, joka oli saatu vallattua venäläisiltä. Nimismiehen tehtävä oli vaativa työ 20-vuotiaalle oikeustieteen ylioppilaalle.


Kun tilanne Venäjällä tasaantui, ja Lenin oli saanut pysyvän otteen vallasta, tyrehtyi suomalaisten heimoretket. Itä-Karjalaa ei saatu vallattua, ja se jäi venäjälle. Kun [[1920]] allekirjoitettiin Tarton rauhansopimus, eikä vaatimuksista huolimatta saatu Itä-Karjalaa, oli se itsenäisyysaktivisteille pettymys. Bobille rauhansopimus oli suuri pettymys, olihan hän tunnettu ehdottomuudestaan. Bobi ilmoitti rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ettei aio jättää palveluspaikkaansa Repolassa, vaan ennemmin ampuu itsensä. Bobi päätti maallisen elämänsä 12.1.1921, ampumalla itsensä aseellaan.
Kun tilanne Venäjällä tasaantui ja Lenin oli vakiinnuttanut asemansa, tyrehtyivät suomalaisten heimoretket. Itä-Karjalaa ei saatu vallattua, ja se jäi Venäjälle. Kun vuonna [[1920]] allekirjoitettiin Tarton rauhansopimus, eikä vaatimuksista huolimatta saatu Itä-Karjalaa, oli se itsenäisyysaktivisteille pettymys. Bobille rauhansopimus oli suuri pettymys, olihan hän tunnettu ehdottomuudestaan. Bobi ilmoitti rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ettei aio jättää palveluspaikkaansa Repolassa, vaan ennemmin ampuu itsensä. Bobi päätti maallisen elämänsä [[12. tammikuuta|12.1.]][[1921]], ampumalla itsensä aseellaan.


Bobin hautajaiset olivat suurtilaisuus, johon saapui myös arvovieraita ja hänen ratkaisuaan ihailtiin yleisesti. Bobin veli ja partiopoika [[Paavo Siven]] lahjoitti Bobin tappaneen luodin, Akateemiselle Karjalaseuralle, joka ihaili Suur-Suomea. Luoti ommeltiin seuran lippuun ja Bobista tuli Suur-Suomen kuuluisin marttyyri.   
Bobin hautajaiset olivat suurtilaisuus, johon saapui myös arvovieraita. Hänen ratkaisuaan ihailtiin yleisesti. Bobin veli ja partiopoika [[Paavo Susitaival]] (vuoteen [[1927]] asti Sivén) lahjoitti Bobin tappaneen luodin Akateemiselle Karjalaseuralle, joka ihaili Suur-Suomea. Luoti ommeltiin seuran lippuun ja Bobista tuli Suur-Suomi-aatteen kuuluisin marttyyri.   


[[Luokka:Henkilöt]]
[[Luokka:Henkilöt]]
[[Luokka:Toimen Poikain historia]]
[[Luokka:Toimen Poikain historia]]

Nykyinen versio 6. marraskuuta 2010 kello 14.45

Hans "Bobi" Sivén
S. 1900
K. 12. tammikuuta 1921
Lippukunnat
Toimen Pojat (1910–1921)
Kuva
Bobisiven.jpg

Hans "Bobi" Sivén oli helsinkiläisen Toimen Pojat -lippukunnan jäsen. Bobi oli monien muiden partiolaisten tavoin innokas itsenäisyydenkannattaja. Kun Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917, ei Bobi ja muut itsenäisyysaktivistit olleet täysin tyytyväisiä. Heidän mielestään suomalaisten heimoveljien alueet kuuluivat myös Suomelle, samoin koko Itä-Karjala, joka oli Venäjän maa-alueella.

Itsenäisyysaktivistit organisoivat vuosina 19181920 "heimoretkiä", jolloin tuhannet suomalaiset vapaaehtoiset hyökkäsivät Venäjälle vapauttamaan Vienan- ja Aunuksen Karjalaa venäläisvallasta. Retkeläisten keski-ikä oli 17 vuotta, eli ei ollut mitenkään tavatonta, että joukossa oli 14-vuotiaita heimosotureita. Monet heimosoturit olivat taustaltaan partiolaisia.

Bobi oli innokkaasti värväämässä taistelijoita retkille ja lähti mukaan itsekin. Bobi tosin ei lähtenyt taistelijaksi vaan poliisipäälliköksi eli nimismieheksi Repolaan, joka oli saatu vallattua venäläisiltä. Nimismiehen tehtävä oli vaativa työ 20-vuotiaalle oikeustieteen ylioppilaalle.

Kun tilanne Venäjällä tasaantui ja Lenin oli vakiinnuttanut asemansa, tyrehtyivät suomalaisten heimoretket. Itä-Karjalaa ei saatu vallattua, ja se jäi Venäjälle. Kun vuonna 1920 allekirjoitettiin Tarton rauhansopimus, eikä vaatimuksista huolimatta saatu Itä-Karjalaa, oli se itsenäisyysaktivisteille pettymys. Bobille rauhansopimus oli suuri pettymys, olihan hän tunnettu ehdottomuudestaan. Bobi ilmoitti rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ettei aio jättää palveluspaikkaansa Repolassa, vaan ennemmin ampuu itsensä. Bobi päätti maallisen elämänsä 12.1.1921, ampumalla itsensä aseellaan.

Bobin hautajaiset olivat suurtilaisuus, johon saapui myös arvovieraita. Hänen ratkaisuaan ihailtiin yleisesti. Bobin veli ja partiopoika Paavo Susitaival (vuoteen 1927 asti Sivén) lahjoitti Bobin tappaneen luodin Akateemiselle Karjalaseuralle, joka ihaili Suur-Suomea. Luoti ommeltiin seuran lippuun ja Bobista tuli Suur-Suomi-aatteen kuuluisin marttyyri.