Hans Sivén

PartioWikistä
Versio hetkellä 19. maaliskuuta 2006 kello 19.28 – tehnyt Takku (keskustelu | muokkaukset) (kirjoitusvirhe)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hans 'Bobi' Siven
s. x.x.1900 - k. 12.1.1921
Lippukunnat
Toimen Pojat (1910-1921)
Kuva
Bobisiven.jpg

Hans ”Bobi” Siven oli helsinkiläisen Toimen Pojat lippukunnan jäsen. Bobi oli monien muiden partiolaisten tavoin innokas itsenäisyydenkannattaja. Kun suomi itsenäistyi joulukuussa 1917, ei Bobi ja muut itsenäisyys aktivistit, olleet täysin tyytyväisiä. Heidän mielestään suomalaisten heimovelien alueet kuuluivat myös Suomelle samoin koko Itä-Karjala joka oli venäjän maa-alueella.

Itsenäisyys aktivistit organisoivat vuosina 1918-20 ”heimoretkiä”, jolloin tuhannet suomalaiset vapaaehtoiset hyökkäsivät Venäjälle vapauttamaan Vienan- ja Aunuksen Karjalaa venäläisvallasta. Retkeläisten keski-ikä oli 17 vuotta eli ei ollut mitenkään tavatonta, että joukossa oli 14-vuotiaita heimosotureita. MNonet heimo soturit olivat taustaltaan partiolaisia

Bobi oli innokkaasti värväämässä taistelijoita retkille ja lähti mukaan itsekin. Boni tosin ei lähtenyt taistelijaksi vaan poliisipäälliköksi eli nimismieheksi Repolaan joka oli saatu vallattua venäläisiltä. Nimismiehen tehtävä oli vaativa työ 20 vuotiaalle oikeustieteenylioppilaalle.

Kun tilanne Venäjällä tasaantui ja Lenin oli saanut pysyvän otteen vallasta, tyrehtyi Suomalaisten heimoretket. Itä-Karjalaa ei saatu vallattua ja se jäi venäjälle. Kun 1920 allekirjoitettiin Tarton rauhansopimus, eikä vaatimuksista huolimatta saatu Itä-Karjalaa, oli se itsenäisyysaktivisteille pettymys. Bobille rauhan sopimus oli suuripettymys, olihan hän tunnettu ehdottomuudestaan. Bobi ilmoitti rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ettei aio jättää palveluspaikkaansa Repolassa, vaan ennemmin ampuu itsensä. Bobi päätti maallisen elämänsä 12.1.1921, ampumalla itsensä aseellaan.

Bobin Hautajaiset olivat suuritilaisuus johon saapui myös arvovieraita ja hänen ratkaisuaan ihailtiin yleisesti. Bobin veli ja partiopoika Paavo Siven lahjoitti Bobin tappaneen luodin, Akateemiselle Karjalaseuralle joka ihaili Suur-Suomea. Luoti ommeltiin seuran lippuun ja Bonista tuli Suur-Suomen kuuluisin marttyyri.